Hyppää pääsisältöön

Pikkusammakoiden vaarallinen elämä

Kun näkee keväällä lammikossa paljon sammakoita ja sammakonkutua, saattaa helposti ajatella, että sammakot valloittavat maapallon päivänä minä hyvänsä. Ei se kuitenkaan ihan niin ole. Arviolta vain yksi sadasta poikasesta selviää!

Jos on keväällä havainnut kutulammikon, voi ryhtyä iltalenkeillä seuraamaan, miten pikkusammakot lammikossaan pärjäävät ja kehittyvät. Aluksi ne ovat raajattomia, hännällisiä nuijapäitä.

Nuijapäät uivat kalamaisesti, hengittävät kiduksilla ja riipivät sarveishampaillaan levää ja bakteerimassaa kivien ja kasvien pinnoilta. Vaaran uhatessa ne pujahtelevat varjopaikkoihin ja kivenkoloihin piiloon. Syytä onkin: monet linnut, petohyönteiset ja pikkukalat syövät nuijapäitä.

Sammakon raajoista ensimmäisinä kehittyvät yleensä takaraajat. Samoihin aikoihin muotoutuvat eturaajat ja keuhkot. Sitten pyrstö lyhentyy ja surkastuu kokonaan pois. Tällöin ollaan jo lähellä maalle nousemista.

Rupikonnan nuijapäitä
Päijät-Hämeessä rupikonnat olivat nuijapäävaiheessa juhannuksena 2015. Rupikonnan nuijapäitä Kuva: Yle, Asko Hauta-Aho nuijapää

Rohkein nousee ensin

Pikkusammakoiden elämässä maalle nouseminen on jännittävää aikaa. Sammakkotutkija Juha Merilän mukaan pikkusammakot kerääntyvät yhteen ennen tätä suurta tapahtumaa ja lähtevät usein liikkeelle melko samanaikaisesti. Silloin yksittäisellä sammakolla on pienempi riski joutua maalla saalistajan kynsiin tai hampaisiin.

Rupikonnan nuijapäitä
Rupikonnan nuijapääpuuroa. Rupikonnan nuijapäitä Kuva: Yle, Asko Hauta-Aho nuijapää

Merilän mukaan pikkusammakot muistuttavat tässä vaiheessa pingviinejä jäälautan reunalla. Ne keräävät joukkovoimaa ja odottavat, kuka on se rohkein, joka ensiksi uskaltaa hypätä tuntemattomaan. Usein ne lähtevät liikkeelle hämärän turvin, mutta voi pikkusammakoiden nähdä toisinaan pomppivan päiväaikaankin maalle.

Sammakoiden lapsuusaika on sen verran vaarallinen, että arviolta vain muutama prosentti kehittyy kudusta pikkusammakoiksi asti. Pikkusammakoiden hävikki on melkoista. Onnekkaimmilla on kuitenkin edessään jopa toista kymmentä vuotta pitkä elämä, rupikonnilla vieläkin pitempi.

Suuri hyppy evoluutiossa

Sammakoiden kehitys lammikoissa kudusta nuijapäiksi ja lopulta pikkusammakoiksi kestää kaiken kaikkiaan kymmenisen viikkoa. Etelä- Suomessa maalle nousu tapahtuu yleensä heinäkuun aikana, pohjoisessa se kestää paljon pitempään.

Kannattaa yrittää ajoittaa retkeilyreissunsa niin, että pääsee näkemään tärkeän maalle nousun hetken.

Sammakkoretkellä voi pysähtyä miettimään, miten paljon sammakoiden maihinnousussa on edelleen näkyvissä jäänteitä yli 300 miljoonaa vuotta vanhasta kehityshistoriasta, jonka aikana elämä nousi merestä maalle. Sammakkoeläimet olivat ilmeisesti ensimmäisiä selkärankaisia, jotka aikanaan pystyivät tähän valtavaan hyppyyn, ja onnistuivat elämään maallakin.

Kuuntele ohjelma!

Lue lisää:

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Lasten luontoilta: Vikkelä näätä, punainen puunrunko ja sairas koivu?

    Asiantuntijat vastaavat lasten luontokysymyksiin.

    Yle Radio Suomen Luontoillassa pohditaan tällä kertaa nuorimpien kuuntelijoiden soittamia ja lähettämiä kysymyksiä kotimaan eläimistä ja kasveista. Juuri nyt kevät etenee kovalla vauhdilla ja myös lapsille syntyy aiheeseen liittyen paljon havaintoja ja ihmeteltävää.

  • Karhupentueet ovat heränneet talviuniltaan – pennuilla on edessään vaaran vuosi, mutta emo suojelee niitä henkensä uhalla

    Pentujen ainut turva on oma karhuemo.

    Karhupentueen puolen vuoden nokoset ovat ohitse. Pesue viettää ensimmäiset päivät kotikolon edustalla – pennut leikkivät lumipälvillä, ja emo makoilee kuivassa varvikossa viimevuotisia marjoja ja pikkuötököitä napostellen. Kauaa eivät kuitenkaan pelkät alkupalat riitä, ja on lähdettävä etsimään tuhdimpaa ateriaa.

  • Villiyrtit – pihapiirin vihreät voimavihannekset

    Villiyrtit ovat täynnä ravintoa.

    Kiinnostaako horta ja hortailu, mutta et tiedä mistä aloittaisit? Villiyrtit ovat alkukesästä parhaimmillaan. Pihan ravintopommit kannattaa poimia talteen nuorina versoina, sillä niiden maku muuttuu kesän myötä usein kitkeräksi. Uusia syötäviä kasveja tulee pihapiiriin pitkin kesää, mutta nyt ovat ajankohtaisia nokkonen, vuohenputki, maitohorsma, voikukka ja pieni, tiivis kuusenkerkkä.

  • Näin Suomen kevät etenee – katso Yle Luonnon kevätseurannan upeat kuvat kartalla!

    Seuraamme kevään etenemistä päivittäin.

    Kevät tulee nyt jättiaskelin! Selaa Yle Luonnon kuvagalleriaa, niin näet miten kevät etenee ympäri Suomea. Upeita maisemia, muuttolintuja, kevään ensi kukkasia – vihdoinkin luonnossa on taas valoa ja värejä! Osallistu sinäkin ja lähetä meille kevätkuva paikkakunnaltasi tunnisteella #ylekevätseuranta tai artikkelista löytyvällä lomakkeella.