Hyppää pääsisältöön

Taru sormusten herrasta Suomenlinnassa

Ryhmäteatteri esitti vuosina 1988 ja 1989 Suomenlinnassa J. R. R. Tolkienin kirjaan perustuvan näytelmän Taru sormusten herrasta. Reportaasissa seurataan näytelmän valmisteluita ja harjoituksia.

Taru sormusten herrasta on kirjana mittava teos. Monituhatsivuinen fantasiaeepos julkaistiin ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla ja kirja on sittemmin kerryttänyt fanikuntaa ympäri maailman, sukupolvi toisensa jälkeen. Tolkienin tarinan suomennoksen kuunnelmakin venyy yli 60-tuntiseksi.

Taru sormusten herrasta lyhyesti

J. R. R. Tolkienin tarinan tapahtumat sijoittuvat fantasiamaailma Keski-Maahan, jossa elää ihmisiä, hatijoita, kääpiöitä ja örkkejä. Tarinan keskiössä ovat kuitenkin Tolkienin luomat hobitti-hahmot, puolituiset eli kääpiöitäkin pienemmät ihmisenkaltaiset olennot.

Sormusten herran tarussa seurataan Frodo-hobitin matkaa koti-Konnusta pahan Sauronin hallitsemaan Mordoriin. Frodo kantaa mukanaan muinaista taikasormusta, joka on merkittävä voiman lähde, mutta samalla omistajansa turmeleva aarre. Konkreettinen ilmentymä turmeluksesta on tarinassa esiintyvä Klonkku, joka omisti sormuksen ennen Frodoa ja jonka ulkomuoto ja mieli ovat turmeltuneet hirviömäisiksi. Frodon tehtävänä on tuhota valtasormus, jotta Sauron tuhoutuisi. Sormuksen voiman herättämää vallanhimoa ja pelkoa on verrattu esimerkiksi joukkotuhoaseisiin.

Frodon tarinan lisäksi Taru sormusten herrasta käsittelee ihmiskansan taistelua Sauronin örkkijoukkoja vastaan ja Keski-Maan alkuperäiskansan haltijoiden pienenevää roolia maailmassa. Tolkienin on sanottu kirjoittaneen fantasiansa eräänlaiseksi sepitteelliseksi historiaksi Englannille ja Euroopalle. Tarinan esiosana taas on Tolkienin kirjoittama Hobitti.

Haasteella oli siis kokoa, kun Helsingin Ryhmäteatteri ryhtyi sovittamaan kirjaa kesäteatteriesitykseksi. Raila Leppäkoski ja Arto af Hällström ohjasivat oman näkemyksensä rakastetusta mielikuvitusmaailmasta.

Kesäteatteriperinteiden mukaisesti esityksessä osallistettiin yleisöä ja hyödynnettiin esityslokaation tarjoamia mahdollisuuksia. Viaporin saari oli siis yhtä kuin Tolkienin Keski-Maa. Yleisö seurasi sormuksen ritareiden taivalta saaren ympäristössä ja suuressa osassa esityksessä olivat Tolkienin kirjoittamat laulut, joihin Toni Edelmann oli säveltänyt musiikin. Esitys venyi lopulta kuusituntiseksi koko päivän spektaakkeliksi.

Teatteriesityksen pääosassa näytellyt Kari Väänänen toteaa yllä nähtävässä reportaasissa, että vaikka teatterioperaatio tiedettiin jo ennen ensi-iltaa rankaksi, niin "kyllä sitä jaksaa aina yhden kesän tehdä".

Teatterinäytös pyöri Suomenlinnassa lopulta kahtena kesänä.

Hobitit nähtiin myös televisiossa

Yleisön suosikiksi noussut kesäteatteri sovitettiin vuonna 1993 televisioon yhdeksänosaisena lastensarjana. Ylen tv-sarja sai nimen Hobitit ja teatterista poiketen tarinassa keskityttiin nimihahmoihin eli hobitteihin, Frodon (Taneli Mäkelä) ja Samin (Pertti Sveholm) matkaan. Tolkienin tarinassa sormuksen matkan rinnalla tapahtuvat eeppiset suurtaistelut jätettiin tv-sarjassa vähemmälle huomiolle.

Monet ryhmäteatterilaiset uusivat roolinsa myös Hobiteissa ja sen ohjauksesta vastasi Suomenlinnassa hobitti Pippiniä esittänyt Timo Torikka. Kari Väänänen uusi kaksoisroolinsa Klonkkuna ja Aragornina ja velho Gandalfina nähtiin Vesa Vierikko. Konkarinäyttelijä Leif Wager taas nähtiin sarjassa arvovaltaisena Elrond-hatijana.

Hobitit toteutettiin modernilla tekniikalla. Näyttelijät tulkitsivat roolinsa suurilta osin bluescreen-kankaiden edessä ja taustat liitettiin kuvaan myöhemmin. Näyttelijöiden lisäksi sarjan maskeerausta ja puvustusta kiitetiin ajan tv-arvosteluissa.

Ylen Hobitit uusittiin kertaalleen vuonna 1997. Myöhemmin kaikki oikeudet Tolkienin tarinan sovituksiin ja esitykseen kuitenkin raukesivat, eikä sarjasta ole oikeuksia esittää edes näytteitä. Oikeuksien uudelleentarkastamiseen lienee vaikuttanut vuonna 2001 alkanut elokuvatrilogia Taru sormusten herrasta, joka oli vuosituhannen alussa suuri arvostelu- ja yleisömenestys.

Alla nähtävissä arkistovalokuvissa esitellään kuitenkin Hobitit-sarjan roolihahmot ja tätä kautta on mahdollisuus saada kokea edes ripaus sarjan luomasta tunnelmasta.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.