Hyppää pääsisältöön

Talouden ja uskon ikuinen liitto

Euroopan pörssien käyrät.
Euroopan pörssien käyrät. Kuva: Teija Peltoniemi pörssikurssi

Talous on yhteiskunnan keskeinen alue. Viimeisen parinkymmenen vuoden kuluessa sen rooli on voimistunut melkoiseksi. Talouspuhetta on vaikea väistellä. Mediat välittävät talousuutisia, pörssikurssien vaiheista jaetaan tietoa taajaan. Mystiset markkinavoimat liikuttelevat talouden syklejä. Mitä taloudesta ja uskosta sanovat ekonomisti Roger Wessman ja tulevaisuustutkimuksen professori Markku Wilenius

Talous on numeroita, faktoja ja käppyröitä. Tilastokeskus antaa taajaan tietoa talouden toimeliaisuudesta. Eri laitokset antavat ennusteitaan. Ihmiset pyörittävät kansantaloutta - uskomuksineen, tunteineen ja pelkoineen. Mitä tekemistä uskolla ja kenties taikauskolla on taloudessa?

Ihmisten välinen vuorovaikutus perustuu luottamukseen, ja sillä on luonnollisesti iso sija taloudessakin. Luottamus on merkittävä tekijä varsinkin, kun rahoitusmarkkinoita on tarpeen rauhoittaa. Euroopan keskuspankin lupaukset rauhoittivat eurokriisiä.

Professori Markku Wileniuksen mukaan talous on ilmiönä yksi uskomusjärjestelmä siinä, missä muutkin yhteiskunnan ilmiöt. Hänen mielestään talous ja sen toiminta perustuu uskomuksiin, joita ei yleensä kyseenalaisteta. Eräs tällainen uskomus on se, että talous tarkoittaa vain kasvua ja nimenomaan määrällistä kasvua. Pikemminkin pitäisi kiinnittää huomiota siihen, minkälaista kasvu on, tähdentää Wilenius. Hänen mielestään pelkkään määrälliseen kasvuun takertuminen kertoo siitä, että emme ymmärrä taloutta laajasti yhteiskunnan osana ja on jopa syynä siihen, miksi olemme velkaantuneet näin paljon.

Markku Wilenius vihreässä luonnossa.
Markku Wileniuksen mielestä talouden rakenteiden pitää uudistua. Markku Wilenius vihreässä luonnossa. Kuva: Yle/Teija Peltoniemi teija peltoniemi

Markku Wilenius vertaa tämän päivän talouspuhetta keskiaikaan ja katolisen kirkon toimiin, papiston sijan ovat saaneet ekonomistit.

Talouskieli on tunkeutunut kaikille elämänalueille, sanoo Wilenius.

Ennustamisen on vaikeaa, koska taloutta tarkastellaan pistemäisesti eikä oteta huomioon koko yhteiskuntaa. Talous on irrallaan. Ihmisten arvot ja tavat elää vaikuttavat talouteen ja ne myös kehittyvät ajan myötä. Käyttäytymistieteiden antia on hyödynnetty taloudessa suuren romahduksen, vuoden 2008 jälkeen. Aikaisemmin psykologien ja taloustieteilijöiden yhteistyö oli enemmänkin akateemista.

Wileniuksen mielestä talouden logiikka on yksinkertainen. On odotuksia, joista osa toteutuu ja osa ei. Ennustamisen onnistumista kohentaisi ymmärrys monimutkaisen järjestelmän vuorovaikutuksista.

Ekonomisti Roger Wessmanin mielestä ekonomistit eivät tiedä aivan kaikkea, ja erehtyäkin voivat, mutta Wileniuksen vertaus keskiajan papistoon on jokseenkin ylimielinen. Ekonomisteilla on hyödyllistä tietoa, joka auttaa ymmärtämään maailmaa. Ennustaminen on vaikeaa kaikille, ja ekonomistien ennusteet perustuvat siihen, mitä he ymmärtävät.

Roger Wessman katsoo kameraan
Roger Wessman muistuttaa että ennustaminen on hankalaa kaikille. Roger Wessman katsoo kameraan Kuva: Valokuvaaja/fotograf: Matias Uusikylä roger wessman

Raha on uskon väline

Roger Wessman pohtii, mikä rooli uskolla ja uskomuksilla on taloudessa. Yksi mainio esimerkki löytyykin talouden ytimen keskeisestä asiasta - rahasta. Sen arvo perustuu uskomukseen. Rahaa ei itsessään voi hyödyntää tai syödä, vaan me teemme rahasta jotain. Se on vaihdannan väline. Me luotamme, että kaikki muut antavat sille arvoa. Voimme yleensä luottaa, että kuukausipalkkamme pysyy ja voimme elää sillä.

Toisaalta huonostikin voi käydä, Zimbabwen oma valuutta hylättiin hyperinflaation vuoksi ja se korvattiin Etelä-Afrikan randilla ja Yhdysvaltojen dollarilla. Usko ja luottamus saavat digitaalisen nykyrahan, bitcoinin pyörimään. Eurolle voidaan vielä keksiä perusteita, miksi siihen voi luottaa, mutta bitcoinin arvo on sen varassa, miten ihmiset siihen uskovat.

Pörssikurssien vuoristoradasta Mustaan Pekkaan

Pörssikurssien heilahtelujen raportointi on tämän päivän liturgiaa. Niistä uutisointi on saanut aikamoisen aseman viimeisen kymmenen viidentoista vuoden aikana. ”Miksi, vaikka pörssikurssien liikkeet eivät edes heijastele hyvin sitä, miten taloudessa menee?”, kysyy ekonomisti Roger Wessman. Paremmin talouden jamaa kuvaavat korot ja valuuttakurssien kehitys. Asuntovelallisen lainanhoitokulut muuttuvat korkojen myötä, ja valuuttakurssien vaihtelu vaikuttaa suoraan vientiteollisuuden kilpailukykyyn.

Pörssikurssit ilmentävät ihmisten odotuksia tulevaisuuteen. Usko, toivo ja luottamus tulevaisuuteen vaikuttavat odotuksiin. Kurssit menevät välillä ylös ja alas, eivätkä ne suoraan ilmennä tosimaailman syklejä.

Sijoitusmarkkinat voivat irrota reaalimaailmasta, muistuttaa Roger Wessman. Näin kävi teknobuumissa vuosituhannen vaihteessa. Hinnat ja odotukset kohosivat hillittömyyksiin ja alashan siinä tultiin. Kupla puhkesi. Usko ja edelleen luottamus teknologiayhtiöihin nostivat kurssit ylös. Moni halusi osansa kurssinoususta, kunnes jotkut alkoivat epäröimään. Kun riittävä määrä sijoittajia arvelee, ettei kurssi voi enää voi nousta, alkaakin mäki alaspäin.

Psykologien havainnot finanssimaailmasta pätevät nousussa ja laskussa. Laumakäyttäytyminen ajaa samoille apajille ylioptimistisin odotuksin. Ylireagointi johtaa nopeammin romahdukseen. Pelko ruokkii itseään. Ekonomisti Roger Wessmanin mukaan tämä nähtiin finanssikriisin yhteydessä. Taustalla oli aitoja ongelmia, mutta pelko sai myymään lisää, ja romahdus oli rajumpi.

Ekonomisti Roger Wessman tähdentää, että talouden alamäessä jollekin se Musta Pekka jää kuitenkin käteen. Mutta miten yritykset, rahalaitokset ja julkisyhteisöt toimivat niin, että sijoitukset eivät karahda karille? Sijoitusmarkkinoilla puhutaan rationaalisesta sijoittajasta, jolla on kaikki markkinoilla oleva tieto sijoitusten teon pohjaksi. Mutta eihän se oikein taida olla mahdollista –ihmisistä kun on kyse. Laumakäyttäymistä on havaittu tutkimusten mukaan kaikilla sijoittajaryhmillä, ja varsinkin kotitalouksilla. Tosin eihän pankeillakaan ole vain järkeviä sijoitusratkaisuja, onhan pankkejakin mennyt nurin.

Hajaantuva yhteiskunta, hajaantuva talous

Yhteiskunnan muutos näkyy hajaantumisena. Yhä useammat toimialat joutuvat toteamaan, että vanhat ansaintamallit eivät toimikaan. Internet ja digitalisaatio ovat muuttaneet ratkaisevalla tavalla maailmaa. Kuka ei ole kuullut puhuttavan median murroksesta? Energiasektori hajaantuu, ja myös rahoitusjärjestelmä muuttuu. Joukkorahoitus ja mesenaatit laventavat kenttää. Markku Wilenius vertaa taloutta yhteiskunnan verenkiertojärjestelmään ja hajaantuminen, pirstaloituminen saa aikaa rahan kiertämisen entistä useampaan paikkaan, myös pienimpään hiussuonistoon.

Ekonomisti Roger Wessman ei ole vakuuttunut Wileniuksen mainitseman Nouriel Roubinin ennustajakyvyistä. ”Tohtori Tuhona” tunnettu ekonomisti on taajaan varoitellut tulevasta finanssikriisistä. Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä Roubin oli ennustanut taantumaan sitä edeltäville vuosille 2004-07. ”Jos koko ajan ennustaa katastrofia, niin onhan sitä oikeassa sitten, kun se tulee”, muistuttaa Wessman.

Rahoitusmarkkinoiden liikkeet ovat arvaamattomia, tähdentää Wessman. Ihmiset yrittävät hallita pörssikurssien epävarmuutta. Teenlehtiin harva katsoo, mutta kurssikäppyröistä tehdään arvailuja tulevasta.

Professori Markku Wileniuksen mukaan pankkitoimintaa tulee aina olemaan. Mutta tarvitaanko pankkeja, onkin sitten toinen kysymys. Elämme sellaisessa yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa, jossa talouden uskonkappaleet, joilla ei ole vastinetta todellisuudessa, pitäisi laittaa uusiksi. Meidän pitää lopettaa vanhojen mantrojen hokeminen. Ne pitivät ennen paikkansa, mutta nyt tässä ajassa meidän täytyy tulla todellisuuden kanssa sinuiksi ja uskaltaa myöntää se mihin aikaisemmin uskottiin todeksi olikin taikauskoa, väittää professori Markku Wilenius.

Kommentit
  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Keskustele yrittäjistä ja exitistä!

    Onnistunut exit

    Kun yrittäjä tai yrittäjät myyvät yrityksensä, bisnesmaailmassa sitä kutsutaan exitiksi, jotkut puhuvat myös yrittäjän palkkapäivästä. Millainen on onnistunut exit ja mitä se vaatii? Tässä ohjelmassa exit-tarinansa kertovat Hoplopin perustaja Tomi Pulkki, taksialan Eeva Kovanen ja Pappila Penkkala Groupin Matias Mäenpää.

  • Keskustele ilmastopolitiikasta

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys?

    Onko ilmastonmuutoksesta tullut identiteettikysymys, joka jakaa ihmisiä eri puolueisiin? Perussuomalaisten mielestä ilmastonmuutosta liioitellaan julkisuudessa, vihreiden mielestä taas näin ei ole. Mitä mieltä sinä olet?

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Keskustele Isis-naisten lapsista

    Mitä tehdä Isis-naisten lapsille?

    Pitäisikö sinun mielestäsi Syyriassa al-Hol -leirillä olevia suomalaislapsia auttaa Suomeen? Menevätkö lastenoikeudet sen edelle, että lasten äidit ovat mahdollisesti tukeneet Isiksen tekemiä julmuuksia? Vai pitäisikö vastuu lapsista jättää heidän äideilleen, jotka ovat kuitenkin vapaaehtoisesti vuosia sitten lähteneet konfliktialueelle?

  • Suhteeni lady Chatterleyhin ja vähän muihinkin naisiin

    Eroottinen kirjallisuus on minulle kuin menneet suhteet.

    Luin nuorempana muutamia eroottisia kirjoja kiihoittumistarkoituksessa. Kaunokirjallisia arvoja en teksteistä löytänyt. Myöhemmin tajusin, että haaveissani olleiden naisten takia olisi kannattanut lukea enemmän. Eroottinen kirjallisuus on ollut minulle kuin menneet suhteet. Aina kiinnostavimmillaan ensimmäisillä sivuilla, kun ei vielä tiedä mitä tuleman pitää.

  • Keskustele tuloeroista!

    Tuloerot Suomessa

    Toisin kuin usein on väitetty, tuloerot ovat kasvaneet Suomessa myös 2000-luvulla. Miksi? Tarvitaanko tuloerojen kasvua, jotta talous kasvaa? Vieraana tuloeroja pitkään tutkinut ja vastikään aiheesta uuden kirjan julkaissut professori Matti Tuomala Tampereen yliopistosta.

  • Keskustele valtion budjetista!

    Sailaksen ja Virtasen riihessä

    Antti Rinteen hallitus istui tällä viikolla budjettiriihessä. Mitä jäi käteen? Mikä maksaa? -ohjelman omassa budjettiriihessä kymmenien budjettien miehet Raimo Sailas ja Erkki Virtanen arvioivat hallituksen esitystä ja lukevat omat talouden madonlukunsa. Vähän vanhojakin muistellaan