Hyppää pääsisältöön

Studio Julmahuvi: Mennen tullen eli mitä tapahtui Z-Salamapartiolle

Studio Julmahuvin Z-Salamapartiona maineeseen nousseet Mats (Janne Reinikainen) ja Rauski (Tommi Korpela) saivat vuosituhannen alussa oman minisarjansa. Neliosainen Mennen tullen sijoittuu ajallisesti kolme vuosikymmentä Z-Salamapartion 1970-lukua myöhemmäksi.

Mennen tullen parodioi esikuviensa lisäksi myös itseään. Sarja toi etsiväkaksikon lisäksi ruutuihin muitakin sketsihahmoja vuonna 1998 esitetystä Studio Julmahuvista.

Sarjan ensimmäinen jakso alkaa hautausmaalta. Televisioetsivä Raoul Antero Häkkinen eli Rauski asetetaan maan lepoon. Myös Rauskin työpari Mats on saapunut kunnioittamaan kollegaansa, vaikka miehet eivät olleet puhuneet toisilleen lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Samaan aikaan kaupungin metrotunneleissa tapahtuu murhien sarja. Onko tapahtumilla yhteys?

Jaksossa tavataan myös televisiossa esiintynyt saksalaiskyttä Berner (Jukka Rasila), jonka työpari Dieter kaapataan tämän syntymäpäivillä. Artikkelin yllä nähtävässä videossa on nähtävissä sarjan prologi ja otteita avausjaksosta nimeltä Käytöstä poistettu.

Kakkosjakso Koeajo alkaa takaumalla, jossa nähdään Rauski omassa televisiosarjassaan Rauskin enkelit, joka seurasi Z-Salamapartiota. Nykypäivässä Mats jatkaa tutkimuksiaan Bernerin avustamana. Toiminnan miehenä tunnettu saksalaiskyttä muistelee omaa, varsin dekadentteja sävyjä saanutta televisiosarjaansa.

Jakson otteissa nähdään myös Salamapartion kaunis sihteeri Emmanuelle (Rebecca Troupp), joka on menettänyt kuulonsa. Miten Rauski liittyy Emman kuurouteen, vai liittyykö?

Murhatutkimukset etenevät sarjan kolmannessa jaksossa Lähtökuulutus. Mats tyytyy kelailemaan vanhoja videokasetteja ja punoo johtolangat yhteen. Kaikilla murhatuilla on yhteys. He ovat entisiä televisiodekkareita!

Berner jatkaa kenttätyötä yökerhossa, jossa hän törmää niin ikään entiseen televisiopoliisiin James Darkeriin (Tommi Korpela). Etsivä pääsee vihdoin kadonneen työparinsa Dieterin (Petteri Summanen) jäljille, mutta ikävien yhteensattumien johdosta jaksossa kokoonnutaan jälleen hautausmaalle.

Neljännen jakson alussa Mats yrittää saada Dieterin muistamaan kaappauksensa yksityiskohtia. Miehet tutkivat hylätyltä vaikuttavaa metrojunaa, josta löytyy viimeinen johtolanka: Mennen-partevettä! Iso-D joutuu kuitenkin ojasta allikkoon, kun metro lähtee yllättäen liikkeelle. Myös murhaajan henkilöllisyys selviää. Hän on ohjelmakeskuksen hallituksen jäsen Kalervo Friman (Jukka Rasila).

Emmanuellen avulla Mats saa muistinsa takaisin ja paljastuu, ettei hän ole täysin syytön Salamapartion viimeisen tapauksen synnyttämään välirikkoon Rauskin kanssa. Onneksi ei ole liian myöhäistä korjata asioita.

Mats tunkeutuu ohjelmakeskukseen, laittaa Z-Salamapartion uusintalähetykseen ja siirtyy ohjelmaan mukaan. Loppukohtauksessa Mats hylkää kyynisyytensä ja kieltäytyy Mennen-partavedestä. Salamapartio saa vihdoin värit.

Studio Julmahuvit Areenassa 12.8.2019 saakka

Pieni ja kiireinen "umpilisäkestudio" lähettää kerran viikossa oman, lyhyiden ohjelmien pakettinsa. Kaikki kahdeksan jaksoa nyt katsottavissa Areenassa.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto