Yle verkkomedian visio 2020
Esipuhe
Tämä teksti on luotu 8. toukokuuta 2015 järjestetyn PROPHECY-tapahtuman tuloksena. Tulevaisuuteen katsovan tapahtuman tavoitteina oli luoda Ylen verkkomedian visio sekä aiheuttaa uusia käytäntöjä digitaalisiin tekijänoikeuksiin. Tapahtumaa ennen tehtiin valmistelevia ryhmätöitä ja tapahtumallisuus jatkui PROPHECYn jälkeen Ylessä.
Tekstiin kirjatut visiot ja tavoitteet ovat syntyneet dialogissa tapahtumaan osallistuneiden noin 130 ammattilaisen kesken huhti-kesäkuun 2015 aikana.
Joukkoistettua visiota voi edelleen kommentoida vapaasti joko erillisessä tekstidokumentissa tai tällä sivulla tekstin lopussa olevassa kommentointikentässä.
Tekstissä sivutaan Ylen tehtävää laajasti, mutta fokus on Ylen verkkomedian ja palveluiden kehittämisessä: kuinka Ylen rooli, toiminta ja palvelutarjonta istuisi relevantilla ja vaikuttavalla tavalla käynnissä olevaan median murrokseen? Lopputulema on innostava: Ylellä on digitaalisuuden myötä mielenkiintoinen mahdollisuus ja tahtotila muuttua lähettäjästä keskustelevaksi yhdessä tekemisen palveluksi.
Verkkomedian vision fokus on Areenassa, julkaisumuodoissa ja tekijänoikeuksissa. Journalistisia sisältölinjauksia ei tässä dokumentissa käsitellä.
Tämä teksti on tärkeä syöte Ylen tulevien vuosien strategiaan. Se valmistellaan kokonaisuudessaan syksyn 2015 aikana, ja sen hyväksyy Ylen hallitus. Se linjaa viime kädessä koko yhtiön toimintaa ohjaavat tavoitteet ja konkreettiset teot, ja määrittelee resurssien priorisoinnin ja määrän.
Jaettu tavoitteemme on #YlpeysYlestä.
Internetissä, 24.6. 2015
Risto Kuulasmaa
Julkaisupäällikkö, Yle TV ja Areena
#YlpeysYlestä
Me suomalaiset omistamme Ylen.
Ylen tehtävä on määritelty lakiin. Yle vahvistaa suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä.
Yle on yhteiskunnallinen voimavara. Yle luo virikkeitä ja mahdollistaa kaikkien osallisuuden yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Yle toimii vapaasti ja riippumattomasti tukien demokratiaa. Yle luo tilaa ja nostaa esiin erilaisia ääniä yhteiskunnasta. Yle palvelee kaikkia Suomessa asuvia iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta.
Ylellä on kansallinen suurtehtävä. Yle haluaa tehdä Suomesta paremman yhdessä suomalaisten kanssa. Yle haluaa olla tämän tärkeän tehtävän tekijä myös verkossa.
Median evoluutio ja murros
Televisio ja internet sulautuvat yhteen. Vuoteen 2020 mennessä Yle arvioi tavoittavansa verkossa saman verran suomalaisia kuin televisiolla vuonna 2020.
Yleisradio aloitti vuonna 1926 radiona. 60 vuotta sitten alkanut televisiopalvelu muuttui 70-luvulla värilliseksi. Yle Areena perustettiin vuonna 2007. Areenasta on tullut Suomen arvostetuin verkkopalvelu ja suosituin netti-tv ja radio. Yli miljoona suomalaista käyttää päivittäin Ylen verkkopalveluja.
Digitaalisuus tekee maailmasta sujuvamman ja helpomman. Se mahdollistaa ja korostaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Muutos on nopea ja juuri nyt käynnissä. Evoluutiossa pysähtyminen lopettaa kehityksen. Arkailu on isompi riski kuin kokeilla ja tehdä rohkeita tekoja, vaikka onnistumisesta ei oltaisikaan täysin varmoja. Pitää kokeilla, virheitäkin saa tehdä ja niistä voi oppia.
Tavoitteet
Ylen tavoite on tarjota suomalaisille Euroopan parasta digitaalista yleisradiopalvelua. Yle haluaa olla myös esimerkki parhaasta digitaalisesta julkisesta palvelusta.
Tämä dokumentti on Ylen verkkomedian käsikirjoitus. Se ei ainoastaan kirjaa yleviä tavoitteita, vaan listaa tarpeita ja käytännön toimenpiteitä, joilla noustaan vision tasolle.
Keskeiset digitaalisen ajan tarpeet Ylelle
1. Tarve olla aidossa vuorovaikutuksessa
Ilahdumme ja arvostamme, kun jotain on tehty juuri minua ajatellen. Ihminen kiinnostuu siitä, joka on kiinnostunut hänestä.
Ylellä on palvelutehtävä. Ylen Areenaa tekee yli sata ammattilaista, ja verkossa julkaistavia sisältöjä tuhannet yleläiset. Sen sisältöjä käyttää ihminen. Ylen verkkopalveluja ohjaa ihmiseltä ihmiselle tekeminen ja digitaalinen kohtaaminen. Yhteys on inhimillinen.
Tarve jakaa tietoa ja kertoa tarinoita pysyy. Muu muuttuu ja vauhti kiihtyy. Toisen ihmisen ajan arvostamisesta, elämän helpottamisesta ja huomioon ottamisesta välittyy lämpö.
Digitaalinen läsnäoleminen on tietoisuutta siitä, että moni ihminen jakaa jutun, radio-ohjelman, tv-ohjelman, nettipätkän eli hetken ja myös tiedon tai tunteen vuorovaikutuksessa.
Ylen käytännön tekoja 2015 -2016:
- Ylellä on vahva verkkotarjonta, joka tavoittaa yleisömme
- Verkkomediaa suunnitellaan asiakasarvon näkökulmasta. Asiakaslähtöinen käyttäjäkokemus ja palvelumuotoilu lisäävät arvoa.
- Asiakkuusajattelua ohjaa median käyttötapojen muutos ja erilaisuus eri ikäluokissa
- Etsimme jatkuvasti aktiivisesti tapoja mahdollistaa suosittelu ja jakaminen
- Lisäämme joukkoistamista tuotteissa ja palveluissa
- Asiakaspalvelun läsnäoloa verkossa vahvistetaan
- Jatketaan mahdollistamaa personoidun asiakaskokemuksen kehittämistä
2. Tarve uusille sisällöille
Paras ja kiinnostavin tarina ja tärkein tieto voittavat aina. Median välineet muuttuvat tämän pysyvän ytimen ympärillä: television ja radion sisällöissä on käynnissä hidas evoluutio, verkkomedian puolella on käynnissä nopea revoluutio.
Kännykkä, läppäri ja tabletti ovat fyysisesti lähellä kasvoja. Kuulokkeet sulkevat ympäristön äänet. Seuraavan sukupolven virtuaalitodellisuuden laitteet asetetaan silmille. Sisältöjen kuluttamisesta on tullut intiimimpää, älypuhelin kädessä kosketamme mediaa. Myös vaatimustaso tekijöille kasvaa: Läheltä katsominen paljastaa aitouden, emootiot ja luotettavuuden.
Television ja isojen näyttöpintojen rinnalle on syntymässä uusien laitteiden, ruutujen ja sosiaalisen median mediaympäristö. Näissä uusissa käyttöympäristöissä ja uusissa vuorovaikutustavoissa piilee uuden sisällön ja ilmaisun mahdollisuus.
Sosiaalisen median sisältöjen optimoinnin voimistuessa Yle pitää huolen vastapainona näkökulmien rikkaudesta ja sivistävistä yllätyksistä.
Palvelujen liiketoimintamallien keskittyessä kaupallisen viestinnän ja käyttäjätiedon jälleenmyynnin ympärille, Ylellä on suuri mahdollisuus olla kotimainen päänavaaja, ja uusien vuorovaikutustapojen ja medioiden koeponnistaja Suomessa.
Digitaaliselle ajalle on tyypillistä medioiden konvergenssi, eli yhteensulautuminen, sekä digitaalisen käyttöympäristön interaktiivisuus. Ylen yhdensuuntaisen signaalin lähettäminen ei ole enää mediatarjontaa ja kulutusta määrittelevä tekijä. Yle on muuttunut vastaanottajaksi ja sen sisältöjä ja tekemistä ohjaa dialogi yleisön kanssa.
Median käyttöympäristö on muuttunut kansainväliseksi. Yle palvelee pieniä kielialueita, mutta sen sisällön täytyy olla laadullisesti kansainvälisellä tasolla.
Ylen käytännön tekoja 2015 -2016:
- Sisältöjä laajennetaan vuorovaikutteisiksi ja niiden luovia ratkaisuja ja käyttömotiiveja rakennetaan dialogille
- Yle luo ja kuratoi uusia sisältöjä. Kokeillaan rohkeasti mm. uuden tyylin videokerrontaa, podcasteja, e-urheilua ja sosiaalista tv:tä.
- Televisiokanavien brändejä laajennetaan verkkoon.
- Kehitämme sisäisiä prosessejamme, jotka mahdollistavat uuden tekemisen kokeilukulttuurin
- Ylläpidämme valmiutta reagoida virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin
3. Tarve uudelle osaamiselle
Diginatiivit ovat kasvaneet nuoruutensa internetin vaikutuspiirissä ja oppineet pitämään sitä itsestäänselvyytenä. Alle kouluikäiset lapset käyttävät tabletteja tottuneesti sormillaan. Uudenlainen käyttäytyminen jalostuu uudenlaiseksi osaamiseksi.
Digitaalinen muutos synnyttää jatkuvasti uusia ammatteja. Ylen henkilöstöllä on raudanluja radio- ja televisiovälineen osaaminen ja perusta. Se luo tekemisen lähtökohdan, mutta se voi olla myös muutoksen hidaste. Uusien sisältöjen tarpeet vaativat uudenlaista osaamista ja uuden omaksumisen asenteen. Digitaalinen media haastaa tekijät soveltamaan ja jalostamaan vanhaa osaamista uudeksi. Vanha rikastuu uudesta, siksi tarvitaan myös puhtaasti uuden sukupolven mukaan tuloa, sekä Ylen sisälle että kumppanuuksien piiriin laajemmin.
Medioiden konvergenssi ja sisällön monimediallisuus asettavat tarinankerronnalle ja sisällöntuottamisen taidoille uusia vaatimuksia. Internetissä ilmaisu on erilaista.
Koodi on uusi tarinankerronnan muoto. Koodaajat ovat uuden ajan median tekijöitä, koodaaja pystyy tekemään näkymättömän näkyväksi, kuten taiteilija.
Sisältöjen laadun vaatimus kasvaa. Käyttäjien oletukset laadusta, niin sisällöllisesti, toiminnallisesti kuin muotoilullisestikin ovat yhteneväisiä alan isoimpien kansainvälisten menestystarinoiden kanssa. Ylen suuri mahdollisuus on löytää oikeat tavat toimia ja tehdä, ja nousta internetissä kokoansa isommaksi.
Ylen käytännön tekoja 2015 -2016:
- Moni- ja crossmediallista osaamista lisätään, fokus ratkaisukeskeisesti konseptisuunnittelun kompetenssin lisäämisessä
- Enemmän pienempiä, näkemyksellisiä kokeiluja kärkiosaajien kanssa.
- Yleen luodaan uuden kyvykkyyden pulssi hankkimalla eri keinoin osaamista diginatiiveilta.
- Yle luo uuden ajan sisältöä yhdessä nuorten kanssa.
- Analysoidaan Areenan ulkoa ostetun ja talon sisäisen osaamisen suhde
- Vahvistetaan ja lisätään data-analytiikan osaamista.
4. Tarve uusille julkaisutavoille ja asiakkuuden mittaamiselle
Internet vai TV? Sekä että.
Internet TV:n käyttö yleistyy jatkuvasti kaikissa ikäluokissa. Tulevaisuus ei ole kuitenkaan enää täysin televisioyhtiöiden käsissä. Teknologiayritykset ja teleoperaattorit vaikuttavat yhä voimakkaammin television tulevaisuuteen. Nämä kansainväliset toimijat synnyttävät jatkuvasti uusia palveluja, jotka muuttavat ja muokkaavat median käytön tapoja globaalisti. Ympäristö luo referenssejä ja uusia odotuksia myös Yleisradion julkaisemisen tavoille. Yle on julkaisutapojen aikainen omaksuja - se seuraa tarkasti markkinan kehittymistä ja kehittää proaktiivsesti edelläkävijänä omaa julkaisuvalikoimaa ja julkaisemisen käytäntöjä.
Digitaaliset palvelut mahdollistavat automatisoidut ja tarkat raportointikäytännöt. Ylen sisältöä julkaistaan yhä enemmän Ylen omien medioiden ulkopuolisilla alustoilla. Myös tätä tavoittavuutta täytyy pystyä mittaamaan. Jatkuvasti lisääntyvien tietomassojen, Big Datan, tulkinta vaatii uusia mittaamisen tapoja.
Ylen käytännön tekoja 2015 -2016:
- Online ajattelutavan omaksuminen. Kanavien brändejä ryhdytään kehittämään voimakkaasti myös verkkoympäristössä.
- Verkkojulkaisussa toiminnan nopeus on annettu arvo. Lopetamme aktiivisesti toimintaa hidastavia broadcast-ajan prosesseja ja teknologioita. Edistämme laadukkaan sisällön ketterää ja nopeaa julkaisemista verkossa.
- Kehitämme ja lisäämme livestriimauksen tapoja
- Mobiilin käyttö lisääntyy ja tulee entistä tärkeämmäksi. Yle vastaa tarpeeseen.
- Kehitämme mobiiliin omia tuotteita: applikaatioita ja push-palveluja
- Luomme elokuvien ja sarjojen ostoon uudet toimintatavat yhdessä kumppanien kanssa: Laajat verkkojulkaisun oikeudet ja katalogijulkaisu luovat asiakkaalle arvoa. Vanaht mallit eivät tue tarpeeksi tätä ajattelua.
- Neuvotellaan kotimaisten sisältöjen osalta kotimaisten indie-tuottajien ja muiden kotimaisten jakelijoiden kanssa uusi verkkojulkaisemisen yhteistyömalli.
- Yle luo kumppanuusmallejan muiden tavoittavuuden kannalta merkittävien julkaisupalveluiden, kuten YouTuben kanssa.
- Areenassa tutkitaan mahdollisuutta VOD-tallentamiseen
- Ylen API-palvelut avattiin verkkosovellusten kehittäjille keväällä 2015. Tämän suomia mahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti kehittelyssä ja jakelussa.
5. Tarve uusille tekijänoikeuskäytännöille
Yleltä toivotaan vahvaa roolia kotimaisen kulttuurin ylläpitäjänä.
Yle maksaa vuosittain liki 70 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia ja on näin ollen tärkeä tekijä suomalaisen luovan alan ekosysteemin ylläpitäjänä
Tekijänoikeuksien toimintaympäristöt ja käsitykset tekijänoikeuksista ovat muuttuneet nopeasti. Aiemmat lainalaisuudet eivät päde enää digiaikana. Ylen ”hyllyllä” makaa tuhansia TV- ja radio-ohjelmia sekä sarjoja, joiden julkaisusta on sovittu ennen internetiä. Yle haluaa löytää yhdessä tekijöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa uusia tapoja julkaista niin uutta kuin arkstiomateriaaliakin.
Ylen käytännön tekoja 2015 -2016:
- Luomme uuden yhteistyömallin ja jatkamme keskusteluja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Kts. oma luku sivulla 6.
- Ylellä on Suomen kattavin av-arkisto, jonka laaja-alainen avautuminen olisi mahdollista uudenlaisilla sopimuslisensseillä
- Hyödynnämme neuvotteluissa jo saavutettuja tuloksia tehokkaasti ja lisäämme arkisto-ohjelmien verkkojulkaisujen määrää systemaattisesti
6. Tarve oppia nuorilta edelläkävijöiltä
Ylen tehtävä on tavoittaa kaikki suomalaiset. 15-29 vuotiaiden kohderyhmässä Ylen television tavoittavuus on laskenut tasaisesti viimeiset 10 vuotta. Käsillä on riski sukupolvien välisestä kuilusta, jossa osaaminen, kommunikointitavat ja median käyttötavat erkaantuvat toisistaan. Ylen täytyy turvata jatkuvuutensa ja tulla relevantiksi nuorten keskuudessa. Ylellä ei ole varaa olla etäinen diginatiiveille.
Digitaalinen aikakausi on synnyttänyt uuden itseilmaisun ilmiön. Nuorilla on unelma saada oma ääni kuuluviin ja moni itseoppinut tekijä haaveilee media-alan ammatista. Yle haluaa olla uuden sukupolven media-alan ammattikunnan rakentaja ja vahvistaa nuorten osaamista ja toimijuutta.
Ylen käytännön tekoja 2015 -2016:
- Yle luo vuoden 2015 loppuun mennessä uuden 15-25 vuotiaille suunnatun julkaisualustan, joka kuratoi nuorten sisältöä ja tukee nuorten projekteja. Alusta kehitetään yhdessä nuorten kanssa.
- Yle mahdollistaa nuorten ja kokeneiden tekijöiden yhteisprojekteja
- Yle tekee läheistä yhteistyötä oppilaitosten, kuten Tampereen Mediapoliksen oppilaiden kanssa
7. Tarve tehdä yhdessä suomalaisten kanssa
Suomalaiset haluavat tehdä ja julkaista mediaa ja tavoittaa yleisöjä sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi YouTubessa on yli 500 000 suomalaista kanavaa. Ylellä on mahdollisuus olla mukana tässä kasvavassa ilmiössä. Yle ottaa suomalaiset mukaan seuraavan Ylen tekemiseen.
Digitaalinen ympäristö vähentää sijainnin merkitystä. Pitkien etäisyyksien Suomessa ihmiset tulevat lähemmäksi toisiaan ja maailmaa. Moni haluaa auttaa Yleä onnistumaan tehtävässään. Yle mahdollistaa yhteistyön joukkoistamalla verkossa mm. kuratoimalla suomalaista joukkomediaa, kansalaisjournalismia ja kirjeenvaihtajia.
Ylen käytännön tekoja 2015 -2016:
- Etsimme aktiivisesti mahdollisuuksia toimia tekijöiden mahdollistajana ja jalkautua materiaalin kerääjäksi ja kuraattoriksi
- Toimimme aktiivisesti kumppaniemme kanssa verkkoympäristössä
- Tutkimme mahdollisuutta ottaa voimakkaampi rooli verkossa oppimisen ja digitaalisen ajan koululaitoksen kumppanina
- Uutisvahdin ja muiden uusien tuotteiden kautta syntyvää käyttäjätietomassaa sovelletaan asiakkaan hyväksi
- Kieliryhmien palveluita kehittäessä hyödynnetään Ylen innovaatioita ketterästi ja nopeasti. Erilaisia kieliryhmiä on mahdollista palvella kohdistetusti ja laadukkaasti nimenomaan verkon vahvuuksia hyödyntäen.
- Luomme kohtaamisia tapahtumallisuuden kautta: fyysinen kohtaaminen tekee digitaalisesta yhteisöstä merkityksellisen, kasvokkain kohtaamisen tarve korostuu jatkossa entisestään
Ylen ja tekijänoikeusjärjestöjen yhteinen visio digitaalisen ajan tekijänoikeuksista
- Muodostetaan yhteinen foorumi, jonka tavoite on luoda tekijänoikeusjärjestöjen ja Ylen välille yhteinen tahtotila, tekemisen malli ja päivitetyt pelisäännöt. Tämä sopimus korostaa läpinäkyvyyttä ja kokeilemisen kulttuuria ja sitoutumista suomalaisen tuotannon tukemiseen.
- Luodaan vanhalle materiaalille yksittäisten uusintakorvausten sijaan korvausmalleja kokonaisuuksista. Tuodaan määrällisesti enemmän sisältöä kaikkien saataville.
- Luodaan uuden materiaalin julkaisulle uudet ketterät sopimusehdot. Kanava- ja formaattikohtaisten korvausmallien rinnalle etsitään paremmin tarkoitusta palvelevia ja kokeiluja mahdollistavia tapoja.
Tekijänoikeusjärjestöjen ja Ylen välisessä yhteistyökulttuuria halutaan parantaa. Onnistuminen yhdessä digitaalisten tekijänoikeuksien haltijoiden kanssa vaatii muutoksia molemmilta osapuolilta tekijöiden ja asiakkaiden hyväksi.
Lue koko raportti tällä: Tekijänoikeudet vuonna 2020
Visio 2020 Ylen digitaalisesta tehtävästä
Yle-laki määrittelee Ylen tehtävän. Seuraavat visiot tarkastelevat tehtävän tulevaisuutta verkkomediassa.
7§
Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.
Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:
1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;
Ylen verkkomedian visio 2020:
- Yle luo avoimen ja inspiroivan alustan merkityksellisten sisältöjen luomiseen, jakamiseen ja kuluttamiseen. Yle fasilitoi ja edistää verkossa avoimuutta, sosiaalisia innovaatioita ja voimauttaa kaikkia suomalaisia. Yle haluaa osoittaa mitä aikamme vaatima digitaalinen demokratia ja kansanvalta voi parhaimmillaan olla.
2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;
Ylen verkkomedian visio 2020:
- Yle julkaisee verkossa suomalaista laatusisältöä, joka on saatavilla maailmanlaajuisesti. Yle pyrkii yhteistyöhön ja joukkoistaa sisältöjä yhdessä suomalaisten kanssa. Yle mahdollistaa sisältöjen jakamisen, joustavat tekijänoikeudet ja reilut pelisäännöt. Yle luo ilmaisia työkaluja käyttöön ja edistää virtuaalista tarinankerrontaa, jonka keskiössä ovat uuden luominen, ylpeys kulttuurista ja ihmisen arvostaminen.
3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;
Ylen verkkomedian visio 2020:
- Yle mullistaa oppimista, myös kansainvälisesti. Yle mahdollistaa oppimisen yhdessä koko maailman kanssa tuoden yhteen globaalin oppimisen yhteisön. Verkossa oppiminen on tutkivaa, tukee kriittistä ajattelua, yhdessä oppimista ja sitä ajaa intohimo. Yle on globaali, virtuaalinen ja huokuu pohjoismaista selkeää muotoilua ja tyyliä. Tässä mallissa jokainen on oppilas, jokainen on opettaja ja oppitunteja on kaikkialla. Lähtökohtana on avoimuus ja tasa-arvo sekä kestävien luontoarvojen kunnioitus.
4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;
Ylen verkkomedian visio 2020:
- Yle edistää tasa-arvoa poistamalla kielimuurit, korostaa palvelujen tasa-arvoa ja edistää ymmärrystä ihmisten kesken. Yle auttaa verkossa uusien kielten ja kulttuurien oppimisessa, yhdistää ihmisiä ja edistää sivistystä. Yle keskittää kieliryhmiä koskevat kehityshankkeet verkkotekemiseen: luo uusia sisältöjä ja mobiilituotteita sekä rakentaa vuorovaikutusta yleisön kanssa nimenomaan verkossa.
5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;
Ylen verkkomedian visio 2020:
- Yle siirtyy signaalin lähettäjästä vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yle luo vähemmistöille ja erityisryhmille puitteet, jotka edistävät yhteisöllistä sisältöjen julkaisua. Syntyy mahdollisuus itseilmaisuun, kohtaamisiin ja monikulttuurisista sisällöistä rikastumiseen. Yle luo kansainvälisesti tunnustetun esimerkin sille, miten sananvapaus elää ja toimii arjessa.
6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;
Ylen verkkomedian visio 2020:
- Yle fasilitoi luottamusta ja dialogia koko muuttuvan maailman kanssa. Ylellä on mahdollisuus uudelleenmääritellä julkisen yleisradioyhtiön globaali rooli maailmassa. Yle toimii käyttöliittymänä suomalaisen kulttuurin ja muun maailman välissä. Yle luo suomalaisen kulttuurin virtuaalitodellisuuden käyttöliittymän.
7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.
Ylen verkkomedian visio 2020:
- Yle pelastaa henkiä. Yle rakentaa erinomaisen kriisinhallintakyvykkyyden, jossa kahdensuuntainen viestintä tehostaa kansalaisten ennakointikyvykkyyttä ja hälytysratkaisuja uusia teknologioita hyödyntäen. Vastuu Suomen turvallisuudesta kuuluu meille kaikille.
Ylen verkkomedian tavoitteet 2020
Yle on Suomen paras julkinen palvelu verkossa
Ylen verkkomedia on paras suomalainen verkkomedia, ja laadultaan kansainvälistä kärkeä. Yleä pidetään Euroopan yleisradioyhtiöiden keskuudessa edelläkävijänä, tavoitteemme on ylläpitää tämä kärkipaikka myös vuonna 2020
Yle tekee Suomesta paremman yhdessä suomalaisten kanssa
Ylen osallistaminen verkossa lähtee ihmisistä ja kyvykkyydestä. Ylen verkkomedia vahvistaa osaamista ja luo toimijuutta dialogissa. Ylen verkossa voi osallistua tekemiseen, innostua ja kehittyä. Ylen avoin verkkomedia on suomalaisen digitaalisen yhteiskunnan voimavara.
Yhdessä eteenpäin!
Median evoluutio jatkuu, se ei tullut vieläkään valmiiksi. Yleä kehitetään ja tehdään yhdessä suomalaisten kanssa.
