Hyppää pääsisältöön

Taideharrastus tuo sisältöä elämään ja auttaa vaikeuksien yli

Ammattimaisen taiteen tekemisen ja kulttuurin rinnalla Suomessa sadattuhannet tekevät itse taidetta harrastuksenaan. Osa suhtautuu omaan taiteeseensa hyvinkin kunnianhimoisesti, osa kevyemmin. Monille taiteen tekeminen on myös tapa selvitä vaikeuksista ja käsitellä vastaantulevia ongelmia.

Näitä asioita tutkailin vuonna 1999 nähdyssä tv-sarjassa Intohimona taide. Sarjaan haastateltiin yli 20 taiteen harrastajaa ja suurimmalla osalla taideharrastus vähintään joltain osin liittyi elämässä vastaantulleiden ongelmien käsittelyyn.

SDP:n pitkäaikainen kansanedustaja Sinikka Hurskainen on innokas harrastajamaalari. Hän on ollut myös eduskunnan kuvataidekerhon puheenjohtaja. Kevään 1999 vaaleissa Sinikka Hurskainen yllättäen putosi yhdeksi kaudeksi eduskunnasta. Hän käsitteli pettymystään panostamalla maalausharrastukseensa. Hurskainen on keskittynyt naivistisiin maalauksiin.

Helsinkiläinen näkövammainen Aino Cajanus oli innokas kuvanveiston harrastaja. Hän osallistui näkövammaisten taidekerhon toimintaan.

Naantalilainen Rainer Stenbom käsitteli omia vaikeuksiaan ja masennustaan kirjoittamalla iskelmäsanoituksia. Stenbom ammensi inspiraatiota myös ongelmistaan.

Paimiolainen Tauno V. Heikkinen alkoi merivoimien toimiupseerin virasta eläkkeelle jäätyään kirjoittaa pöytälaatikkoon. Hän etsi myös eroottisia sävyjä sisältäville veijariromaaneilleen kustantajaa.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto