Yhteiskunnan jämähtäneet rakenteet hankaloittavat uusiutuvan energian etenemistä. Uusiutuvan energian edistymisen edessä on esteiden viidakko, ja yllättävän harva niistä johtuu uusiutuvasta energiasta itsestään. Jääkö aurinkopaneeli tai tuulivoimala asentamatta verotuksen tai lainsäädännön vuoksi, vaikka maapallo kaipaisi kipeästi hiilidioksidivapaita energiamuotoja?
Tutkimuksien mukaan ilmastonmuutos etenee. Maailman tulisi tavoitella energiantuotantoa, joka on hiili- ja öljyvapaata maapallon lämpenemisen hillitsemiseksi. Onneksi uusiutuvan energian teknologia kehittyy jatkuvasti. Viimeisin suurta mediahuomiota herättänyt, mullistavaksi tituulerattu Teslan seinälle asennettava Powerwall-akku herätti huomiota erityisesti edullisella hinnallaan. Teslan Powerwall on kuitenkin kriitikkojen toimesta ehditty tuomitsemaan ympäristötietoisten kaupunkilaisten puuhasteluksi, jolla ei ole todellista merkitystä. Myös muita uusiutuvan energian ratkaisuja parjataan kalliiksi haihatteluksi.
Ovatko vastarannan kiisket oikeassa siinä, etteivät uusiutuvat energiamuodot ole hyvä ja ennen kaikkea taloudellisesti kannattava ratkaisu?
Jos uusiutuva energia olisi toimiva vaihtoehto, kaikki ikkunat, katot ja seinät olisi päällystetty aurinkopaneelein ja maisemaa muovaisivat tuulivoimalapellot. Lämmitys hoituisi bioenergialla, aurinkokeräimin sekä lämpöpumpuin. Eikö niin?
Verotus myttää aurinkoenergian
Aurinkosähköjärjestelmiä suunnittelevan Solaris Oy:n johtavan asiantuntijan Asko Rasinkosken mukaansa omakotitaloon asennettava aurinkopaneelijärjestelmä kannattaa taloudellisesti vain harvoissa tapauksissa, vaikka aurinkopaneelien hinta on laskenut roimasti viime vuosina.
Syy ei ole huonossa tekniikassa, vaan yhteiskunnan verotuksellisissa kiemuroissa. Valtakunnalliseen sähköverkkoon kytketyn järjestelmän tuottaman ylijäämäsähkön voi myydä eteenpäin verkkoon muiden kulutettavaksi. Pientuottajan myymä sähkö on verotonta, mutta kuluttajana hän joutuu ostamaan sähkön verollisena. Kuluttaja ei täten saa järjestelmästä niin suurta taloudellista hyötyä kuin silloin, jos hän käyttäisi kaiken energian itse ja korvaisi sähköyhtiöltä ostettavaa sähköä, Rasinkoski kertoo. Aurinkopaneelit sekä -keräimet tuottavat energiaa vain auringon ollessa taivaalla, eniten keskellä päivää kun kotitalouksien energiankulutus on alhainen.
- Tyypillinen aurinkosähköjärjestelmän omaava omakotitalo voi hyödyntää suoraan vain noin 30 prosenttia tuotetusta sähköstä.
Vaikka Rasinkoski on toiminut aurinkoenergia-alalla kolmisenkymmentä vuotta, hän on joutunut toppuuttelemaan aurinkopaneeleita katolleen haluavia innokkaita. Hänen mukaansa julkisuudessa on liikaa ihan kivastihan tämä kannattaa -lausuntoja. Sana kannattaa pitää ymmärtää aika laajasti, Rasinkoski toteaa.
- Olen yrittänyt laskea hyvin realistisesti, mikä järjestelmien kannattavuus on. Tulokset ovat voineet olla hiukan erilaisia kuin aurinkopaneeleita myyvillä yrityksillä.
Rasinkosken esittelemä aurinkoenergian pientuottajan ongelma pistää miettimään. Sähkömarkkinoiden rakenne, ja niihin liittyvät verotukselliset seikat eivät kannusta kuluttajia tuottamaan itse energiaa. Eikö Teslan Powerwall olisi ratkaisu juuri tällaiseen ongelmaan, kun keskellä päivää tuotetun sähkön voisi säilöä illan pyykinpesua varten? Rasinkoski ei pidä sähkön varastointia kovin hyvänä ideana.
- Olisi hyvä jos tuotetulle sähkölle olisi päivällä käyttöä. Se olisi parempi kuin varastoiminen, joka kuitenkin maksaa aika paljon.
Mitä, eikö ongelmat piilekään uusiutuvan energian tekniikassa ja tehokkuudessa?
Uusiutuvan energian edessä makaa liuta esteitä. Suuri osa niistä ei näytä liittyvän niiden tekniikkaan, vaan yhteiskunnan rakenteisiin. Uudet innovaatiot eivät kaikessa edistyneisyydessään pääse valloilleen, jos yhteiskunnan säädökset stoppaavat kehityksen alkuunsa. Asiantuntijat luettelevat uusiutuvan energian esteitä läkähdyksiin saakka.
Kuntien säännöksiä tulisi Aalto-yliopiston ympäristöjohtamisen professori Raimo Lovion mukaan yhtenäistää, sillä joka kunnalla on omat säännöksensä uusiutuvan energian tuottamisesta, esimerkiksi liittyen aurinkopaneelien rakentamiseen. Hän näkee yhteiskunnan toimissa uusiutuvan energian edistämiseksi paljon petrattavaa, sillä uusiutuvan energian tuottaminen tulisi tehdä helpoksi ihmisille. Tämän saavuttamiseksi pitäisi käyttää kaikki keinot edistää uusiutuvia, jotka eivät maksa mitään.
- Jos on hallinnollistyyppisiä tai lupaehtotyyppisiä esteitä, ne tulisi käydä läpi ja ratkoa ongelmia tätä kautta.
Lovion mukaan ilmaisista keinoista edistää uusiutuvan energian tuottamista on helpompi puhua kuin syöttötariffeista, jotka rahoitetaan verovaroin. Hän ei kaipaa enää lisää työryhmien raportteja vaan käytännön ohjeita ja esteiden poistoa.
Ei enää työryhmien raportteja, vaan käytännön esteiden poistamista.
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lund näkee kehitettävää myös Suomen energiakeskustelussa.
- Keskustelu ajautuu usein populistiseen sananvaihtoon. Väitetään, että ei täällä tuule ja niin pois päin. Keskustelusta puuttuu älyllinen elementti, jossa haettaisiin ratkaisuja. Nyt ammutaan alas kaikki: vain se vanha ratkaisu toimii, ei mikään muu.
Lundin mukaan Suomen uusi Nokia olisi voinut syntyä cleantechistä, mutta poliittiset päätökset ovat vaikeuttaneet tätä kehitystä. Hän toteaa, että Suomessa on juututtu vanhaan ajatteluun ja energiaratkaisuihin.
- Puhutaan lukittumisesta johonkin teknologiaan, joka ei ole se kaikkein paras mutta jonka kanssa sitten eletään.
Vai onko rauhallisuus valttia?
Energiateollisuus ry:n sähköntuotannon asiantuntija Lauri Muranen ei pidä huonona asiana sitä, että uusiutuvan energian käyttöönotto on ollut maltillisempaa kuin muualla Euroopassa. Hänen mukaansa Suomi on toiminut uusiutuvan energian suhteen rauhallisesti. Energiapolitiikassa on useita tavoitteita, ja EU:n kautta Suomelle on tullut määrälliset uusiutuvan energian tavoitteet.
- Suomi on ollut tasapainoinen asemoinniltaan sekä asenteeltaan uusiutuvan energian alalla. Koko maailman tasollahan Suomi pärjää ihan hyvin uusiutuvan energian käytössä, kokonaisenergian suhteen.
Murasen mukaan Suomi odottaa uusia innovaatioita. Hänen mukaansa energiapolitiikassa tulee ottaa huomioon energian toimitusvarmuus, sen hinta, päästöt, sekä uusien tekniikoiden edistäminen. Ihmisiä tulee rohkaista niiden käytön sekä uusiutuvaan energiaan investoimisen suhteen.
Rohkaisu saattaa olla avainsana. Pienenergian monitoimimies ja pellepeloton Janne Käpylehto on rakennellut polku- ja pomppusähköhärveleitä jo vuosia. Hänen tavoitteenaan on innostaa ihmisiä uusiutuvan energian pariin, ja nostaa täten pienenergiamuotojen profiilia. Lue hänen Yle Tieteelle antama haastattelu täältä.
Ei vaihtoehtoja: uusiutuvaan pitää panostaa
Eikö Suomi ajaudu entistä pahempaan taloudelliseen tilanteeseen, jos esimerkiksi Helsingin Suvilahden hiilikasa korvattaisiin kokonaan uusiutuvin energiamuodoin? Kriitikoiden mukaan uusiutuva energia on yksinkertaisesti liian kallis ratkaisu. Lovio pitää mahdollisena, että asia saattaa olla toisin, jos katsotaan kokonaiskansaintaloudellisia vaikutuksia. Uusiutuviin siirtymisen tuskaa korvaa se, että tuontienergia voitaisiin korvata kotimaisella energialla.
- Korvaamalla tuontihiiltä ja -öljyä kotimaisella uusiutuvalla energialla kerrannaisvaikutukset olisivat vientiteollisuutena merkittävät. Se korvaisi sitä, että jos energian hinta nousisi.
Lovion sanomaa tukee myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n äskettäin julkaisema laaja tutkimus. Yle Uutiset kertoo , että kokonaan uusiutuvaan energiaan pohjautuva järjestelmä on kilpailukykyinen muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Tutkimuksen laskelmista käy ilmi, että vaikka ydinvoimaa rakennettaisiin Suomeen edelleen lisää, niin uusiutuviin energiamuotoihin tulee panostaa joka tapauksessa valtavasti.
Oli ydinvoimaa tulevaisuudessa tai ei, LUT:n tutkijajoukko toteaa että uusiutuvaan energiaan on panostettava joka tapauksessa.
Energiaa on perinteisesti tuotu Suomeen laivateitse. Uusiutuviin energiamuotoihin suuntaaminen tarkoittaa kuitenkin kätevien laivakuljetuksien loppumista. Suomen suuret metsävarannot tarkoittavat sitä, että bioenergialla on suuri rooli Suomen energian tulevaisuudessa.
Turku Energian Lämpö-yksikön päällikkö Jari Kuivanen toteaa ongelman varsinkin Suomen rannikkoalueilla olevan bioenergian hyödyntämiseen tarvittavan logistiikan puutteen. Metsät ovat maan keskiosissa, joten tulisi kehittää tehokasta logistiikkaa metsäbiomassan tuomiseksi myös rannikolle.
- Aikaisemmin rannikolla on nojattu energialähteenä pääosin meriteitse tuotavaan kivihiileen. Tähän asti on ollut huomattavasti edullisempaa tuoda laivalla hiiltä ja polttaa se. Niin surulliselta kuin se kuulostaakin.
Tulevaisuuden suuntaviivat Turusta
Turussa on ryhdytty toimiin uudenlaisen asumisen sekä energiantuotannon yhdistämisen suhteen. Skanssiin Turun keskustan kaakkoispuolelle tulee uusi noin 7000 asukkaan asuinalue. Kuivasen mukaan alueen asukkailla on mahdollisuus tuottaa itselleen ja muille energiaa uusiutuvista energianlähteistä.
- Kuka vain voi tuottaa energiaa vapaassa markkinapaikassa, kunhan se on uusiutuvaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä.
Helen (entinen Helsingin Energia) rakensi Helsinkiin Suvilahteen maaliskuussa avatun aurinkovoimalan, josta kuka tahansa saa ostaa itselleen nimikkoaurinkopaneelin. Skanssin hanke eroaa Helenin voimalasta siten, että Skanssissa luodaan jokaiselle mahdollisuus tehdä itselleen energiaa pelkän paneelin ostamisen sijaan. Alueelle rakennetaan matalalämpökaukolämpöverkko, johon pystytään liittämään monenlaisia lämmöntuotantojärjestelmiä, esimerkiksi maalämpöä. Perinteiseen kaukolämpöverkkoon ei pysty liittämään yhtä joustavasti eri tekniikoita tuottamaan lämpöä.
Kuivasen mukaan Skanssin hanke näyttää, mikä kiinnostus ihmisillä on uusiutuvaa energiaa sekä sen itse tuottamista kohtaan. Jos uusiutuva energia ei innosta kuluttajia, mistä Suomen energia tulevaisuudessa saadaan?
Jos uusiutuva energia ei innosta kuluttajia, mistä Suomen energia tulevaisuudessa saadaan?
Energia taapertaa digitalisaation jalanjäljissä
Lund toteaa, että ainakin osa energiatuotannon tulevaisuuden ratkaisusta saattaa löytyä ihmisen omasta tekemisestä sekä tuotannon hajauttamisesta. Hän löytää energian kehityksestä yhtymiä digitalisaatioon. Kuka olisi uskonut, että vuonna 2015 maailmassa tulee olemaan kaksi miljardia tietokonetta? Riippumaton markkinoita sekä teknologiaa tutkiva yritys Forrester Research ennusti vuonna 2007, että tietokoneiden määrä nousee yhdeen miljardiin vuonna 2008 ja kahteen tänä vuonna. Lundin mukaan aiemmat ennustukset olivat huomattavasti pessimistisempiä.
- Vuonna 1977 ennustettiin, että koko maailman laskentatarpeet voidaan kuitata 6-7 tietokoneella.
Muutaman tehokkaan tietokoneen sijasta digitalisaatio on muuttanut maailmaa niin, että miltei jokaisella on useita henkilökohtaisia tietokoneita. Mitä jos energian suhteen tapahtuisi sama asia? Lundin esittämä energian tuotannon hajautuminen saattaisi tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuluttajilla on suuri rooli käyttämämme energian tuottamisessa. Suuret, kaukana kulutuksesta olevat energiatuotantolaitokset vaihtuisivat ainakin osittain pienen mittakaavan energiantuotantoon.
Tulevaisuuden ennustaminen on aina riskialtista, niin kuin voidaan todeta Suomen Pankin mönkään menneistä talousennustuksista. Suomen Pankin ennustukset Suomen talouden suunnasta ovat pitkälti jääneet toteutumatta. Olisiko kuitenkin vaaratonta ennustaa, että uusiutuvan energian täytyy nousta merkittäväksi peluriksi tulevaisuudessa?
