Hyppää pääsisältöön

150 Sibeliusta: "Jean on nyt musiikkinimeni"

kesäinen maisema
kesäinen maisema Kuva: Vera Emanuelsson 150 sibeliusta

Maaliskuun viimeisenä päivänä 1886 20-vuotias Sibelius kirjoitti Pehr-sedälleen: ”Jean on nyt musiikkinimeni.” Hän oli ryhtynyt käyttämään ammoin haaksirikossa kuolleen merikapteenisetänsä käyntikortteja ja omaksui niistä taiteilijanimensä.

Setä oli hänen täyskaimansa: hänenkin ristimänimensä oli Johan Sibelius, mutta kansainvälisellä urallaan hän oli ryhtynyt käyttämään nimensä ranskankielistä muotoa Jean. Veljenpoika, joka ei ehtinyt koskaan setäänsä tavatakaan, teki sittemmin nimestä maailmankuulun. – Mutta entä jos kansallissäveltäjämme nimi olisikin skandinaavisemmalta ja ehkä hieman karskimmaltakin kuulostava Johan Sibelius?

Jean kuulostaa Suomen oloissa eksoottiselta ja hienostuneelta, mutta on toki Ranskassa yhtä yleinen kuin Johan rinnakkaismuotoineen täällä Pohjolassa. Samaa perua on itse asiassa koko joukko Euroopan yleisimpiä miesten etunimiä: englannin kielen John, iirin Sean, skotin murteen Ian, espanjan Juan, italian Giovanni, saksan Johann tai Hans, tanskan Jens, slaavilaisten kielten Ivan. Kaikki muunnokset juontavat juurensa Johannes Kastajaan, jonka hepreankielinen muoto on Jokanaan.

Perinteisesti Johannes Kastajan päivänä 24. kesäkuuta vietettiin Suomessakin juhannusta – ennen kuin moderni työelämä pääsi sekularisoimaan keskikesän juhlan (nykyään juhannusta vietetään Johanneksen päivää lähimmäksi sattuvana lauantaina). Johanneksen päivän nimipäivän viettäjiä ovat myös mm. Juhani, Juha, Jukka, Janne, Juho, Jani, Jussi ja Juhana.

Tästä vuodesta lähtien ruotsinkieliseen kalenteriin on otettu mukaan myös Jean. Onnittelut kaikille nimipäivän viettäjille, musiikkinimet mukaan lukien!

Tämä on 150-osaisen kirjoitussarjan kahdeskymmenesyhdeksäs osa.

  • Ernst Fabritius vaihtoi viulutaiteilijan uran maanviljelykseen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. heinäkuuta.

    Ernst Fabritius oli lahjakas 15-vuotias jättäessään kotikaupunkinsa Viipurin ja lähtiessään Leipzigin konservatorioon. Ura viulutaiteilijana oli hyvässä vauhdissa, kun 22-vuotias Fabritius yllättäen piti jäähyväiskonsertin. Pojalleen Fabritius kertoi myöhemmin kyllästyneensä soittamaan aina vain samoja konserttoja - vai oliko syynä lopettamiseen sittenkin käsivamma?

  • Ensimmäinen Wagner-konsertti koronan jälkeen Lohjalla - täydellistä!

    Wagner-konsertti Lohjalla kesäkuussa 2020.

    Koronakuukausien aikana taiteilijat ja yleisö ovat ikävöineet toisiaan. Ahkera konsertissa kävijä Anja Lankinen pääsi pitkästä aikaa kuuntelemaan elävää musiikkia, kun neljä oopperalaulajaa ja yksi pianisti esiintyivät Lohjan Pyhän Laurin keskiaikaisessa kivikirkossa.

  • Musiikkisuvun patriarkka Taneli Kuusisto – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 19. kesäkuuta.

    Taneli Kuusisto oli säveltäjä, pianisti, urkuri, kuoronjohtaja, musiikkikirjoittaja ja Yleisradiomies. Hän huolehti lukuisista luottamus- ja asiantuntijatehtävistä, toimi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston opettajana, johtajana, vararehtorina ja rehtorina. Kuusiston musiikkisuvun patriarkka jätti laajan toimintamallinsa perinnöksi myös lapsilleen ja lapsenlapsilleen.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua