Salla Hongisto
Yle
Kun näkee keväällä lammikossa paljon sammakoita ja sammakonkutua, saattaa helposti ajatella, että sammakot valloittavat maapallon päivänä minä hyvänsä. Ei se kuitenkaan ihan niin ole. Arviolta vain yksi sadasta poikasesta selviää!
Jos on keväällä havainnut kutulammikon, voi ryhtyä iltalenkeillä seuraamaan, miten pikkusammakot lammikossaan pärjäävät ja kehittyvät. Aluksi ne ovat raajattomia, hännällisiä nuijapäitä.
Nuijapäät uivat kalamaisesti, hengittävät kiduksilla ja riipivät sarveishampaillaan levää ja bakteerimassaa kivien ja kasvien pinnoilta. Vaaran uhatessa ne pujahtelevat varjopaikkoihin ja kivenkoloihin piiloon. Syytä onkin: monet linnut, petohyönteiset ja pikkukalat syövät nuijapäitä.
Sammakon raajoista ensimmäisinä kehittyvät yleensä takaraajat. Samoihin aikoihin muotoutuvat eturaajat ja keuhkot. Sitten pyrstö lyhentyy ja surkastuu kokonaan pois. Tällöin ollaan jo lähellä maalle nousemista.
Rohkein nousee ensin
Pikkusammakoiden elämässä maalle nouseminen on jännittävää aikaa. Sammakkotutkija Juha Merilän mukaan pikkusammakot kerääntyvät yhteen ennen tätä suurta tapahtumaa ja lähtevät usein liikkeelle melko samanaikaisesti. Silloin yksittäisellä sammakolla on pienempi riski joutua maalla saalistajan kynsiin tai hampaisiin.
Merilän mukaan pikkusammakot muistuttavat tässä vaiheessa pingviinejä jäälautan reunalla. Ne keräävät joukkovoimaa ja odottavat, kuka on se rohkein, joka ensiksi uskaltaa hypätä tuntemattomaan. Usein ne lähtevät liikkeelle hämärän turvin, mutta voi pikkusammakoiden nähdä toisinaan pomppivan päiväaikaankin maalle.
Sammakoiden lapsuusaika on sen verran vaarallinen, että arviolta vain muutama prosentti kehittyy kudusta pikkusammakoiksi asti. Pikkusammakoiden hävikki on melkoista. Onnekkaimmilla on kuitenkin edessään jopa toista kymmentä vuotta pitkä elämä, rupikonnilla vieläkin pitempi.
Suuri hyppy evoluutiossa
Sammakoiden kehitys lammikoissa kudusta nuijapäiksi ja lopulta pikkusammakoiksi kestää kaiken kaikkiaan kymmenisen viikkoa. Etelä- Suomessa maalle nousu tapahtuu yleensä heinäkuun aikana, pohjoisessa se kestää paljon pitempään.
Kannattaa yrittää ajoittaa retkeilyreissunsa niin, että pääsee näkemään tärkeän maalle nousun hetken.
Sammakkoretkellä voi pysähtyä miettimään, miten paljon sammakoiden maihinnousussa on edelleen näkyvissä jäänteitä yli 300 miljoonaa vuotta vanhasta kehityshistoriasta, jonka aikana elämä nousi merestä maalle. Sammakkoeläimet olivat ilmeisesti ensimmäisiä selkärankaisia, jotka aikanaan pystyivät tähän valtavaan hyppyyn, ja onnistuivat elämään maallakin.
