Hyppää pääsisältöön

Otaniemen reaktori avasi Suomen atomikauden 1962

Suomen ensimmäinen ydinreaktori käynnistettiin Espoon Otaniemessä vuonna 1962. Tutkimus- ja koulutuskäyttöön tarkoitettu pieni laite nostatti innostuneita puheita "atomikaudesta", mutta myös ydinvoiman vaarat askarruttivat mieliä.

TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa.
Otaniemeen asennetun Triga Mark II-reaktorin laitteistoa. TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa. Kuva: Yle kuvanauha 1962

Reaktorin vihkiäisissä oli läsnä maan korkein johto presidenttiä ja pääministeriä myöten. Tapahtuman kunniaksi presidentti Urho Kekkonen sai laukaista 250 megawatin tehopulssin. Mitään näyttävää spektaakkelia tästä ei synny, ja presidentille todetaankin lakonisesti: "Nyt se meni jo."

FiR-1-reaktori sijoitettiin aluksi Teknillisen korkeakoulun alaisuuteen mutta siirtyi 1970-luvulla Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallintaan. Vihkiäispuheessaan TKK:n professori Pekka Jauho ylisti laitetta "ensi askeleeksi tiellä, jonka päämaalina on atomivoiman soveltaminen energiantuotantoon". Vuosikymmenten mittaan maan koko ydinteknikkokunta saikin koulutuksensa sen avulla.

Vihkiäistilaisuudesta tehdyssä radiojutussa atomienergianeuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Laurila kiistää alkuunsa aratkin epäilyt atomivoiman haitoista. Otaniemen reaktorista ei lähtisi Suomenlahteen "pahasti vaikuttavia radioaktiivisia jätteitä" vaan korkeintaan vesijohtovettä.

Toisin kuin itänaapurista myöhemmin tilattu Suomen ensimmäinen ydinvoimala, Otaniemen reaktori oli länsimaista tuotantoa. Tyypiltään se oli yhdysvaltalaisen General Atomicsin kehittämä Triga Mark II. Rakennusvaiheessa kuvatussa uutisfilmissä insinööri Spielman kehuu amerikkalaisfirmojen ja suomalaisen A. Ahlströmin keskinäistä yhteistyötä.

Koska Otaniemen reaktori oli "atomikauden" ensimmäinen edustaja Suomessa, se nousi esiin myöhemminkin keskusteltaessa ydinenergian vaaroista. Maailmanlopun uhkaa käsittelevässä link:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/17/maailmanlopun-merkkeja-vuonna-1967;Herramme tulee-ohjelmassa;standard;] (1967) esitettiin lavastettu kriisitilanne TKK:n reaktiolaboratoriossa.

Pekka Jauholta kysytään ohjelmassa, voisiko Otaniemestä lähteä liikkeelle maailmanlaajuinen ketjureaktio. Ei missään tapauksessa, ydinprofessori rauhoittaa.

Laboratorio oli pian esillä myös leppoisammissa merkeissä. Reaktorin avulla tutkittiin mm. mineraalinäytteitä, arkeologisia löytöjä ja kalanäytteitä. Vuonna 1967 laitos selvitti Helsingistä, Jyväskylästä ja Kotkasta ostettujen haukien elohopeapitoisuutta ajankohtaisohjelma Keskiviikkokatsauksen pyynnöstä.

Lääkeaineiden isotooppien valmistaminen ilmoitettiin yhdeksi ydinreaktorin tehtäväksi jo alkuvaiheessa. Vuonna 1987 uutisoitiin VTT:n kehittelemästä uudesta dysprosium-lääkkeestä, joka oli tarkoitettu nivelreuman hoitoon.

Vuonna 1992 TKK:n professori Rainer Salomaa kertasi Tänään iltapäivällä -lähetyksessä muitakin Otaniemen reaktorin saavutuksia. Trigan avulla oli saatu aikaan mm. luusyöpäpotilaille tarkoitettu samarium-kipulääke, ja muitakin lääketieteellisiä hankkeita oli idea-asteella.

2010-luvulla saatiin lupaavia tuloksia ydinreaktorin avulla annetuista sädehoidoista. Koko Euroopassa ainutlaatuinen boorineutronikaappausterapiahoito auttoi varsinkin pään ja kaulan alueen syöpiin sairastuneita potilaita.

Suomen atomikauden aloittanut ydinreaktori tuli matkansa päähän yli 50 vuotta käynnistämisensä jälkeen. Se sammutettiin purkamista varten 30. kesäkuuta 2015.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa