Hyppää pääsisältöön

Aihesivun Tapio Wirkkala 100v pääkuva

Aarteenetsintä: postimerkit

Tapio Wirkkalan suunnittelema postimerkki

Olympiavuoden urheiluaiheisia postimerkkejä Tapio Wirkkalan suunnittelema postimerkki Kuva: Yle / Henrik Leppälä olympiamerkki

Julkaistu 24.06.2015 - 17:03. Päivitetty 02.05.2017 - 21:36

Tapio Wirkkala voitti vuonna 1939 Olympiavuoden postimerkkikilpailun. Olympialaisia ei sitten tullutkaan, tuli sota. Mutta Wirkkala uusi voittonsa vuonna 1952, ja tällä kertaa merkit pääsivät myös käyttöön.

Tapio Wirkkalan suunnittelemia postimerkkejä 1952 Olympialaisiin

Tapio Wirkkalan suunnittelemia postimerkkejä 1952 Olympialaisiin Kuva: Yle / Henrik Leppälä postimerkit

Onko sinulla Tapio Wirkkalan suunnittelemia postimerkkejä? Mekin haluaisimme niiden kuvia tänne sivullemme. Kerro millaisessa kokoelmassa merkkisi ovat, vai oletko säästänyt henkilökohtaisen kirjeen, jota koristaa sellainen?

Voit jakaa kuvasi (ja tarinasi) allaolevan lomakkeen välityksellä. Voit jakaa kuvasi myös Twitterin tai Instagramin välityksellä. Liitä silloin kuvasi tunnisteisiin #postimerkki ja #wirkkala100.

Lisää ohjelmasta

Tapio Wirkkala

Kommentit

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään

Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.
Tapio Wirkkala - monen materiaalin mestari

Yle Areena juhlistaa Tapio Wirkkalan 101-v syntymäpäivää

Tapio Wirkkalan juhlavuosi huipentuu Wirkkalan 101. syntymäpäivänä 2.6.2016. Yle Kulttuuri on julkaissut Yle Areenassa henkilökuvan merkittävästä muotoilijasta.
Oho, meillä on kellarissa aitoa Tapio Wirkkalaa!

Aarteenetsintä herätti näkemään ja tunnistamaan Wirkkalaa

Tapio Wirkkalan juhlavuosi näkyi useissa tapahtumissa ympäri Suomea. Moni heräsi nyt viimeistään huomaamaan miten voimakkaasti muotoilija on vaikuttanut suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Yle juhlisti Wirkkalan 100-vuotissyntymäpäivää keväällä aloittamalla aarteenetsinnän. Yhtenä tarkoituksena oli osoittaa Tapio Wirkkalan monipuolisuus suunnittelijana ja monen materiaalin mestarina.
Aarteenetsintä: postimerkit

Oletko nuolaissut Wirkkalan postimerkkiä?

Tapio Wirkkala voitti vuonna 1939 Olympiavuoden postimerkkikilpailun. Olympialaisia ei sitten tullutkaan, tuli sota. Mutta Wirkkala uusi voittonsa vuonna 1952, ja tällä kertaa merkit pääsivät myös käyttöön.

Kommentteja 1

2021

Tyhmä jo pienenä

Toistuvan yksinkertaisuutensa lamentaatioasialla on Kajo.

"Jos ei lasketa sitä, että aikuisessa ihmisessä on lihaa ja luuta enemmän kuin lapsessa, ja laajempi nahka-osa hänellä kuin silkohapsena oli, niin melko vähän muuttuu ihminen elämänsä aikana..."

Kommentteja 6

2020

Kadonneen kirjeen arvoitus – viehättävä draamasarja sinnikkäistä postietsivistä

Postietsivät saapuvat paikalle ihmeellisen oikeaan aikaan.

Kadonneita kirjeitä jäjittävät postietsivät saapuvat paikalle ihmeellisen oikeaan aikaan.

Kommentteja 68

2019

Postin hukatut miljoonat: käsikirjoitus

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

Lue tästä ohjelman käsikirjoitus.

2016

Oho, meillä on kellarissa aitoa Tapio Wirkkalaa!

Aarteenetsintä herätti näkemään ja tunnistamaan Wirkkalaa

Aarteenetsintä herätti näkemään ja tunnistamaan Wirkkalaa

2023

Posti ger ut Natofrimärke
Finland pryder nytt frimärke i Estland – esterna hurrar över finska Natomedlemskapet

Frimärket kan komma att synas på brev i hela världen.

Posten i Estland har tryckt upp 25 000 frimärken för att fira att Finland nu är med i försvarsalliansen Nato. På frimärket syns Finland, Natos logga och texten ”Finlands anslutning till Nato”.
När post från Tyskland till Hangö kostade 2,4 miljarder tyska mark – gamla vykort och frimärken ställs ut i Karis

Västra Nylands Filatelister har runt 40 medlemmar.

Filateli handlar om så mycket mer än bara frimärken försäkrar Kim Adolfsson från Karis och Kaj Bussman från Ekenäs. En filatelist kan förutom frimärken samla på vykort, brev, brevslutare – bland annat.

2020

Hundra år gamla frimärksaffären flyttar från Hangö till Åbo - ”Allting började med några frimärken i en tobaksask”

Tom Peltonen blir pensionär och frimärkssamlare på heltid.

Frimärksaffär Lauri Peltonen grundades för hundra år sedan. Det var Hangöbon Lauri Peltonen som öppnade affären år 1920 vid Kapellhamnsvägen 45. I december flyttar affärsverksamheten till Åbo.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

Markus Kajo: Ennen kuin oli "mitään", oli jo sentään jotain.

Mikä toimi nettitrivian esiasteena, miettii M. Kajo.

...Emme jääneet odottamaan, kirjoittaako täti vastaan, että on saanut tiedon matkastani, ja että olisiko hän ylipäätään edes kotona tuolloin. Ei näet ollut mitään syytä, miksi täti ei olisi ollut maisemissa. Hänhän asui kotonaan. Miksei hän siis olisi siellä! Ja sitäpaitsi minä en halunnut odotella korttien postittumista päiväkaupalla.
Markus Kajo: Asiaa naisten pulista

Hyvyys, pahuus palkitaan vain saduissa?

"...Ja luonto uhkaa kostolla, jos vielä sitä hiilletään, tai vaikka ei edes lisää hiillettäisi! Luulisi, että edes luonto on meidän puolella, ilmasto ihmisten ilona ilmaiseksi, mutta ei."
Markus Kajo: Mitäkö ajattelen venäläisistä ja Venäjästä

Venäjä pyörii monten ajatuksissa, ja Ukraina.

“Haluaisin päästä käymään kaupungeissa, joissa on rautakauppa! Ja välillä pysähtyä joen rannalle, missä joku äijä kalastaa ja eukot liottavat toripäivästä väsyneitä jalkojaan...“
Frank Martela varttui diplomi-insinöörien keskellä ihmisten maailman tutkijaksi

Ihmisten maailman tutkija etsii parempaa arkea.

Filosofi ja diplomi-insinööri Frank Martela halusi tutkijaksi jo nuorena, mutta tuolloin hän ei aavistanut, että häntä tulisi aikuisena kiinnostamaan erityisesti ihmisten maailma.
Mikä tekee Arvottomista kotimaisen kulttileffan?

Kaurismäen veljesten esikoispitkä on omaa luokkaansa.

Mika Kaurimäen ohjaama ja Aki Kaurismäen kirjoittama Arvottomat kuuluu kotimaisen elokuvahistorian kaanonin kärkipaikoille.
Valkoisesta peurasta Auroraan – kotimaisten huippuelokuvien lahjapaketteja Teeman juhlakaudessa

Kino Suomi onnittelee 20-vuotiasta Teemaa ja katsojia!

Kino Suomi onnittelee 20-vuotiasta Teemaa ja katsojia! Joulun ja loppiaisen väliin Kino Suomi on koonnut kovan paketillisen kotimaisen elokuvan historiaa ja nykyisyyttä.
Komediallisen näyttelemisen taituri Kiti Kokkonen osaa naurattaa äitinsä tavoin – äitini on aidon elämän komedienne

"Komedian tekeminen on vaikeaa, siksi pidän siitä paljon."

