Hyppää pääsisältöön

Muistoja ja nykyisyyttä - Soile Isokoski Cardiffin laulukilpailun tuomaristossa

Sopraano Soile Isokoski juuri mestariluokan jälkeen.
Sopraano Soile Isokoski juuri mestariluokan jälkeen. Kuva: Tiina Siniketo/YLE laulupedagogi

Soile Isokoskella on tärkeä rooli Cardiffin laulukilpailuissa, sillä hän on sekä laulukilpailujen varsinaisen Main Prize-, että laulukilpailun Song Prize -tuomariston jäsen. Main Prize on oopperalaulukilpailu ja Song Prize on taas lied-laulukilpailu.

Hän on itse osallistunut kilpailuun vuonna 1987, joten voi hyvällä omalla tunnolla sanoa että tässä istuu tuomari joka voi samaistua niihin tunteisiin ja kokemuksiin mitä kilpailijat käyvät läpi osallistuessaan tähän kilpailuun.
- Onneksi ei tällä kertaa tarvitse itse laulaa! hän toteaa.
- Muistan hyvin miten helposti St. David's Hallin sokkeloisiin käytäviin olisi voinut eksyä. Aikataulu oli silloinkin tiukka, kuljetettiin paikasta toiseen, oli haastatteluja lehdistölle, radiolle ja televisiolle.
Aloitin oman kilpailuosuuteni laulamalla Franz Schubertin Nacht und Träume. Silloin Cardiffissa ei vielä ollut erillistä Lied-laulukilpailua, vaan orkesterin keskelle työnnettiin aina tarvittaessa flyygeli sitä osuutta varten.
Soile paljastaa että itse asiassa erillinen laulukilpailu, nykyinen Song Prize, päätettiin muun muassa perustaa juuri siksi, koska hän toi kilpailuihin mukaan niin paljon liedejä.

Tuomarina muistot nousevat pintaan

Miltä tuntuu istua nyt tuomarina?
- Muistot tulevat takaisin. Sitä muistelee juttuja, joita on itse käynyt läpi kilpailijana. Voin vaan hämmästellä tätä uutta sukupolvea, ja miten taitavia he ovat. Monista näkee, että heillä on tarkka visio siitä mitä he ovat tekemässä, rooli on heille ennestään tuttu. Monet ovat jo kiinnitettyinä oopperataloihin.

Soile Isokoski toteaakin, että perjantai-illan Song Prize -kilpailussa kuultiin paljon taidokasta laulua. Ja vaikka pianosäestyksellinen laulu on erilaista ja eroaa jonkun verran orkesteriaarian esittämisessä, molemmissa on silti mahdollista reagoida nopeasti ja käyttää eri sävyjä.

Tuomaristossa on aikaisemminkin istunut arvovaltaisia suomalaisia laulajia kuten Kim Borg vuosina 1983-1987, Tom Krause vuosina 1995 ja 2001 ja nyt vuonna 2015 Soile Isokoski.

Entäpä suomalaiset kilpailijat...?

Suomalaiset laulajat ovat aiemmin menestyneet hyvin Cardiffin kilpailuissa. Mutta missä he nyt ovat?
- Tämä on vaikea kysymys. Koelauluihin ympäri maailmaa osallistui lähes 300 laulajaa, joista 20 valittiin. Suomessa järjestettiin myös koelaulu johon osallistui monia suomalaisia laulajia.

Sopraano Soile Isokoski juuri mestariluokan jälkeen.
Sopraano Soile Isokoski juuri mestariluokan jälkeen. Sopraano Soile Isokoski juuri mestariluokan jälkeen. Kuva: Tiina Siniketo/YLE laulupedagogi
Tarjonta on ehkä nykyään suurempaa ja musiikkia on käytettävissä paljon enemmän, Soile pohtii ja jatkaa:
- Täällä on laulajia Kongosta ja Mongoliasta asti. On pantava myös merkille, että Etelä-Korean laulajat, "Aasian latinot", ovat oppineet näyttämään tunteensa ja ylläpitämään vuorovaikutuksen yllä yleisön kanssa.

Soile Isokoski ei moiti suomalaista laulunopetusta.
- Ei voi sanoa etteikö Suomessa olisi hyvää laulunopetusta. Opetan itse Oulun ammattikorkeakoulussa ja voin vilpittömästi sanoa että kyllä Suomessa yritetään saada nimenomaan ääni palvelemaan musiikkia.

Syksystä alkaen Soile Isokoski toimii vierailevana professorina Sibelius-Akatemiassa.
- On hienoa saada sellainen näköalapaikka, jossa voi tutustua nuoriin laulun opiskelijoihin Suomessa.

Kiinnostavinta on päästä vaikuttamaan kokemattomaan ääneen

Tapasin Soile Isokosken Royal Welsh College of Music & Drama -koulun tiloissa, jossa hän oli juuri pitänyt mestariluokan kolmelle koulun opiskelijalle. Miksi valitsit juuri opiskelijoita kurssillesi?

- Kilpailuun osallistuvat laulajathan ovat melkein kuin kollegoita! Tuntui paljon mielekkäämmältä ohjata nuoria laulajia, joilla ei ole jo valmiiksi opittua tyyliä miten laulaa. He ovat vastaanottavaisia, heitä on ilo ohjata ja huomata jo pienessä ajassa tapahtuva kehitys. Kyseessä on kuitenkin luottamuksellinen tapahtuma, yleensä opettajan kanssa tehdään vuosikausia tyhdessä töitä.

Laulajaksi opiskelu ei ole helppoa. Mitä kaikkea oppiminen vaatii?
- Opiskeleminen vaatii paljon työtä ja nöyryyttä, sivistyneisyyttä eri tyyleistä. Tarvitaan sekä luonnetta että tilannetajua, eikä laulaja voi närkästyä heti kun joku arvostelee tai antaa ohjeita. Lisäksi on osattava kieliä, hallittava itsensä sekä myönnyttävä siihen että sinua ohjataan ja kritisoidaan, Soile tiivistää.

Heidi Kokki

Heidi Kokki on tuotantokoordinaattori Ylellä ja hän on osallistunut jokaiseen Cardiffin laulukilpailuun. Tänä vuonna hän kirjoittaa paikan päältä blogia.

Suomesta Cardiffin laulukilpailuihin osallistuneet kilpailijat
1983, Karita Mattila, finalisti ja Cardiffin-laulukilpailun voittaja
1985, Petteri Salomaa
1987, Soile Isokoski, finalisti
1989, Monica Groop, finalisti
1991, Antti Suhonen
1993, Jaana Mäntynen
1995, Kirsti Tiihonen, finalisti ja Lied-kilpailun voittaja
1997, Camilla Nylund
2003, Tommi Hakala, finalisti ja Cardiffin-laulukilpailun voittaja
2007, Helena Juntunen

Kommentit
  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.

  • Sibeliuksen suosikkisopraano Ida Ekman – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 22. huhtikuuta.

    Huhtikuun 22. päivänä syntyneen Ida Ekmanin (1875–1942) taipuisaa, kaunissointista sopraanoa ihaili mm. Sibelius, jonka musiikkia laulajatar teki tunnetuksi sekä kotimaassa että ulkomailla. Nuoren Idan sanotaankin olleen rakastunut säveltäjään. Idan aviomies, pianisti Karl Ekman ja Jean Sibelius olivat läheisiä ystäviä jo nuoruusvuosilta.

  • Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Dessy luottaa pienten asioiden suuruuksiin

    Belgialaisen säveltäjä-sellisti-kapellimestari Jean-Paul Dessyn (s. 1963) tuore julkaisu vakuuttaa. Äänitteen keskiössä on viime vuonna valmistunut Sielunmessuja-teos.