Hyppää pääsisältöön

Tulisiko sinusta lääkintävoimistelija tai maatalonemäntä?

Pikku Kakkosen varhaisnuorille suunnattu sarja Tulisiko sinusta (1976) esitteli kuusi ammattia: poliisin, pankkivirkailijan, puhelinasentajan, maatalonemännän, veturinkuljettajan ja lääkintävoimistelijan. Jokaisessa jaksossa haastateltiin ammatinharjoittajia ja kysyttiin lapsilta ajatuksia kyseisiin ammatteihin liittyen.

Poliisi antaa sakkoja, ottaa rikollisia kiinni ja ettii huumekoplia

Ammatinvalintasarjan ensimmäisessä osassa tutustuttiin poliisin jännittävään työhön. Osittain varsin vauhdikkaita työtehtäviä säestää hilpeä jazz, ja paikoitellen tuleekin olo, että katsoisi oikeaa poliisisarjaa. Hämeenpuiston kupeesta otetaan talteen hieman liikaa nauttinut mies, ja myöhemmin nähdään, kuinka kaksi poliisia lennähtää vauhdissakin täydellisesti parkkiruutuun pysäköidystä Saabista jahtaamaan kriminaaleja poliisiveneellä.

Monien lasten mielestä juuri jännittäviin seikkailuihin joutuminen olisi kivointa poliisin työssä. Jaksossa haastateltu komisario Timo Asunta toppuutteli kuitenkin vauhtihirmuisia lapsia ja muistutti, että rikospoliisin työn lisäksi erittäin tarvittava työ poliisilla on yleisen järjestyksen ylläpitämisessä. Siihen hommaan Asunta toivoi lisää arvostusta.

Pankkivirkailija on pankissa ja käsittelee rahaa aina sen mukaan, mitä tarvii

Toisen jakson aiheena oli pankkivirkailijan ammatti. Tiskin takana istuu toinen toistaan leveämmin hymyileviä pankkivirkailijoita valmiina palvelemaan asiakkaita. Asiakaspalvelu onkin pankkivirkailijan työn tärkein osa ohjelmassa haastatellun pankinjohtaja Pekka Paunun mukaan. Muuten pankkivirkailijalta edellytetään muun muassa atk-taitoja ja kirjanpitotaitoja.

Monille lapsille olikin iskostunut hyvin mieleen pankkivirkailijan työn mukavin ja tärkein osuus: asiakkaiden tapaaminen ja heidän kanssaan juttelu. Yksi tyttö kuitenkin tuumi, ettei työssä ole mitään hyvää, koska siinä vain "kirjoitellaan kaikkia laskuja".

Puhelinasentaja asentaa puhelimia ja sitten kai vielä tarkastaa niitä

Puhelinasentajan työhön tutustuttiin kolmannessa osassa. Koulutuspäällikkö Hannu Rajamäki kertaa verkkaiseen tahtiin puhelinasentajan työn keskeisiä puolia. Niihin kuuluvat muun muassa erilaiset kaapeliverkon rakennukseen ja asennukseen liittyvät tehtävät, mutta myös puhelimen asentaminen asuntoihin. Hetken kuluttua nähdäänkin, kuinka naispuoleinen puhelinasentaja virittää puhelimen erääseen kotiin. Asentajaa vastaanottamassa ollut tyttö kysyy ihaillen, onko asentaja ihan ihka oikea puhelinasentaja. Kyllä hän on, ja isoimmissa kaupungeissa naisia tavataankin yhä enemmän puhelinasentajan ammatissa, hän valistaa tyttöä.

Moni lapsi epäili, että puhelinasentajan työ voisi olla jopa vaarallista, varsinkin jos pitäisi kiivetä korkealle puhelinpylvääseen. Pylväistä alas putoaminen onkin ihan mahdollista varsinkin pakkaspäivinä, kerrotaan ohjelmassa. Kameran edessä sattuu kuitenkin toisenlainen haaveri, kun puhelinvaijeria katkova asentaja saa puukosta sormeensa.

"Mä oon seittemän vuotta alalla ollut ja heti tulee sormeen haava", mies päivittelee.

Maatalonemäntä pitää talon kurissa, miehet kunniassa ja hoitaa lehmät ja muut karjaeläimet

Neljännen osan aiheena oli maataloemännän ammatti, johon käytiin tutustumassa Ahlmanin Emäntäkoulussa. Koska emännälle kuuluu laaja skaala vaativia tehtäviä, painottaakin Ahlmanin emäntäkoulun johtaja Marja Salmi emäntäkokelaiden hyvää terveyttä. Eipä ihme, sen verran paljon aikaa vieviä ja raskaitakin tehtäviä emännillä on edessään emäntäkoulusta valmistumisenkin jälkeen.

Aamu alkaa ennen kuutta lehmien lypsämisellä, heti kuuden jälkeen koululle tuodaan ensimmäinen päiväkotilapsi ja seitsemän aikoihin osa oppilaista siirtyy valmistamaan varhaisaamupalaa, joka nautitaan puoli kahdeksalta. Tämän jälkeen emäntäkokelaiden päivät ovat täynnä erilaisia teoriatunteja, kodinhoidollisia tehtäviä, puutarhatöitä ja käsitöitä, muun muassa.

Lasten mielestä juuri emännän töiden raskaus ja sitovuus olivat ammatin huonoimpia puolia – koska tahansa ei voisi vain ottaa ja lähteä vaikkapa kaupunkiin. Toisaalta eläinten hoitamista pidettiin myös työn hyvänä puolena.

Veturinkuljettaja saa ajaa junaa tuolla, huristella pitkin rautateitä

Viidennessä osassa mentiin rautateille katsomaan veturinkuljettajan työpäivää. Seppo Juortamo kertoo olevansa erittäin tyytyväinen työhönsä, mutta suuri kiitos kuuluu myös kehitykselle. Aivan loputtomasti ei olisi hiiltä jaksanut lapioida. Juortamo kumoaa myös huhun siitä, että junan ohjaaminen olisi aivan helppoa: kun takana tulee melkein kaksi tonnia painolastia, on kiinnitettävä erityistä huomiota jarrutuksen yhteydessä. Jarrutusmatkat voivat olla tavarajunilla jopa kilometrin mittaisia.

Veturinkuljettajan ammatissa lapsia huoletti yöllinen työaika, silloin ei perheellekään jäisi paljon aikaa. Mutta onhan maisemien ihailu oikein mukavaa.

Lääkintävoimistelija hoitaa liikuntavammaisia ja liikuttaa niitä, jotta ne saa voimistusta

Viimeisessä jaksossa aiheena oli lääkintävoimistelijan työ. Ammattia opettava Arja Karhela mainitsi lääkintävoimistelijan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi liikuntaharrastukset, käytännönläheisyyden ja pitkäjännitteisyyden. "Hoidon tulokset saattavat näkyä vasta hyvin pitkän ajan päästä", Karhela kertoo.

Karhela kertaa, että ennen kuin voi alkaa opiskella lääkintävoimistelua toden teolla, täytyy ymmärtää muita seikkoja. Niihin kuuluu selkärangan rakenteen ja sen toiminnan ymmärtäminen, sen jälkeen opitaan selkärangan sairauksista ja vasta sitten päästään itse pääaiheeseen. Pelkästään fyysisen puolen tuntemisella ei lääkintävoimistelija pärjää, vaan yhtä lailla vaaditaan psykologian tuntemista.

Muiden ihmisten auttaminen ja erilaisten ihmisten tapaaminen tuntuivat lapsista ammatin parhailta puolita. Kuitenkin muiden auttaminen voisi olla myös henkisesti rankkaa, tuumi eräs tyttö.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?