Näyttelijä Kiti Kokkonen on ehtinyt tehdä uransa aikana jo monenlaisia rooleja elokuvissa, revyyssä, televisiossa ja radiossa. Hän sanoo pitävänsä komediallisesta sisällöstä, koska se on haastavaa. Kokkosen mielestä yleisö on helpompi saada herkistymään yhteiskunnallisen satiirin äärellä kuin naurattaa sitä komedian keinoin.
Suoraan tapaturma-asemalta takaisin verstaalle – soitinrakentajamestari Juha Ruokangas on maksanut kovan hinnan vanhan ajan työmoraalistaan

Työ ja elämä voivat olla tasapainossa kutsumusammatissakin.

Sähkökitaroita tuntevalle Juha Ruokangasta ei tarvitse esitellä: Ruokankaan soittimet ovat maailmankuuluja. Niitä tehdään Turengin Harvialassa, vanhassa tallirakennuksessa, jossa Ruokangas myös asuu perheineen. Vanhan ajan työmoraali auttoi pääsemään arvostettuun asemaan soittajien ja soitinrakentajien keskuudessa. Perheen ja muun elämän kannalta vain työlle omistautuminen tuli kuitenkin liian kalliiksi.
Lapsena Kimmo Levä halusi linja-autonkuljettajaksi – Kansallisgallerian uusi pääjohtaja on pitkänmatkan juoksija ja museoammattilainen

Kansallisgallerian johtaja on urheilumies.

Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä on kestävyyslajien mies: juoksemista ja uimista yhdistävän swimrunin harrastaja on ollut liki 30 vuotta töissä museoalalla.
Pako pohjoiseen näyttää natseja pakenevan saksattaren ja suomalaismiehen kiihkeän romanssin

Jukka-Pekka Palo nähdään kohutuissa seksikohtauksissa.

Suomalais-saksalainen yhteistuotanto kuvaa naista keskellä vierasta kulttuuria ja intohimoa. Pääosissa Katharina Thalbach ja Jukka-Pekka Palo.
Tällaista oli Jukka Mallisen kaksoiselämä: kauppasi jääpalakoneita Neuvostoliittoon, salakuljetti kotimatkalla underground-runoutta Suomeen

Jukka Mallinen todisti idänkaupan villit vuodet.

Kirjailija ja venäläisen kirjallisuuden kääntäjä Jukka Mallinen todisti omin silmin idänkaupan villit vuodet. Neuvostoliittoon kiihkeä vasemmistolainen päätyi opiskelemaan osaamatta sanaakaan venäjää.
Tanssi on jo meissä – tanssija, koreografi Pia Lindyä kiehtovat arkisen liikkumisen tutkimattomat alueet

Kenelle tanssiminen kuuluu?

Tanssija, koreografi Pia Lindyä kiinnostaa liikkuminen taiteena: hän tutkii ihmisten arkista liikekieltä ja luo tilanteita, joissa kaikenlaisia liikekieliä omaavat ihmiset voivat päästä liikkeiden muodostamaan vuoropuheluun toistensa kanssa.
Eino Ruutsalo oli suomalaisen taide-elokuvan yksinäinen susi – 100 vuotta syntymästä

Kokeellisen elokuvan tienraivaajan erikoisnäytös Teemalla.

Kuvataiteilija Eino Ruutsalo syntyi sata vuotta sitten, syyskuussa 1921. Hänen taiteensa elää ja hämmentää yhä.
"Heijala vatitata huh hah huh", paidattomat miehet huusivat lavalla – kääntäjä Ville Keynäs järjesti lukioikäisenä tempauksen, johon buuaaja värvättiin etukäteen

Ville Keynäs kääntää vaikeita kirjoja.

Palkittu suomentaja Ville Keynäs oppi eliittikoulussa uskaltamaan. Parhaillaan Keynäs kääntää kirjaa, jossa hän ei saa käyttää lainkaan a-kirjainta.