Hyppää pääsisältöön

Pian somalit ja suomalaiset ymmärtävät toisiaan entistä paremmin

Mustavalkoinen kuva sanakirjasta.
Mustavalkoinen kuva sanakirjasta. Kuva: Greeblie sanakirja

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä vietetään Somalian kansallispäivää. Laskentatavasta riippuen somalin kieltä puhuu maapallolla 8-20 miljoonaa ihmistä. Suomessa asuu noin 15000 somalia äidinkielenään puhuvaa ihmistä, ja somalit ovatkin Suomen neljänneksi suurin kielivähemmistö. Kuitenkin vasta nyt on valmistumassa ensimmäinen suomi–somali-sanakirja.

Kielityöläinen ja suomi–somali-sanakirjan toimittaja Liban Ali Hersi kertoo, että vaikka somaleita on ollut Suomessa jo neljännesvuosisadan ajan, sanakirjan tarve on kuitenkin vasta nyt lisääntynyt.

Somalin kieli luokitellaan kuušilaiseksi afroaasialaisen kielikunnan kieleksi. Samaan kielikuntaan kuuluu muitakin kieliryhmiä, kuten egyptin kieli, berberi ja tšadin kielet. Naapurikielistä esimerkiksi arabia on seemiläinen kieli, ja se on kaukaista sukua somalin kielelle.

- Lähin kieli, johon somalilla on eniten yhtäläisyyksiä on oromo, jota puhutaan Etiopian puolella, Ali Hersi kertoo.

Vanhin merkintä somalin kielestä löytyi joidenkin tutkimusten mukaan Kiinasta noin tuhat vuotta sitten.

- Silloin kun kiinalaiset olivat kovia merenkävijöitä, he ovat puhuneet, että on tällainen alue, jossa on sellainen kansa, joka puhuu näin. Sen jälkeen varmempia merkkejä kielestä on saatu muun muassa kuuluisan merenkävijän Ibn Battutan merkinnöistä.

Afrikan nuorimpiin kuuluvalla kirjakielellä on vahva suullinen perinne

Somali on Afrikan nuorimpia kirjakieliä.

- Toki somalin kielellä on vahva suullinen perinne, joka on aina ollut läsnä. Somalin kielellä on muun muassa kirjoitettu 50-luvulla raamattu, mutta se on kirjoitettu korvakuulolta, Liban Ali Hersi kertoo.

Somalista tuli kirjakieli vuonna 1972. Silloinen maan johto päätti, että somalin kieli on saatava kirjoitettuun muotoon, ja että sitä on käytettävä hallintokielessä ja koulutuksessa.

aina kun merenkävijät ovat pysähtyneet Somalian alueelle, he ovat kuulleet sanottavan soo maal.― Liban Ali Hersi

- Koska siirtomaavalloilla on aina oma kielellinen historiansa, ennen 70-lukua Somalian virallisia kieliä olivat italia, englanti ja arabia, ja näitä kieliä käytettiin muun muassa peruskouluopetuksessa, Ali Hersi kertoo.

Liban Ali Hersi kertoo, että pienten erimielisyyksien jälkeen somalin kirjoitusjärjestelmäksi valittiin latinalaiset kirjaimet.

- Kielilautakunta olisi alun perin halunnut somalin kieleen arabialaiset kirjaimet.

Somalin murre-erot ovat pieniä

Somalia on saanut nimensä maassa vieraillen ihmisten mukaan. Soo maal tarkoittaa ”mene ja lypsä”.

- Olivatpa he intialaisia, eurooppalaisia tai arabialaisia, aina kun merenkävijät ovat pysähtyneet Somalian alueelle, he ovat kuulleet sanottavan soo maal. Se johtuu siitä, että vanhan tarinan mukaan isä on käskenyt lapsiaan lypsämään maitoa vieraille, Liban Ali Hersi taustoittaa.

- Tällaisia tietoja löytyy merenkävijöiden päiväkirjoista, koska Somalia oli risteyskohta Suezin kanavan jälkeen Itä- Afrikan kautta matkustettaessa Intiaan mausteita hakemaan, Ali Hersi jatkaa.

Somalin kielessä on erilaisia murteita, mutta ne eivät eroa toisistaan kovinkaan paljon. Liban Ali Hersi kertoo, että ääntämyksessä ja kieliopissa voi olla hieman eroja, mutta kaikki samaa kieltä puhuvat ymmärtävät toisiaan.

Somalin puhujia on laskentatavasta riippuen 8-20 miljoonaa. Arvion suuri vaihtelu johtuu siitä, että somalit ovat levittäytyneet laajalti.

- Somalithan eivät asu Afrikassakaan pelkästään Somaliassa vaan myös esimerkiksi Etiopian, Kenian ja Djiboutin puolella, jotka ovat aikoinaan olleet osa Somaliaa. Nyky-Somaliassa on minun tietojeni mukaan noin 8-10 miljoonaa somalin kieltä puhuvaa. Etiopia, Kenia ja Djibouti ovat samankaltaisia paikkoja kuin esimerkiksi Viipuri. Jos Viipurissa on suomea puhuvia, lasketaanko heidät suomen puhujiksi vai ei, Ali Hersi pohtii.

Millainen on somalin sanajärjestys, ja kuinka monta aakkosta on somalin kielessä? Entä kuinka helppoa somalia on oppia? Opi lisää kielestä Liban Ali Hersin kertomana Pasi Heikuran haastattelussa.

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri