Hyppää pääsisältöön

Kissavideot ovat stressilääkettä

Eläimen silittäminen lisää mielihyvähormoneja sekä ihmisellä että eläimellä. Myös kissavideoiden katsominen rentouttaa.

Nainen ja kissa // Kuva: Barbara Walton / EPA

Pelkästään vuonna 2014 nettiin ladattiin lähdes kaksi miljoonaa kissavideota. Niitä katsottiin yhteensä lähes 26 miljardia kertaa. Se on ylivoimaisesti eniten kuin mikään muu netin sisältö.

- Kissavideoissa on jotain nokkelaa, veikeää, yllätyksellistä. Videot herättävät ihmisissä hellyyden ja kiintymyksen tuntemuksia. Näiden tunteiden kokeminen on ihmisille tärkeää, eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen sanoo.

Kiissavideoiden katselu on tosi hyvä juttu, kun ei ole mahdollista saada oikeaa eläintä paijattavaksi. Salonen kertoo, että eläinten positiivinen vaikutus ihmisen terveyteen on lukuisissa tutkimuksissa löydetty ja on mitattavissa. Kun ihminen on tekemisissä eläinten kanssa, niin se tuo hyvän mielen lisäksi myös fyysisiä terveyshyötyjä.

- Vähäinen sairastuvuus ja pitkäikäisyys. Jos kärsii sairauksista, niin oireet vähenevät ja eläin tukee parantumista, eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen sanoo.

Indianan yliopiston mediatutkija Jessica Call Myrik toteutti tutkimuksen, jonka avulla selvitettiin lähdes 7000 kissavideoiden katselijan tuntemuksia.

Kaikki koehenkilöt kokivat positiivisia tunteita ja tunsivat olonsa energisemmiksi. Tämä vaikutus tuli jo pelkästään katselemalla kissavideoita.

Eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen sanoo, että rentoutumisen vaikutukset ovat vielä suuremmat, jos ihminen pääsee katselemisen ja kuuntelemisen lisäksi paijaamaan eläintä.

Eläimet eivät tuomitse

Eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen sanoo, että tutkimuksissa on selvinnyt, että eläimet ja luonto tuottavat jo pelkällä olemassaolollaan hyvää oloa. Luonto- ja eläinavusteiset terapiat perustuvat juuri näihin tutkimuksiin, kuten muuan muassa Hali-Bernien ja Lukikoirien toiminta.

Hali-Bernit ovat koiria, jotka pitävät rapsutuksista. Niitä voidaan kutsua eri organisaatioihin vierailulle. Lukikoirat taas käyvät kirjastoissa, jossa lapset voivat lukea niille.

- Asetamme itsellemme paineita ja odotuksia. Hyväksytyksi tulemisen tunne on itsetunnon ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä. Eläin ei tuomitse tai arvostele. Esimerkiksi koira hyväksyy vaikka tulisi virheitä lukiessa, eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen sanoo.

Eläimet ovat luonnostaan läsnä hetkessä. Kissan kehrätessä sylissä se ei mieti, mitä sen pitää vielä tänään tehdä.

- Ihmisen on vaikea olla läsnä. Olemme menneisyydessä, tulevaisuudessa ja tekemättömien asioiden parissa. Eläimestä aistitaan rentoutta ja rauhaa. Se saattaa tarttua myös ihmiseen, eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salonen sanoo.

Endorfiinipaukku silittämisestä

Eko- ja ympäristöpsykologi Kirsi Salosen mukaan ihmisen silittäessä eläintä endorfiinit lisääntyvät sekä ihmisellä että eläimellä. Eläin houkuttaa vuorovaikutukseen ja kontaktiin ilman paineita.

- Eläinten kanssa  voi olla sellainen kuin on. Niiden kanssa ei tule samalla tavalla paineita kuin ihmiskontakteissa. Ei tarvitse miettiä millainen pitäisi olla ja miltä näyttää, Salonen sanoo.