Hyppää pääsisältöön

Kissavideoita ja renessanssin melankoliaa

Pieter Claeszoon: Vanitas (1630)
Pieter Claeszoon: Vanitas (1630) Pieter Claeszoon: Vanitas (1630) Kuva: Wikimedia Commons musta aurinko

Jos kissavideoita katsoessa iskee outo tyhjyyden tunne, ei huolta! Samankaltainen tunne vaivasi ihmisiä jo renessanssin aikana. Melankoliset aiheet olivat renessanssiaikana suosittuja niin kuvataiteissa, musiikissa kuin kirjallisuudessakin. Keskiajalla melankolialle etsittiin lääketieteellisiä tai astrologisia syitä, renessanssi koki melankolian tunteena – suruna ilman syytä.

Keskiajan muuttuessa uudeksi ajaksi ja renessanssiksi maailma muuttui rajusti. Löytöretket laajensivat maailmankuvaa. Uusi ajattelutapa humanismi käänsi katseet tuonpuoleisesta elämästä ihmiseen itseensä. Muutokset toivat mukanaan iloa ja optimismia, mutta toisaalta niiden varjopuolena melankolian.

Keskiaikana ajattelua ohjasi kirkko. Se oli nyt osoittautunut voimattomaksi kulkutauteja etenkin ruttoa vastaan. Usko horjui. Vanha maailmanjärjestys oli ollut toisaalta ahdistava, toisaalta turvallinen. Ei tarvinnut miettiä mitä ajatella, koska kirkko ajatteli puolestasi. Nyt vanhat auktoriteetit murenivat. Kirjapainotaito keksittiin. Ajattelusta tuli muodikasta.

Lucas Granach vanhemman allegoria melankoliasta (1532)
Lucas Granach vanhemman Allegoria melankoliasta (1532) Lucas Granach vanhemman allegoria melankoliasta (1532) Kuva: Wikimedia Commons musta aurinko

Melankoliset nerot

Renessanssi-ajan humanisteille tärkeintä oli lahjakkuus ja älykkyys, ei enää syntyperä. Näitä jaloja piirteitä saattoi ilmaista osoittamalla taipuvaisuutta melankoliaan, joka kertoi herkkyydestä. Uskonnollisen asketismin korvasi Uomo universale, maailmallinen monilahjakkuus. Anonyymiyden korvasi yksilöllisyys ja persoonallisuus

Simon de Passe: Memento mori (1612)
Simon de Passe: Memento mori (1612) Simon de Passe: Memento mori (1612) Kuva: Wikimedia Commons musta aurinko

Säveltäjä John Dowland on esimerkki renessanssiajan ihanteellisesta hahmosta. Motolla Semper Dowland semper dolens – Ikuisesti Dowland, ikuisesti surumielinen, säveltäjä brändäsi itsensä aikakauden melankolisen muodin huipulle.

Dowlandin laulujen nimet kertovat, mistä on kyse: In darkness let me dwell; Burst forth, my tears; Go, crystal tears; I saw my lady weep; Flow my tears; Sorrow, stay; If floods of tears... Mikäli Dowlandin musiikki ei olisi niin uskomattoman kaunista ja koskettavaa, saattaisi näin yletön kyynelten tulva naurattaa.

Kirjallisuuden puolella tunnetuin renessanssiajan melankolian kuvaaja on William Shakespeare. Shakespeare hyväksikäytti tuotannossaan aikakauden melankolian kuvastoa. Hänen näytelmistään löytyy esimerkkejä erilaisista melankolikoista - Romeon ja Julian itsetuhoisista rakastavaista perheyhteyttä kaipaavaan Kuningas Leariin. Sisäänpäin kääntynyt, uhmakas ja ikuisessa toiseuden tunteessa rypevä Hamlet puolestaan edustaa modernia melankolikkoa.

John Dowlandin In Darkness Let Me Dwell saattaa hyvinkin olla maailman melankolisin kappale!

Kohti modernia melankoliaa

Renessanssin ja barokin aikaan melankolia ilmenee ensimmäistä kertaa kulttuurisena tunnetilana, ei pelkästään yksilön tunteena tai sairautena.

Alexandre Mury: Hamlet (2010)
Ikuisessa toiseuden tunteessa rypevä Hamlet edustaa modernia melankolikkoa. Alexandre Mury: Hamlet (2010) Alexandre Mury: Hamlet (2010) Kuva: Alexandre Mury/Wikimedia commons musta aurinko

Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professorin Pirjo Lyytikäisen mukaan voidaan puhua modernista melankoliasta, surusta ilman syytä. Se on tilapäinen mielentila, jolle ei tarvitse olla lääketieteellistä tai astrologisia selitystä.

Modernia melankoliaa poteva ei osaa välttämättä täydentää lausetta ”Olen melankolinen koska…” Melankolikko ei tunnista olotilansa aiheuttajaa, mutta kulttuurisia syitä melankolialle eri aikakausina voidaan kyllä määritellä.

Uskon, että tänään melankoliaa aiheuttavat samankaltaiset seikat kuin renessanssissa:

Koska tekniikka kehittyy huimaa vauhtia, pitäisi koko ajan olla valmis innostumaan, innovoimaan ja olemaan kehityksen aallonharjalla. Edellisten sukupolvien peruskivet, koti, uskonto ja isänmaa eivät tunnu omilta. Kirkosta erotaan ja samaan aikaan etsitään jotain uutta hengellisyyttä. Halutaan olla yksilöllisiä, muuta kaivataan kuitenkin yhteisöllisyyttä. On kamalan raskasta olla koko ajan ulospäin suuntautunut maailmankansalainen, jotenkin kummasti ne metsät ja pellot vielä kutsuvat.

Turhuuksien turhuus

Renessanssin ja barokin ajalla keskeinen melankoliaan liittyvä teos oli Raamatun Saarnaajan kirja. Saarnaaja kirjoittaa: "Sillä missä on paljon viisautta, siinä on paljon surua: ja joka tietoa lisää, se tuskaa lisää".

Pieter Claeszoon: Vanitas (1625)
Pieter Claeszoon: Vanitas (1625) Pieter Claeszoon: Vanitas (1625) Kuva: Wikimedia Commons musta aurinko

Ei ole ihme, että uuden maailmanjärjestyksen säikyttämät renessanssiajan ihmiset kiintyivät juuri Saarnaajan sanoihin. Turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta – vanitas vanitatum et omnia vanitas. Lausahdus sopi arvopohjaansa uudelleen muodostavan aikakauden motoksi.

Saarnaajan ajatus kaiken turhuudesta poimittiin kuvataiteeseen, jossa vanitas-asetelmista mädäntyvine hedelmineen, sammuneine kynttilöineen ja pääkalloineen tuli suosittuja.

Saarnaaja taitaa olla ikuisesti ajankohtainen. Tunne kaiken turhuudesta ei ole kaukana, kun huomaa ampuneensa tunnin vihaisia lintuja ritsalla. Tai kun katsoo youtubesta viidennen kerran samaa aasialaisessa kissavideotehtaassa tuotettua söpöilyä.

Millaisia melankolian oireita yliopistoihmisille aiheuttavat "opiskelukammioiden eristyneisyys ja aivovoiman krooninen liikakulutus"? Miksi melankolia vaivaa erityisesti taiteilijoita? Mikä sävellaji on barokin musiikkiteoreetikkojen mukaan avuttoman melankolinen ja aiheuttaa kuolemankauhua? Kuuntele Musta aurinko - Melankolian kulttuuurihistoriaa Yle Radio 1 tiistaisin 17.10 ja lauantaisin 15.30. Ohjelmasarja on uusinta keväältä 2014.

Lähteet:
Johannisson Karin: Melankolian huoneet. Suom. Ulla Lempinen. Atena 2012.
Lyytikäinen Pirjo: Narkissos ja Sfinksi - minä ja toinen vuosisadan vaihteen kirjallisuudessa. SKS 1997.
Kristeva Julia: Musta aurinko. Suom. Mika Siimes ja Pia Sivenius. Nemo 1998.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Miten kapula joutui kieleen?

    Kapulakielestä yleiskieleksi yhteistyöllä.

    Muuntojoustava palveluyhteenliittymä – mitä siitä pitäisi ajatella? Koskeeko se minua? Virkamiehiltä saa vaatia selkeää kielenkäyttöä.  Hallintolain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli on tärkeä osa julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.