Hyppää pääsisältöön

Pentti Haanpää sai Meren ja Turkan aatokset vilistämään

Kirjailija Veijo Meren ja ohjaaja Jouko Turkan vuonna 1995 käymä värikäs keskustelu Pentti Haanpään tuotannosta alkoi Hegelin dialektiikasta ja rönsyili keskiaikaisen seksin kautta tupakkalakiin. Herrojen kulttuurihistoriallinen turina luistaa niin mainiosti, että lopussa Turkka ehdottaa kahden miehen esiintyjäryhmän perustamista. Sen nimenä voisi olla ”Tuppurainen Tappuraisen takausmiehenä”.

Ohjelma taltioitiin perin maaliskuussa 1995 Yleisradion kirjastossa. Se radioitiin ensimmäisen kerran aprillipäivänä 1995, kun Radioteatteri esitti kuunnelmasovituksen Haanpään romaanista Taivalvaaran näyttelijä.

Vuonna 1938 ilmestynyt kirja käsittelee valhetta, naamioita ja rooleja. Roolipelit korostuvat myös, kun Meri ja Turkka pohtivat Haanpään kirjailijakuvaa.

Kun ihmiset oli heinäpellolla töissä, hän meni sinne ottamaan aurinkoa jumalauta ja riisui, meni loikoilemaan. Tää on teatteria.

Hän veti asuinseudullaan Piippolassa tietoista ja liioiteltua kirjailijanroolia, jota suku ja naapurit eivät voineet ymmärtää. Teatraalisiin elkeisiin kuului esimerkiksi asettuminen heinäpellolle ottamaan aurinkoa muiden siellä huhkiessa.

Haanpää pelasi teatteripeliä myös Helsingin kamarioppineiden kanssa. Tieten tahtoen omaksuttu jätkämäinen rooli upposi näihin hyvin.

Tästä tuli myös taakka: Haanpää nähtiin pitkään pelkkänä kylämiljöön ja tukkijätkien kuvaajana, vaikka hän oli ”kulttuurikirjailija alusta asti”. Yksin Taivalvaaran näyttelijä, jossa ihmisen identiteetti on horjuva, on Turkan ja Meren mielestä oiva esimerkki tekijän eurooppalaisesta modernisuudesta.

Meri nimittää Haanpäätä ”Suomen Brechtiksi”. Molemmilla oli yksityiselämässään taipimusta samankaltaisiin teatraalisiin näytöksiin, mutta molempien tuotannossa on myös kaiken aikaa läsnä yhteiskunnan rakenne.

Kaikkea Haanpään ja taivaan väliltä

Haanpään kirjailijakuvasta johdutaan käsittelemään kirjailijoiden aseman muutosta ja Meren hiljattaista kommenttia ammattikunnan harvalukuisuudesta Linnan juhlien vieraslistalla. ”EU-keskustelun myötä kirjailijoita alettiin pitää syöttilässikoina”, on Meren vakaa käsitys.

Puhutaan Meren historiateoksista, jotka Turkan mielestä on väheksyen sivuutettu. Meri on saanut käsityksen, että kaunokirjailijaa ei pidetä oikeutettuna kirjoittamaan historiaa.

Jos näen kadulla rikoksen, en uskalla mennä todistamaan, siitä tulee haittaa. Haanpää on jo kuvannut tämän.

Polveilevassa keskustelussa ehditään kosketella myös mm. suomalaista latoarkkitehtuuria, median ylläpitämää pakollista optimismia, Maria Jotunia ja naistoimittajia, uskonnon ja moraalin väistymistä talouden tieltä, miesten illanistujaisrituaaleja, japanilaisia taistelulajeja, 1500-luvun ryhmäseksiä, Shakespearea ja miesten pohkeita, yhteiskunnallista rikosta, lippa niskassa käveleviä nuoria, terveyden diktatuuria ja talvipukeutumisen normeja. Kaikki tämä liittyy kiinteämmin tai löyhemmin Haanpäähän.

Meren sinkoileva ajatuksenjuoksu ja vuolas puhe jättävät suulaan Turkankin välillä kuunteluoppilaaksi. Hän hekottelee kumppaninsa jutuille sydämellisesti ja toteaa juttutuokion päätteeksi: ”Ei me olla harjoteltu, mutta jos me jatkettaisiin, me oltais ens viikolla tosi hyviä!”

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.