Hyppää pääsisältöön

Taru sormusten herrasta Suomenlinnassa

Ryhmäteatteri esitti vuosina 1988 ja 1989 Suomenlinnassa J. R. R. Tolkienin kirjaan perustuvan näytelmän Taru sormusten herrasta. Reportaasissa seurataan näytelmän valmisteluita ja harjoituksia.

Taru sormusten herrasta on kirjana mittava teos. Monituhatsivuinen fantasiaeepos julkaistiin ensimmäisen kerran jo 1950-luvulla ja kirja on sittemmin kerryttänyt fanikuntaa ympäri maailman, sukupolvi toisensa jälkeen. Tolkienin tarinan suomennoksen kuunnelmakin venyy yli 60-tuntiseksi.

Taru sormusten herrasta lyhyesti

J. R. R. Tolkienin tarinan tapahtumat sijoittuvat fantasiamaailma Keski-Maahan, jossa elää ihmisiä, hatijoita, kääpiöitä ja örkkejä. Tarinan keskiössä ovat kuitenkin Tolkienin luomat hobitti-hahmot, puolituiset eli kääpiöitäkin pienemmät ihmisenkaltaiset olennot.

Sormusten herran tarussa seurataan Frodo-hobitin matkaa koti-Konnusta pahan Sauronin hallitsemaan Mordoriin. Frodo kantaa mukanaan muinaista taikasormusta, joka on merkittävä voiman lähde, mutta samalla omistajansa turmeleva aarre. Konkreettinen ilmentymä turmeluksesta on tarinassa esiintyvä Klonkku, joka omisti sormuksen ennen Frodoa ja jonka ulkomuoto ja mieli ovat turmeltuneet hirviömäisiksi. Frodon tehtävänä on tuhota valtasormus, jotta Sauron tuhoutuisi. Sormuksen voiman herättämää vallanhimoa ja pelkoa on verrattu esimerkiksi joukkotuhoaseisiin.

Frodon tarinan lisäksi Taru sormusten herrasta käsittelee ihmiskansan taistelua Sauronin örkkijoukkoja vastaan ja Keski-Maan alkuperäiskansan haltijoiden pienenevää roolia maailmassa. Tolkienin on sanottu kirjoittaneen fantasiansa eräänlaiseksi sepitteelliseksi historiaksi Englannille ja Euroopalle. Tarinan esiosana taas on Tolkienin kirjoittama Hobitti.

Haasteella oli siis kokoa, kun Helsingin Ryhmäteatteri ryhtyi sovittamaan kirjaa kesäteatteriesitykseksi. Raila Leppäkoski ja Arto af Hällström ohjasivat oman näkemyksensä rakastetusta mielikuvitusmaailmasta.

Kesäteatteriperinteiden mukaisesti esityksessä osallistettiin yleisöä ja hyödynnettiin esityslokaation tarjoamia mahdollisuuksia. Viaporin saari oli siis yhtä kuin Tolkienin Keski-Maa. Yleisö seurasi sormuksen ritareiden taivalta saaren ympäristössä ja suuressa osassa esityksessä olivat Tolkienin kirjoittamat laulut, joihin Toni Edelmann oli säveltänyt musiikin. Esitys venyi lopulta kuusituntiseksi koko päivän spektaakkeliksi.

Teatteriesityksen pääosassa näytellyt Kari Väänänen toteaa yllä nähtävässä reportaasissa, että vaikka teatterioperaatio tiedettiin jo ennen ensi-iltaa rankaksi, niin "kyllä sitä jaksaa aina yhden kesän tehdä".

Teatterinäytös pyöri Suomenlinnassa lopulta kahtena kesänä.

Hobitit nähtiin myös televisiossa

Yleisön suosikiksi noussut kesäteatteri sovitettiin vuonna 1993 televisioon yhdeksänosaisena lastensarjana. Ylen tv-sarja sai nimen Hobitit ja teatterista poiketen tarinassa keskityttiin nimihahmoihin eli hobitteihin, Frodon (Taneli Mäkelä) ja Samin (Pertti Sveholm) matkaan. Tolkienin tarinassa sormuksen matkan rinnalla tapahtuvat eeppiset suurtaistelut jätettiin tv-sarjassa vähemmälle huomiolle.

Monet ryhmäteatterilaiset uusivat roolinsa myös Hobiteissa ja sen ohjauksesta vastasi Suomenlinnassa hobitti Pippiniä esittänyt Timo Torikka. Kari Väänänen uusi kaksoisroolinsa Klonkkuna ja Aragornina ja velho Gandalfina nähtiin Vesa Vierikko. Konkarinäyttelijä Leif Wager taas nähtiin sarjassa arvovaltaisena Elrond-hatijana.

Hobitit toteutettiin modernilla tekniikalla. Näyttelijät tulkitsivat roolinsa suurilta osin bluescreen-kankaiden edessä ja taustat liitettiin kuvaan myöhemmin. Näyttelijöiden lisäksi sarjan maskeerausta ja puvustusta kiitetiin ajan tv-arvosteluissa.

Ylen Hobitit uusittiin kertaalleen vuonna 1997. Myöhemmin kaikki oikeudet Tolkienin tarinan sovituksiin ja esitykseen kuitenkin raukesivat, eikä sarjasta ole oikeuksia esittää edes näytteitä. Oikeuksien uudelleentarkastamiseen lienee vaikuttanut vuonna 2001 alkanut elokuvatrilogia Taru sormusten herrasta, joka oli vuosituhannen alussa suuri arvostelu- ja yleisömenestys.

Alla nähtävissä arkistovalokuvissa esitellään kuitenkin Hobitit-sarjan roolihahmot ja tätä kautta on mahdollisuus saada kokea edes ripaus sarjan luomasta tunnelmasta.

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.