Hyppää pääsisältöön

Jasser Arafatin Suomen vierailu jakoi mielipiteitä

Kun Suomen hallitus joulukuussa 1988 esitti Palestiinan vapautusjärjestö PLO:n johtajalle vierailukutsun, aiheutti se valtavasti keskustelua sekä puolesta että vastaan. Nousseesta kohusta huolimatta Jasser Arafat saapui maahan 16. tammikuuta 1989 ja tapasi kahden päivän aikana koko Suomen poliittisen johdon. Turvatoimet olivat huomattavat, mutta vierailu onnistui lopulta täysin suunnitellusti.

Odotukset ja mielipiteet vierailun alla olivat vaihtelevia. Vuonna 1994 Nobelin rauhanpalkinnon saaneella Arafatilla oli 1980-luvulla vielä varsin ristiriitainen maine. PLO:n ja sen jäsenjärjestöjen, ennen kaikkea Arafatin johtamanFatahin, vuosikymmeniä jatkuneet attentaatit Israelia vastaan olivat viime aikoina vähentyneet selvästi ja Arafat itse oli myös sanoutunut irti aseellisesta vastarinnasta. Siitä huolimatta monet pitivät häntä edelleen enemmän kansainvälisenä terroristina kuin diplomatiaan uskovana rauhantekijänä. Tämä käy ilmi muun muassa A-studion teettämästä katugallupista.

Se on ainakin ihan sympaattisen näköinen mies.
Sais mennä helvettiin koko äijä!

Suomessa pelkoja ja ennakkoluuloja olivat omiaan lisäämään vain kuukautta aiemmin tapahtunut Lockerbien terrori-isku sekä sitä seuranneet pommiuhkaukset Pohjoismaissa ja muualla maailmassa. Lähi-Idän levottomuuksien ja terrorismin pelättiin heijastuvan ja jopa leviävän Suomeen, mikäli kiistelty palestiinalaisjohtaja otettaisiin vastaan. Kriisin osapuolia tai siihen muuten sotkeutuneita suurvaltoja ei haluttu vahingossakaan provosoida.

Kiireinen, mutta kohtelias vieras

Uhkakuvista huolimatta vierailu toteutui ja Helsinki-Vantaalle saapui iloinen mies. Aamuaurinkoisella kentällä Arafatia odottamassa oli varsin minimaalinen vastaanottokomitea, eihän kyseessä kuitenkaan ollut mikään virallinen valtiovierailu. Ulkoministeri Kalevi Sorsa ja kansanedustaja Johannes Virolainen toivottivat kuitenkin PLO:n edustajat tervetulleiksi.

Vierailun ohjelma, josta ei turvallisuussyistä annettu julkisuuteen etukäteen kovinkaan paljon tietoa, oli kiireinen. Ensimmäinen päivä alkoi tapaamisella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa John Vikströmin kanssa. Seuraavaksi Arafat kävi ulkoministeri Sorsan kanssa keskusteluja Palestiinan tilanteesta. Kohteliaana vieraana hän ei painostanut Suomea tukemaan PLO:n pyrkimyksiä muuten kuin rauhan aikaansaamiseksi alueelle. Tämän jälkeen Arafat tapasi vielä presidentti Mauno Koiviston presidentinlinnassa ja pääministeri Harri Holkerin Kesärannassa. Ulkoministeri Sorsan tarjoaman päivällisen yhteydessä tv-uutisille antamassaan haastattelussa hän kertoi pitävänsä suomalaisten panosta arvokkaana Lähi-Idän rauhanponnisteluissa.

Yön aikana Arafat kävi neuvotteluja myös Ruotsin ulkoministeriön edustajan kanssa ja seuraavan päivän lehdistötilaisuudessa hän toi julki toiveensa Pohjoismaiden yhteisestä rauhanaloitteesta Lähi-Itään. Tilaisuuden päätteeksi hän sanoi myös Palestiinan valtion syntymisen olevan nyt lähempänä kuin koskaan, vain kivenheiton päässä.

Arafatin toisen päivän ohjelmaan kuuluivat lisäksi tutustumiskäynti eduskuntaan sekä seppeleenlasku presidentti Urho Kekkosen haudalle. Lopuksi hän osallistui Kalastajatorpalla Arabikansojen ystävyysseuran järjestämälle vastaanotolle, jonne oli saapunut satoja vieraita. Läpi vierailun arvokkaasti ja iloisesti esiintynyt Arafat hurmasi suomalaiset isäntänsä vielä kerran ennen kotimatkaa.

Vierailua pohdittiin jo vuosia aiemmin

Arafatin Suomeen kutsumisen mahdollisuutta puitiin 1980-luvulla useaan otteeseen. Lähellä toteutumista tämä oli jo loppuvuodesta 1982, jolloin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ohella vierailun puuhamiehenä toimi silloinen puhemies Virolainen. Hän oli tavannut PLO:n edustajia parlamenttienvälisen liiton kokouksessa Roomassa aiemmin samana vuonna. Pitkällisten selvitysten ja harkinnan jälkeen kutsua ei kuitenkaan esitetty.

Suurimmaksi syyksi, miksi vierailu jäi tuolloin toteutumatta, katsottiin ainakin muodollisesti se, että Suomi tunnustaa vain valtioita. PLO:n ja Arafatin asema palestiinalaisten virallisena edustajana oli vankistunut 1974, kun YK:n yleiskokous hyväksyi järjestön tarkkailijajäseneksi ensimmäisenä ei-valtiollisena organisaationa. Arafatin kutsuminen olisi kuitenkin tarkoittanut epäsuorasti myös Palestiinan tunnustamista ja tähän ei haluttu ryhtyä.

Tilanne muuttui radikaalisti vuoteen 1989 mennessä. PLO julisti Palestiinan valtion perustetuksi 1988 ja saman vuoden lopussa Arafat myöntyi YK:n turvallisuusneuvoston vaatimukseen tunnustaa Israelin olemassaolo. Tämä päätös mahdollisti viimein tulevat rauhanneuvottelut Palestiinan ja Israelin välillä.

Arafatin vierailu sai myös uutta tuulta alleen, kun Suomen kansainvälinen asema vahvistui YK:n turvallisuusneuvostoon pääsyn myötä. Johannes Virolaisen mukaan toinen merkittävä kansan mielipiteisiin vaikuttanut tekijä oli arkkipiispa Vikströmin asettuminen vierailun kannalle.

Arafat teki vuosien saatossa Suomeen vielä monta muutakin vierailua, mutta nämä käynnit eivät enää nostattaneet samanlaista kohua ja mediahuomiota. Viimeistä kertaa hänet nähtiin Helsingissä elokuussa vuonna 2000.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.