Hyppää pääsisältöön

Juice Leskinen vedenneitona

Kun Mikko Kuustonen kutsui, maestro Juice Leskinen saapui. Lauluntekijä heittäytyi lauantai-illan estradiviihdepläjäykseen koko arvovallallaan. Kylvyn jälkeisessä haastattelussa Leskinen paljasti, ettei juuri kuuntele levyjä.

Uimamaisteriksi tunnustautuvan Juice Leskisen asettaminen vedenneidoksi, oli Mikko Kuustosen kosto ihailemalleen lauluntekijälle. Tämä kun kollegana teki "liian hyviä biisejä".

Vedeneito-operaation jälkeisessä yhteishaastattelussa Leskinen kertoo kirjoittamisestaan, joka ei rajoittunut vain kappaleisiin ja kirjoihin. Hän myönsi kirjoittaneensa televisio-ohjelmankin, joka tosin oli tullut hyllytetyksi.

Kuustonen taas analysoi tuoreen Musta jalokivi -sooloalbuminsa menestystä suhteutettuna Suomen lamavuosiin.

Tietolaatikko

Lauantai-illan huumaa oli 1990-luvun alun musiikkiviihdeohjelma ajan julkimoilla höystettynä. Sarjan mieleenpainuvin ohjelmanumero oli eittämättä vedenneidon tiputus, johon ohjelmassa vierailevat julkkikset nimesivät omat uhrinsa.

  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto