Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Kesätuunarit: Mökkiverkkarit matonkuteeksi

Matonkudetta virkataan
Matonkudetta virkataan Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen tunaus

Kesämökillä pukeudutaan vapaasti ja usein sinne kulkeutuu huonokuntoisia vaatteita, joista luopuminen kirpaisee. Lopullisia hyvästejä ei tarvitse lempivaatteellekaan heittää, jos ottaa sakset käteen ja tuunaa sille uuden elämän.

Pirjo Kuisma ei heitä mitään tekstiilejä hukkaan.
Pirjo Kuisma ei heitä mitään tekstiilejä hukkaan. Pirjo Kuisma ei heitä mitään tekstiilejä hukkaan. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen tuunaus

Turenkilainen Pirjo Kuisma on intohimoinen kierrättäjä, jolta ei vaatejätettä synny. Kun entinen käsityönopettaja lopetti opettamisen, hän aloitti blogin, jossa jakaa tietojaan, taitojaan ja ideoitaan eteenpäin.

— Tuntui siltä, että kun olen aikoinani saanut kouluja käydä, niin minulla ei ole oikeutta pitää kynttilää vakan alla. Haluan jakaa osaamistani mahdollisimman laajalle.

Uusia vaatteita Pirjo ostaa aina vain vähemmän ja vähemmän.

— Vaatekaupoissa minua ahdistaa ensinnäkin tavaramäärä, pohtii Pirjo.

— Sitten ahdistaa materiaalien ja työn laatu sekä vaatteiden nykyinen kertakäyttökulttuuri.

Myös vaatetuotannon eettisyys ja tekstiiliteollisuuden työntekijöiden työolot halpatyömaissa vähentävät ostohaluja.

Vanhat Marimekon Jokapoika-paidat jatkavat elämäänsä verhokappana.
Jokapoika-paidoista verhokappa. Vanhat Marimekon Jokapoika-paidat jatkavat elämäänsä verhokappana. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen tekstiilit

— Kun vähänkin perehtyy vaatteiden tuotannon taustoihin ja siihen, millaista on työskennellä vaatetehtaassa jossain halpatuotantomaassa, niin mieluummin ostan vähemmän ja parempaa. Tai sitten teen itse.

Vanhat kankaat laadukasta materiaalia

Käytetyt tekstiilit ovat Pirjon mukaan sekä laadun, luonnon, että eettisyyden puolesta kestävä materiaalivalinta.

— Esimerkiksi -60-70 -luvun puuvillaverhot ovat aivan ihanaa materiaalia. Käytetyt kankaat eivät kutistu, vanhat kankaat ovat laadukkaita ja värimaailma aivan omaa luokkaansa.

Yhden verhoparin kankaasta tulee takkimekon lisäksi vaikkapa seinävaate tai useampikin tyynynpäällinen.

Vanhat vaatteetkin Pirjo syynää tarkkaan ja keksii hyvälaatuisille tekstiileille niiden ansaitseman kierrätystavan.

— Näissä Marimekon paidoissa oli kainalot jo vähän siertyneet. Helmat olivat silti ihan siistit, joten tein niistä verhokapan.

Matonkuteen leikkausta
Trikoovaate matonkuteeksi Matonkuteen leikkausta Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen tekstiilit

Matonkuteista saa aikaan monenlaista

— Roskikseen meiltä ei lähde mitään tekstiiliä. Esimerkiksi trikoovaatteet, jotka eivät kelpaa enää edes kirpputorille, leikkaan matonkuteeksi.

Kuteiden leikkaaminen on mun kesähommaa. Ulkona on hyvä leikata, koska työ on aika pölyistä. Kesän aikana kuteita kertyy monta kopallista.

Matonkude kädessä
Sopivan levyinen kude Matonkude kädessä Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen matonkude

Nyrkkisääntönä on, että matonkuteen leveys leikataan suhteessa kankaan paksuuteen. Mitä paksumpi kangas, sitä ohuempi kude, - ja päinvastoin.

— Sanoisin, että hyvä lopputulos on tukevahkon narun paksuista. Valmiina ostetut matonkuteet ovat mielestäni leikattu useinmiten liian leveiksi.

Myöskään saumoja ei tarvitse vältellä.

— Leikkaan trikoopaidankin kuteeksi yksinkertaisesti yli saumojen. Vaikka sauman kohdalta kude on vähän paksumpaa, niin valmiissa työssä tulos tasoittuu.

Matonkudetta virkataan
Koukusta lusikkaote Matonkudetta virkataan Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen tunaus

Matonkuteet ja virkkuukoukku lomalaisenkin ulottuvilla

Matonkuteista voi virkata monenlaista. Käytettävä virkkuukoukku on kooltaan 10 tai vähän alle. Matonkudetta virkatessa koukkua pidetään kädessä kuin lusikkaa, koska työ on rasittavaa ranteelle. Suurikokoiset työt kannattaa koota pienemmistä osista, esimerkiksi isoäidin neliöistä, ompelemalla.

Virkattu kori
Kuteesta virkattu kori Virkattu kori Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen virkattu kori

Matonkuteista voi virkata myös pieniä ja nopeasti valmistuvia töitä: pannunalusia, kasseja, isompia tai pienempiä koreja, - viitseliäisyydestä ja kuteen määrästä riippuen.

— Koreihin saa jämäkän rakenteen, jos kuljettaa virkkauksen sisällä ylimääräistä kudetta. Isoissa lehtikoreissa voi laitoja tukea esimerkiksi muovivanteella tai paksulla narulla, neuvoo Pirjo.

Virkkuutyöt
Ristiin-rastiin virkkaus Virkkuutyöt Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen virkkuutyöt

Matonkuteista virkatessa kannattaa kokeilla myös erilaisia virkkuumalleja. Pirjon "Ristiin-rastiin" -maton virkkaaminen käy aivojumpasta. Lopputuloksen malliuskollisuudesta ei silti kannata stressata.

— Ihmisillä on hirveän usein iso epäonnistumisen pelko, joka voi juontaa juurensa koulun käsityötunneilta. Käsitöissä pitäisi löytää tekemisen ilo, eikä pyrkiä täydellisyyteen. Oman työn ei tarvitse olla täsmälleen saman näköinen kuin mallinsa.

Letitetystä kuteesta ompelemalla tehty matto
Letitetty matto Letitetystä kuteesta ompelemalla tehty matto Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen tekstiilit

Matonkude sopii myös punontaan

Jos virkkaaminen ei tunnu mieluisalta, myös letittämällä pääsee näyttäviinkin lopputuloksiin. Nämä matot on tehty letitetystä kuteesta, joka on ommeltu käsin lopulliseen muotoonsa.

Perusohje letitettyyn mattoon (.pdf)

Samalla tekniikalla ilman virkkukoukkua voi tehdä vaikka peffanlämmittimet puutarhatuoleihin tai tyynynpäälliset kesäterassille.

Matosta purettua kudetta
Matosta purettua kudetta Matosta purettua kudetta Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen matosta purettu kude

Mattojakin voi purkaa

Pirjo ei heitä todellakaan mitään tekstiiliä roskikseen. Vanhat, epämääräisen väriset chenillematot ovat hyvää raaka-ainetta virkkuutöihin, kun ne ensin puretaan ja värjätään uudelleen.

Itseleikatusta kuteesta kudottujen mattojen purkaminen ei Pirjon mukaan ole vaivan väärti, mutta hyötykäyttöön nekin Kuisman perheessä päätyvät.

Vie käyttökuntoiset tekstiilit kirpputorille

Suomessa ei ole ainakaan toistaiseksi järjestetty kattavaa lumpun keräystä. Jos verkkarisi ovat rikki, etkä viitsi ruveta tuunailemaan, niiden oikea loppusijoituspaikka on sekajäte. Sekajätteen mukana ne päätyvät polttolaitokselle,

Jos lempipöksyt ovat ehjät ja uskot, että niitä saattaisi joku muu vielä käyttää, vie ne pesun jälkeen esimerkiksi UFF:n tai Fidan vaatekeräykseen.

Yleisön lähettämät tuunausvinkit:

Muokattu 27.8.2015: Muokattu aiheeseen liittyvien linkkien listaa.

Kommentit
  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.