Hyppää pääsisältöön

”Pelkäsin omaa hevostani.”

Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen

Satu Vainikka tietää, miltä tuntuu todella pelätä. Ongelmat oman hevosen kanssa menivät niin pitkälle, ettei Satu uskaltanut taluttaa omaa hevostaan. Pelon voittamiseen tarvittiin aikaa, apua ja onnistumisen elämyksiä.

Ensin Dante alkoi olla hankala taluttaessa. Se ryösti ja alkoi heittää takapäätään ihmistä kohti.

- Ensimmäisellä kerralla en niinkään pelästynyt, mutta kun huono käytös taluttaessa alkoi toistua aika ajoin, niin aloin huomaamattani varomaan Dantea,
Satu kertoo.

Elämä kuitenkin jatkui, ja Danten kanssa työskenneltiin maasta käsin paljon. Kun Dantella aloitettiin ratsastamaan, ​Satu päätti viedä hevosen kodin ulkopuolelle koulutettavaksi, koska omat taidot eivät riittäneet ratsukoulutukseen.

Kuukauden kestänyt koulutus osoittautui kuitenkin huonoksi ratkaisuksi. Hevonen stressasi ympäristön vaihdoksesta todella paljon ja koulutuksen jälkeen Dante käyttäytyi paljon huonommin kuin ennen koulutukseen viemistä.

Ennen Dante seisoi hoitopaikalla nätisti, nyt Satulla oli sen sijaan rimpuileva, riuhtova ja potkiva hevonen, jonka kanssa yhteistyö oli vaikeaa. Taluttaessa Dante ei pelkästään ryöstänyt, vaan hyppi myös pystyyn, potkii ja teki kaikkea, mitä ennen koulutusta se ei ollut vielä tehnyt.

- Mietimme mieheni kanssa, mitä ihmettä Dantelle on tapahtunut. En enää uskaltanut edes koskea Danteen ja aloin todella pelkäämään sitä.

Muiden hevosten kanssa Satua ei pelottanut.

Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen

- Käyttäydyin Danten kanssa kuin idiootti. Liikkeeni olivat todella äkkinäisiä ja tein kaikkea typerää. Minulla oli heiniä viedessä juoksutuspiiska kädessä, koska en halunnut Dantea lähelleni. Tiesin koko ajan, että käytökseni on typerää, mutta pelolla ei ole mitään tekemistä järjen kanssa.

Pelkoa voimisti se, että Satu tiesi hevosen huomaavan pelon.

- Kun pelkää hevosta ja tajuaa, että hevonen aistii sen, niin silloin pelko on kaksinkertainen.

Pelko on inhimillistä

Jonkun aikaa pelättyään Satu päätti, ettei näin voi jatkua.

- Jossain vaiheessa tajusin, että pilaan meidän loppuelämän tällä pelkäämisellä, ja nyt sen pitää loppua. Tiesin, että pelko on ainoastaan omassa päässäni.

Kun Satu päätti voittaa pelkonsa, alkoi uusi luku Danten ja Satun yhteiselossa. Vaikein askel pelon voittamisessa oli sen myöntäminen.

- Pelon myöntäminen oli aluksi todella vaikeaa, mutta toisaalta pelkoni näkyi niin selkeästi, ettei sitä oikein voinut piilottaa. Aloin puhumaan pelostani muiden kanssa, ja oli helpottavaa huomata kuinka moni pelkää hevosten kanssa. Ja onhan pelko herranjestas inhimillistä, kyse on 500-kiloisesta eläimestä!

Ilman apua Satu ei kuitenkaan pystynyt työstämään pelkoaan.

- Aviomieheni oli todella suuri apu ja rauhoittava vaikutus, koska hän oli aina pärjännyt Danten kanssa, vaikka se käyttäytyi huonosti. Myös kaveriltani sain ammatillisia ohjeita siitä, millaisia harjoituksia Danten kanssa kannattaisi tehdä.

Alkuun Satu teki lyhyitä harjoituksia Danten kanssa. Aluksi riitti, että Satu meni hevosen luo, silitti sitä ja lähti pois.

- Hain hyviä toistoja ja onnistumisen elämyksiä. Kävin aina pienin askelin mukavuusalueeni ulkopuolella. Halusin saada rauhallisen fiiliksen omaan tekemiseeni ja pikkuhiljaa aloinkin rauhoittua Danten seurassa.

Dante opetti herkkyyttä

Ystäväni hevonen
Ystäväni hevonen Kuva: Emmi Kähkönen ystäväni hevonen

Tänä päivänä Dante laukkaa jo vihreämmillä laitumilla, mutta kaikki Danten kanssa koettu on Satulla vielä vahvasti mielessä.

- Loppupeleissä Danten kanssa meni hyvin ja maastoilin sen kanssa paljon, koska Dante tykkäsi siitä hirveästi.

Suuri merkitys pelon voittamisessa oli, että Satu sai Danten kanssa edetä rauhassa ja käsitellä pelkoaan rauhassa. Mitä enemmän Satu vietti Danten kanssa aikaa sitä enemmän pelko ja neuroottisuus hälveni.

- Tärkeintä oli myöntää pelko sekä itselleni että hevoselle. Oli helpottavaa huomata, että mitään pahaa ei tapahtunut, vaikka näytin pelkoni. Hevonen ei mene rikki siitä, että ihminen pelkää.

Jälkeenpäin Satu on ymmärtänyt, että vaikeudet Danten kanssa valaisivat uuden puolen hevosista.

- Dante opetti kaikista eniten hevosen herkkyydestä. Se hevonen muutti paljon ajatusmaailmaani siitä, miten paljon oma käytökseni ja omat tunteeni vaikuttavat hevosiin.

Teksti Emmakaisa Jokiniemi

Lue lisää pelosta ratsastuksessa.

Kommentit
  • SUMMERIN PODCASTSARJASSA KYSYTÄÄN "ONKS KAIKKI OK?"

    17-vuotias Milla selvittää podcastsarjassa tunnetilojaan.

    “Kaikki ok?" -podcastsarjassa 17-vuotias Milla Solaranta pohtii elämänsä suuria tunnetiloja ja päästää kuulijan kurkistamaan tunne-elämänsä syövereihin.

  • Kesä ilman pomoa?!

    Miltä tuntuisi olla yrittäjä ja oma pomosi?

    Oletko unelmoinut oman rantakahvilan pitämisestä parhaan kaverin kanssa? Tai miettinyt, miten saada kaveriporukalla rahat kokoon yhteistä reissua varten?

  • Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume menee taas oikeisiin töihin

    Tume kävi viime kesänä todistetusti oikeissa töissä. Te halusitte nähdä lisää ja saamanne pitää. Toinen kausi Tumen oikeita töitä löytyy nyt Areenasta.

  • Ystäväni hevosen lukijoiden parhaita leirimuistoja

    Unelmien leirillä sattuu ja tapahtuu.

    Ratsastusleireillä aina sattuu ja tapahtuu. Kysyimme lukijoilta Instagramissa, millaisia muistoja heille on kertynyt leirikesien aikana. Mukaan mahtuu hullunkurisia kokemuksia sekä ihania tunnelmia tärkeiden hevosten kanssa. @aanniella Varmaa yks hauskimmista kommelluksista tapahtui vuonna 2016, kun hengailtiin asuinrakennuksessamme.