Hyppää pääsisältöön

Ahvenanmaa suomalaisen nationalismin silmätikkuna 1990

Ahvenanmaa oli kestopuheenaihe 1990, kun uutta itsehallintoa luotiin. Samaan aikaan saaristo keräsi myös negatiivista huomiota, kun eräs SMP:n kansanedustaja ehdotti aseistakieltäytyjien lähettämistä sinne, ja olipa myös Ahvenanmaan vaihtamista Karjalaan ehdotettu.

A-studion toimittaja Armi Kyynäräinen lähti Ahvenanmaalle ottamaan selkoa ahvenanmaalaisista. Millaisia he olivat, mitä he tahtoivat ja mitä siellä ajateltiin mantereella käydystä keskustelusta.

Lehtileikkeitä, jotka käsittelevät keskustelua Ahvenanmaan ympärillä
Lehtileikkeitä, jotka käsittelevät keskustelua Ahvenanmaan ympärillä Lehtileikkeitä, jotka käsittelevät keskustelua Ahvenanmaan ympärillä Kuva: Yle kuvanauha marita jurva

Raportin nimi, Ahvenanmaan kummajaiset, kertoi paljon tuosta keskustelusta.

"Kyllä se oli hyvin voimakasta. En tiedä, miten sitä kuvaisi, mutta sellaista ei saisi tapahtua", kommentoi keskustelua eckeröläinen viljelijä Hilding Karlsson.

Raportista selviää, että paikalliset ovatkin hiukan ihmeissään manner-Suomen keskustelusta, vaikka siitä ei kovinkaan paljoa välitetä tai edes saada tietoa. Paikalliset ovat enemmän kiinnostuneita omasta itsehallinnosta, jota oltiin muokkaamassa uuden itsehallintolain myötä. Ahvenanmaalaiset saivat laajemman oikeuden päättää asioistaan ja muun muassa oman postilaitoksen. Maaherra säilytettiin siteenä valtioon ja vastavuoroisesti Ahvenanmaan edustaja istuu Suomen valtiopäivillä.

Suoranainen Ahvenanmaa-viha paistoi poliittisista lausunnoista 1990-luvulla. Toimittaja Kyynäräinen pohti Myrskyluodon Maijan soidessa taustalla, että tämä johtui osittain juuri itsehallintolain uudistuksesta, jota tietyt poliittiset toimijat yrittivät käyttää nationalismin nostattajana. Kieli ja muun muassa asepalvelukseen liittyvät erioikeudet olivat omiaan nostattamaan ksenofobiaa mantereella. Ahvenanmaalaiset ovat vapautettu asepalveluksesta, koska koko maakunta on demilitarisoitu kansainvälisellä sopimuksella jo Krimin sodan jälkeen vuonna 1856.

Myöskään itsehallinto ei ole vain Suomen asia, sillä siitä on sopinut maakunnalle YK:n edeltäjä Kansainliitto. Ohjelmassa mainitaan, että suomalaisten mielestä ahvenanmaalaiset tahtovat liittyä Ruotsiin. Tämän tahdon paikalliset kiistävät. Liitymisellä Ruotsiin voisi nimittäin olla itsemäärämisoikeutta pienentävä vaikutus.

Maailmassa olen suomalainen, Suomessa ahvenanmaalainen― keraamikko Peter Winquist

"Voimme hoitaa itse omat ongelmamme. On aina työläämpää viedä asiat esimerkiksi Helsingin kautta. Mitä useampi kokki, sitä huonompi soppa", Eckerössä hotellia johtava Ronald Karlsson kommentoi itsehallintoa osana Suomea. Samaan hengenvetoon hän toivoisi kuitenkin lisää alueellista päätäntävaltaa, esimerkiksi valuuttaan liittyvissä asioissa.

Karlsson kertoo myös, että suomalaisten matkailijoiden määrä aluella on kasvanut runsaasti, silti hänen hotellinsa asiakkaista 80-90 prosenttia tulee Ruotsista. Suomalaisten määrän kasvu näkyy myös kesätyöntekijöissä, joista yhä useampi tulee Suomesta.

Raportti pyrkii rikkomaan vääriä stereotypioita ahvenanmaalaisista ja siinä onnistuu. Opimme, että kaikki ahvenanmaalaiset eivät ole rikkaita ja että he eivät välttämättä tahdo osaksi Ruotsia. Toimittaja Kyynäräinen lopettaakin raporttinsa näin: "mikäli te olette odottaneet kärjekkäitä kommentteja ahvenanmaalaisista ja mannersuomalaisista, sitä ette ole saaneet. Täällä ihmiset sittenkin ovat kuin nämä veden hiomat kalliot, hioutuneet katsomaan, että huomennakin täällä on keskenään elettävä." Ja taustalla tietenkin soi Myrskyluodon Maija.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto