Hyppää pääsisältöön

Osaatko yhdistää kasvin ja sen tieteellisen nimen?

Valkovuokkoja.
Valkovuokkoja. Kuva: YLE/Raili Löyttyniemi Valkovuokko,kukat (koristekasvit)

Osaatko yhdistää kasvin sen tieteelliseen nimeen? Ilman aiempaakin osaamista pystyt ehkä päättelemään - tai arvaamaan - osan.

Tee testi: raahaa kasvien tieteelliset nimet kuvien alla oleviin laatikoihin ja tarkista tuloksesi. Kuinka moni meni oikein?

Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan koululaisten kasvien tuntemus on romahtanut: moni ei erota edes voikukkaa ja leskenlehteä toisistaan. Romahdusta selittänee sekä yleinen elämäntapojen kaupungistuminen että kasviopin opiskelun väheneminen kouluissa.

Kesäurakkana herbaario

Kouluaikaista kasvien keruuta muistellaan sekä kaihoten että kauhulla. Suomen kouluissa kasveja keräiltiin 1900-luvun alusta alkaen aina 1970-luvulle asti.

Kasvioppia pidettiin jo 1800-luvulla toiseksi tärkeimpänä aineena heti uskonnon jälkeen. Koska koulua käytiin talvella, oppilaiden piti opetella tunnistamaan kasveja kesällä luonnon viheriöidessä. Herbaariot, joihin kasvit prässättiin, olivat aikanaan tärkeitä siksikin, että kasviopin kirjoja ei ollut saatavilla.

Herbaariota varten kasvi otettiin talteen juurineen ja prässättiin imupaperin ja painojen välissä. Oheen liitettiin nimilappu, joka kertoi kasvin suomenkielisen ja tieteellisen nimen, keruupaikan ja päiväyksen.

Oppikoululaisten piina

Kasvien keräily kuului erityisesti oppikoululaisten kesään. Koulutoimen ylihallitus antoi vuonna 1916 ohjeen, että oppikoulun loppuessa jokaisen oppilaan herbaariossa piti olla vähintään 200 kasvilajia.

Kaikki oppilaat eivät tietenkään keräilyä muistaneet tai tehtävä jäi kesäloman viime viikkoihin. Kasvikokoelmia siirrettiin perintönä sisarelta toiselle - ja olipa niitäkin, joiden kasvio oli äidin tai isän kokoama.

Kasvien keruulla oli alusta alkaen kannattajansa ja vastustajansa. Kannattajat korostivat luonnontuntemuksen ja sivistävän kesälomatekemisen merkitystä, vastustajat taas pitivät keruuta koululaisten kiusaamisena.

Digitaalisia kasvioita

Lähes 100 vuotta jatkunut kasvien kerääminen lopetettiin opetusministeriön ja kouluhallituksen määräyksellä vuonna 1969.

Nyt monissa kouluissa kerätään taas kasveja. Myös digitaalista "keräilyä" harrrastetaan: kasveista otetaan valokuva, joka tallennetaan digitaaliseen kasvioon.

Edit. 29.5.2017: poistettu vanhenutunutta sisältöä

  • Digitreenit: Onko e-kirja vielä avaamatta? Näin pääset alkuun

    Ilmaista e-kirjaa voit lukea joko selaimella tai ladattuna.

    E-kirjaa voit lukea joko suoraan selaimella tai ladata kirjan omalle koneellesi. Yhden laitteen avulla saat siis luettavaksesi ison pinon kirjoja. Kiinnostus digitaalisia aineistoja (e-kirjat, äänikirjat ja e-lehdet) kohtaan lisääntyy Suomessa. Maksullisten aineistojen ohella on tarjolla paljon ilmaista luettavaa.

  • Digitreenit: Miksi kannattaa hankkia Yle Tunnus?

    Luo oma Yle Tunnus, niin Areenaa on mukavampi käyttää.

    Yle Tunnus helpottaa Yle Areenan käyttöä: Voit luoda omia suosikkilistoja, saat tiedon uusista jaksoista ja voit jatkaa katselua tai kuuntelua kesken jääneestä kohdasta. Tunnuksesta on iloa myös muissa Ylen nettipalveluissa.

  • 10 kysymystä presidentin valtaoikeuksista

    Mitä kuuluu presidentin tehtäviin?

    Äänestysaktiivisuuden perusteella presidentinvaalit ovat vaaleista suosituimpia. Mutta onko presidentillä oikeasti valtaa? Mistä presidentti saa päättää, mistä ei? Testaa tietosi 10 kysymyksellä!