Tämä teksti on luotu ja muokattu yhdessä 136:n eri alan ammattilaisen kanssa. Se on jaettu sähköisenä versiona jokaiselle n. 3100:lle yleläiselle, ja se on julkaistu kaikille suomalaisille kommentoitavaksi osoitteessa www.yle.fi/prophecy.
Ylen verkkomedian visio sallii muutokset. Ylläpidämme kykyä muotoilla Ylen palveluja, toimintatapoja ja kulttuuria asiakaslähtöiseksi yhä uudelleen ja uudelleen. Visiota ja vaatimuksia tarkistetaan säännöllisin väliajoin. Muutos tehdään näkyväksi päättäväisillä ja rohkeilla käytännön teoilla yhdessä suomalaisten kanssa.
Tämä teksti ohjaa digitaalisen Ylen työkulttuuria. Kulttuurista syntyy tarina Ylestä.
Yle antaa lupauksen nousta verkkovisionsa tasolle.
Tehtävässä onnistumisesta syntyy #YlpeysYlestä.
24. kesäkuuta 2015
Kiitos työryhmätyöskentelyssä mukana olleille:
Ismo Silvo, Gunilla Ohls, Atte Jääskeläinen, Mika Tolvanen, Janne Yli-Äyhö, Lauri Kivinen, Marit af Björkesten, Ville Vilen, Reija Hyvärinen, Katri Olmo, Sami Kallinen, Cilla Lönnqvist, Kari Haakana, Jari Lahti, Anne Haaja, Ari Savinen, Eija Moisala, Katri Vänttinen, Marja Keskitalo, Päivi Nummi-Aho, Ritva Leino, Tarja Väisänen, Ulla Karva, Vesa Pihanurmi, Susanna Snell, Mattias Erkkilä, Aki Kekäläinen, Isto Blomqvist, Reijo Perälä, Elina Yli-Ojanperä, Anssi Komulainen, Hanna Svärd, Johan Aaltonen, Antti Niemi, Erkki Astala, Pirita Näkkäläjärvi, Jarmo Lampela, Kaisa Huikuri, Jarkko Karhu, Vappu Verronen, Arto Tamminen, Elina Kuusikko, Kirsi Colliander, Oskari Kettunen, Julius Manni, Reetta Räty, Lasse Lindquist, Lauri Ahonen, Joona Haatainen, Jari Lähdevuori, Miikka Niemi, Anna Moilanen, Matti Lintulahti, Kirsi Ki, Topi Salo, Jukka Heinonen, Kari Nurmi, Mika Levo, Leena Saarinen, Aki Snellman, Ossi Honkanen, Aleksi Bardy, Ville Kiiski, Thomas Perret, Leena Närekangas, Sona Tatoyan, Ilona Hiila, Teemu Ruohonen, Nea Barman, Claudio Nava, Janne Sarja, Niku Hooli, Iina Eloranta, Tahtcher Mines, Taneli Mustonen, Kari Koponen, Tero Jokinen, Elina Strengell, Sanna Saastamoinen-Barrois, Perttu Pöyhönen, Marjaana Toiminen, Pekka Pekkala, Selim Saukkomaa, Jaakko Veijola, Juhani Mykkänen, Sami Niemelä, Aku Varamäki, Jan Fagernäs, Petri Rajaniemi, Marko Kulmala, Charly Salonius-Pasternak, Reetta Nurmo, Kirsi Hakaniemi, Panu Jansson, Toni Tiainen, Toni Laturi, Eeva Vassinen, Kaarle Hurtig, Mikko Eerola, Tomi Ruotimo, Mia Martini, Juha Tiihonen, Petri Vilén, Maria Ritola, Mikko Leisti, Kirsi Juva, Timo Argillander, Kati Hagros, Antero Vartia, Martti Lindholm, Jasmiini Lappalainen, Risto Kuulasmaa, Jani Niipola, Jussi Sipola, Guy Bar-Nahum, Saku Tuominen, Pauli Kopu, Andreas Liffgarden, Oscar Höglund, Pia-Henrietta Kekäläinen, Stina Honkamaa-Bergfors, Louisa Heinrich, Henrik Johansson, Jonas Boutani Werner, Atte Hujanen, Roger Olden, Johanna Olsson, Ani Ruuskanen, Pekka Pekkala, Johan Aaltonen, Petri Vilen, Jaakko Veijola, Antti Merilehto, Ville Tolvanen.
