Hyppää pääsisältöön

Parempi ruoka – parempi elämä?

"Näinhän se on nykyään, että ainoastaan holtiton ihminen syö valkoista vehnäjauhoa ja sokeria", hymähtää toimittaja Marketta Mattila Voimala-ohjelman ruokakeskustelussa. 2010-luvun alussa Suomessa kohistiin superruuista ja erikoisruokavalioista. Ruokakulttuurin muutosta ja oikeaoppista syömistä käsiteltiin useissa eri ajankohtaisohjelmissa. Ruuanvalinnassa ei ollut enää kysymys perinteisestä ravitsemuslähtöisestä ajattelusta, vaan tunteesta ja elämänasenteesta.

Vuosikymmenet suomalainen ruokakulttuuri on ollut melko homogeenistä, kunnes perinteisen ruokaympyrän valtaa tulivat horjuttamaan erilaiset superfoodit, raakaruoka, karppaus, kivikautinen ruokavalio ja monet muut erikoisdieetit. Ilmiön myötä on syntynyt myös blogiyhteisöjä, joissa käydään ikuista keskustelua oikeaoppisesta ruuasta.

Maallikot innoissaan, asiantuntijat ihmeissään – näkemyksiä ruokakulttuuriin ja superruokaan

Goji-marjoista energiaa, raakasuklaasta terveyttä ja pakurikäävästä parannusta. Ravintoaineilla rakennetaan niin parempaa elämää kuin minäkuvaakin.

Vuonna 2011 esitetyssä Voimalan jaksossa näkemyksiään ruuasta kertovat superfoodin puolesta puhujat Jaakko Halmetoja ja Olli Posti, ravitsemusterapeutti Annukka Ruska, tietokirjailija Jani Kaaro sekä tutkija Anne Puuronen.

Jani Kaaro ja Anne Puuronen Voimala-ohjelman vieraina
Kumpi voittaa makutestin, hanavesi vai lähdevesi? Sokkomaistajana Jani Kaaro, vieressä tutkija Anne Puuronen Jani Kaaro ja Anne Puuronen Voimala-ohjelman vieraina Kuva: Yle kuvanauha anne puuronen

Laskuvarjojääkärinä ja painonnostajana toiminut Halmetoja kiinnostui alunperin ruuan vaikutuksista suorituskykyyn. Joukko urheilijoita ja terveellisestä ruuasta innostuneita, mukaanlukien Halmetoja, päättivät kokeilla luonnonmukaisempaa ja kokonaisvaltaisempaa lähestymistä terveyteen. Halmetoja kertoo yllättyneensä positiivisista vaikutuksista etenkin psyykkisellä puolella.

Olli Posti löysi ravinnosta apua astmaan ja MS-tautiin. Hän teki totaalisen ruokaremontin ja kertoi kokemuksistaan Viidakkomies-blogissaan. Postille pahan akselia edustavat valkosokeri, valkovehnä ja prosessoidut maitotuotteet. Voimalan studioon Posti kantaa itselleen ja ystävilleen litroittain puhdasta lähdevettä.

Käsitteitä

Superruoka: markkinointitermi, jolla kuvataan poikkeuksellisen ravinnetiheää ruokaa tai ruoka-ainetta.
Foodismi: Aatesuunta, jossa kiinnitetään erityishuomiota mm. ilman, veden ja ruuan laatuun.
Ortoreksia: syömishäiriö, jonka taustalla on pakkomielteinen halu syödä mahdollisimman terveellisesti.

Ortoreksiaan liittyvän kirjan kirjoittanut Jani Kaaro, suhtautuu epäillen superfoodeihin, mutta näkee kiinnostuksen terveelliseen ruokaan positiivisena.

Tutkija Anne Puuronen on väitöskirjassaan kyseenalaistanut nyky-yhteiskunnan terveyseetosta ja kirjoittanut anoreksiasta yhteiskuntasuhteena. Puurosen mukaan nykyihminen tahtoo syödä eettiseltä kooditukseltaan ”oikein”, sillä ruoka on minuuden rakennustapa. Sen tietää myös ravitsemusterapeutti Annukka Ruska, joka tapaa päivittäin työssään syömishäiriöisiä ja näkee, mitä seuraa, kun hyvä tarkoitus muuttuu pakkomielteeksi.

Tieto siitä, mikä on terveellistä on aika pirstaleista, sitä on paljon ja se on keskenään ristiriidassa.

Kuinka pitkälle ruokakiihkoilussa on jo menty, onko ruuasta tullut jo uskonto, kysytään Aamu-tv:ssä 2012 esitetyssä Prisma Studion -insertissä.

Tutkija Anne Puuronen on seurannut ruokakulttuurin muutosta mielenkiinnolla. Muun muassa karppaus on Puurosen mielestä ilmiönä kiinnostava, sillä siinä on nähtävillä jo ruokakultin piirteitä. Se muistuttaa lahkoa, jonka johtohahmoilla on oppi hallussaan. Sosiaalinen media tarjoaa sille kanavan, jossa käydään keskustelua ja "opetuslapset" voivat kommentoida johtohahmojensa näkemyksiä.

Syömisestä on tullut suoritus joka täytyy tehdä oikein.

"Tieto siitä, mikä on terveellistä on aika pirstaleista, sitä on paljon ja se on keskenään ristiriidassa", toteaa Puuronen. On yhä vaikeampaa löytää kultaista ja kohtuullista keskitietä.

Kyllähän näitä markkinoidaan aikamoisilla väittämillä.

Aamu-tv:n studiossa esiteltiin superfoodien kirjoa ja haastateltiin ravinnon turvallisuuden professoria Marina Heinosta sekä ravintovalmentaja Jaakko Halmetojaa.

Marina Heinonen muistuttaa superfoodin olevan täysin kaupallinen käsite, sillä ei ole mitään tekemistä terveysvaikutusten kanssa. Halmetojakin toteaa, että kyseessä on brändätty termi, jonka avulla tuodaan kuluttajille sekä hyödyllisiä että kyseenalaisia tuotteita. Superfoodit sisältävät paljon sellaisia aineita, joista ei tiedetä vielä mitään.

Näistä ääripäistä vois kerätä ne hyvät puolet.

Mediassa käsitellään ruokaa helposti kärjistäen ja vastakkainasettelujen kautta. Todellisuudessa moni erikoisdieetti sisältää hyviä ajatuksia, joita orjallisen noudattamisen sijasta kannattaisikin soveltaa omaan elämään sopivaksi. Aamu-tv:n keskustelussa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm sekä personal traineri ja hyvinvointi-bloggari Anu Kiiveri puhuvat maltillisuuden puolesta.

Superruokaa, seksibileitä ja sijoitushopeaa

Ajankohtaisessa kakkosessa tutkittiin keväällä 2011, miten muodikas superfood ja sijoitushopean kauppa liittyvät toisiinsa. Silverbank-niminen yritys kauppaa vanhoja Yhdysvaltojen keskuspankin hopeakolikoita. Silverbankin perustajajäsen Risto Pietilä kuvailee ohjelmassa hyvin seikkaperäisesti yrityksen toimintaa, joka perustuu pääosin vapaaehtoisvoimaan. Kohua on herättänyt se, että toiminnassa on mukana myös alaikäisiä.

Risto Pietilän tutustuttua Olli Postiin alkoi yhteinen bisnestaival ruuan parissa. Pietilä hankki muun muassa rahoituksen foodisti Pessi Peuran superruokaravintolaan. Se on ainoita ravintoloita Suomessa, jossa voi maksaa ostoksensa myös hopearahalla. Ajankohtaisen kakkosen jutussa vieraillaan myös Peuran järjestämissä "Suklaata ja seksiä" -bileissä.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto