Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Tapio Wirkkala 100v pääkuva

Aarteenetsintä: Finnairin astiastot

Vuonna 1960 Suomi siirtyi suihkukoneaikaan. Caravelle -koneiden ensimmäisessä luokassa pöydät katettin Tapio Wirkkalan muotoilemilla valkoisilla muoviastioilla.

Caravelle -sarjaan kuului kahvikuppi, aluslautanen, asetti, ruokalautanen ja jälkiruokakulho. Kahvikupin korva muistutti lentokoneen pyrstöä. Myöhemmin astiasto täydentyi mustalla kulholla ja tuhkakupilla.

DC-8 koneiden ja Atlantin ylittävien lentojen kunniaksi Wirkkala suunnitteli vuonna 1969 Finnairin ensimmäiseen luokkaan F-logolla koristellut posliiniastiat. Niitä täydensivät Ulthima Thule -lasisto.

Vaikka Caravelle ja F-astiasto eivät ole olleet koskaan yleisesti kaupan, käytöstä poistettuja astioita on myyty ja annettu henkilökunnalle. Sitä kautta ne ovat lähteneet kiertämään, ja niihin voi törmätä huutokaupoissa ja käytettyjen tavaroiden kaupassa.

Jos sinulla on Tapio Wirkkalan Finnairille tai Aerolle suunnittelemia astioista, jaa kuva niistä kanssamme ja kerro miten astiat ovat päätyneet sinun talouteesi.

Voit jakaa kuvasi (ja tarinasi) allaolevan lomakkeen välityksellä. Voit jakaa kuvasi myös Twitterin tai Instagramin välityksellä. Liitä silloin kuvasi tunnisteisiin #finnair ja #wirkkala100.

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tapio Wirkkala 100v

Instagram #wirkkala100

  • Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

    Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään

    Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.

  • Tapio Wirkkala - monen materiaalin mestari

    Yle Areena juhlistaa Tapio Wirkkalan 101-v syntymäpäivää

    Tapio Wirkkalan juhlavuosi huipentuu Wirkkalan 101. syntymäpäivänä 2.6.2016. Yle Kulttuuri on julkaissut Yle Areenassa henkilökuvan merkittävästä muotoilijasta.

  • Tapio Wirkkala Aarteenetsintä -kilpailu on ratkennut!

    Viisi eniten ilahduttanutta palkittiin

    On tullut aika julkistaa tulokset Tapio Wirkkalan juhlavuoden kunniaksi järjestetystä Aarteenetsintä -kilpailusta. Raatilaisille oli vaikea tehtävä mitata, mitkä ehdotukset ilahduttivat eniten. Sillä ilahduttivathan ne kaikki.

  • Oho, meillä on kellarissa aitoa Tapio Wirkkalaa!

    Aarteenetsintä herätti näkemään ja tunnistamaan Wirkkalaa

    Tapio Wirkkalan juhlavuosi näkyi useissa tapahtumissa ympäri Suomea. Moni heräsi nyt viimeistään huomaamaan miten voimakkaasti muotoilija on vaikuttanut suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Yle juhlisti Wirkkalan 100-vuotissyntymäpäivää keväällä aloittamalla aarteenetsinnän. Yhtenä tarkoituksena oli osoittaa Tapio Wirkkalan monipuolisuus suunnittelijana ja monen materiaalin mestarina.

  • Aarteenetsintä: Anitra

    Missä Anitra shampoopullo uiskentelee?

    Tapio Wirkkala suunnitteli 50-60-luvulla erilaisia pakkaustuotteita muovista. Vuonna 1959 hänen kynästään syntyi Anitra-shampoopullo, jonka elämä jatkui tyhjentymisen jälkeenkin ankanmuotoisena kylpyleluna.

  • Aarteenetsintä: kirves ja puukko

    Tapio Wirkkala hallitsi puukon ja kirveen käytön.

    Tapio Wirkkala nimesi itse puukon mieluisimmaksi suunnittelemakseen esineeksi. Hän myös käytti sellaista mielellään. Jutustelun lomassa hän saattoi veistää puikkarin tai linnunkuvan.

  • Aarteenetsintä: Pollo

    Tapio Wirkkala suunnitteli Pollon Rosenthalille vuonna 1970

    Keinuvaa Polloa voi bongata kolmessa koossa, mustana, valkoisena tai harmaana. Sen kaulaa koristaa helminauhamainen pistereliefikoristelu.

  • Aarteenetsintä: setelit

    Oletko säästänyt Wirkkalan suunnittelemia seteleitä?

    Tapio Wirkkala oli taitava piirtäjä. Tiesitkö, että hän piirsi yhtä hyvin vasemmalla ja oikealla kädellä.

  • Aarteenetsintä: Finnairin astiastot

    Tapio Wirkkala suunnitteli Finnairin astiastot 1960-luvulla

    Vuonna 1960 Suomi siirtyi suihkukoneaikaan. Caravelle -koneiden ensimmäisessä luokassa pöydät katettin Tapio Wirkkalan muotoilemilla valkoisilla muoviastioilla.

  • Aarteenetsintä: Kantarelli

    Erotatko Kantarellit toisistaan?

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkalan Kantarelli-maljakon alkuperäistä mallia vuodelta 1946 valmistettiin vain pieni 75 kappaleen numeroitu sarja.

  • Aarteenetsintä: Lehti

    Lentokonevanerista voi valmistaa myös taide-esineitä.

    Tapio Wirkkalan puiset veistokset ja käyttöesineet syntyivät korkealaatuisesta lentokonevanerista, jota Suomessa on valmistettu jo 1890-luvulta lähtien.

  • Aarteenetsintä: sähkökatkaisija

    Onko kellarissasi Wirkkalan suunnittelema sähkökatkaisija?

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkala suunnitteli myös kodinkoneita, huonekaluja ja valaisimia.

  • Aarteenetsintä: Tapio

    Tapio -lasin valmistamiseen tarvitaan puutikku

    Tiesitkö että ihastuttava ilmakupla Tapio-lasin jalkaan syntyy kun märkä puutikku työnnetään kuumaan lasimassaan.

  • Aarteenetsintä: Bolle

    Bollet valmistetaan Venetsian Muranossa

    Tekniikka, jossa kaksi eriväristä, läpimitaltaan samansuuruista kappaletta liitetään yhteen niiden ollessa vielä kuumia, on nimeltään incalmo. Bolle -pullot ovat hurmaava esimerkki tästä tekniikasta.

  • Aarteenetsintä: Winterreise

    Winterreise syntyi Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin yhteistyönä

    Tapio Wirkkalan puoliso, taiteilija Rut Bryk koristeli Wirkkalan Rosenthalille suunnitteleman Winterreise astiaston. Tämä oli harvinaista yhteistyötä, vaikka puolisot olivat toistensa työn suurimpia tukijoita ja ymmärtäjiä.

  • Aarteenetsintä: Paperipussi

    Maljakko on saanut muotonsa rutistuneesta paperipussista.

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkala suunnitteli suositun Paperipussi -maljakon Rosethalille jo vuonna 1977.

  • Aarteenetsintä: Juhla

    Juhla -lasin muodot perustuvat geometriaan

    Tiesitkö, että luonnonaiheiden ohella Tapio Wirkkalan teosten lähtökohtana oli usein geometria.

  • Aarteenetsintä: Hopeakuu

    Hopeakuun sisäkkäiset kehät tuovat mieleen kuun valon

    Tiesitkö, että useat Tapio Wirkkalan suunnittelemista koruista syntyivät alunperin lahjoiksi taiteilijan puolisolle Rut Brykille.

  • Aarteenetsintä: olutpullo

    Tapio Wirkkalan suunnittelema olutpullo on väriltään vihreä

    Tiedätkö minkä olutpullon Tapio Wirkkala suunnitteli? On yleinen väärä luulo, että se olisi ruskea olutpullon kantamuoto, tilavuudeltaan 0,33 litraa vuodelta 1953.

  • Aarteenetsintä: sinappilasi

    Kerättiinkö sinun kotonasi sinappilaseja?

    Kierrättäminen on vanha keksintö. Tapio Wirkkala suunnitteli Pauligille lasisen uusiokäyttöön soveltuvan sinappipurkin vuonna 1959.

  • Aarteenetsintä: WIR

    Valaiseeko huonettasi Wirkkalan WIR-lamppu?

    Tapio Wirkkala suunnitteli sarjatuotantoon n. 100 erilaista valaisinta vuosina 1959-1961. Ne kaikki perustuvat hänen suunnittelemaansa opaalilasiseen hehkulamppuun.

  • Aarteenetsintä: postimerkit

    Oletko nuolaissut Wirkkalan postimerkkiä?

    Tapio Wirkkala voitti vuonna 1939 Olympiavuoden postimerkkikilpailun. Olympialaisia ei sitten tullutkaan, tuli sota. Mutta Wirkkala uusi voittonsa vuonna 1952, ja tällä kertaa merkit pääsivät myös käyttöön.

  • Lasimuotoilun mestarit Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Oiva Toikka ja Nanny Still svengaavalla 1960-luvulla

    Ohjelma Suomen lasiteollisuudesta ja sen historiasta 1965

    Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Oiva Toikka, Alvar Aalto, Tamara Aladin, Helena Tynell, Nanny Still ja monet muut taitajat ovat luoneet suomalaisen lasitaiteen kansainvälisen maineen. Vuonna 1965 valmistuneessa, upeasti kuvatussa Suomalaista lasia -filmissä seurataan taitelijoiden, lasimestareiden ja puhaltajien työtä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.