Hyppää pääsisältöön

Otaniemen reaktori avasi Suomen atomikauden 1962

Suomen ensimmäinen ydinreaktori käynnistettiin Espoon Otaniemessä vuonna 1962. Tutkimus- ja koulutuskäyttöön tarkoitettu pieni laite nostatti innostuneita puheita "atomikaudesta", mutta myös ydinvoiman vaarat askarruttivat mieliä.

TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa.
Otaniemeen asennetun Triga Mark II-reaktorin laitteistoa. TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa. Kuva: Yle kuvanauha 1962

Reaktorin vihkiäisissä oli läsnä maan korkein johto presidenttiä ja pääministeriä myöten. Tapahtuman kunniaksi presidentti Urho Kekkonen sai laukaista 250 megawatin tehopulssin. Mitään näyttävää spektaakkelia tästä ei synny, ja presidentille todetaankin lakonisesti: "Nyt se meni jo."

FiR-1-reaktori sijoitettiin aluksi Teknillisen korkeakoulun alaisuuteen mutta siirtyi 1970-luvulla Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallintaan. Vihkiäispuheessaan TKK:n professori Pekka Jauho ylisti laitetta "ensi askeleeksi tiellä, jonka päämaalina on atomivoiman soveltaminen energiantuotantoon". Vuosikymmenten mittaan maan koko ydinteknikkokunta saikin koulutuksensa sen avulla.

Vihkiäistilaisuudesta tehdyssä radiojutussa atomienergianeuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Laurila kiistää alkuunsa aratkin epäilyt atomivoiman haitoista. Otaniemen reaktorista ei lähtisi Suomenlahteen "pahasti vaikuttavia radioaktiivisia jätteitä" vaan korkeintaan vesijohtovettä.

Toisin kuin itänaapurista myöhemmin tilattu Suomen ensimmäinen ydinvoimala, Otaniemen reaktori oli länsimaista tuotantoa. Tyypiltään se oli yhdysvaltalaisen General Atomicsin kehittämä Triga Mark II. Rakennusvaiheessa kuvatussa uutisfilmissä insinööri Spielman kehuu amerikkalaisfirmojen ja suomalaisen A. Ahlströmin keskinäistä yhteistyötä.

Koska Otaniemen reaktori oli "atomikauden" ensimmäinen edustaja Suomessa, se nousi esiin myöhemminkin keskusteltaessa ydinenergian vaaroista. Maailmanlopun uhkaa käsittelevässä link:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/17/maailmanlopun-merkkeja-vuonna-1967;Herramme tulee-ohjelmassa;standard;] (1967) esitettiin lavastettu kriisitilanne TKK:n reaktiolaboratoriossa.

Pekka Jauholta kysytään ohjelmassa, voisiko Otaniemestä lähteä liikkeelle maailmanlaajuinen ketjureaktio. Ei missään tapauksessa, ydinprofessori rauhoittaa.

Laboratorio oli pian esillä myös leppoisammissa merkeissä. Reaktorin avulla tutkittiin mm. mineraalinäytteitä, arkeologisia löytöjä ja kalanäytteitä. Vuonna 1967 laitos selvitti Helsingistä, Jyväskylästä ja Kotkasta ostettujen haukien elohopeapitoisuutta ajankohtaisohjelma Keskiviikkokatsauksen pyynnöstä.

Lääkeaineiden isotooppien valmistaminen ilmoitettiin yhdeksi ydinreaktorin tehtäväksi jo alkuvaiheessa. Vuonna 1987 uutisoitiin VTT:n kehittelemästä uudesta dysprosium-lääkkeestä, joka oli tarkoitettu nivelreuman hoitoon.

Vuonna 1992 TKK:n professori Rainer Salomaa kertasi Tänään iltapäivällä -lähetyksessä muitakin Otaniemen reaktorin saavutuksia. Trigan avulla oli saatu aikaan mm. luusyöpäpotilaille tarkoitettu samarium-kipulääke, ja muitakin lääketieteellisiä hankkeita oli idea-asteella.

2010-luvulla saatiin lupaavia tuloksia ydinreaktorin avulla annetuista sädehoidoista. Koko Euroopassa ainutlaatuinen boorineutronikaappausterapiahoito auttoi varsinkin pään ja kaulan alueen syöpiin sairastuneita potilaita.

Suomen atomikauden aloittanut ydinreaktori tuli matkansa päähän yli 50 vuotta käynnistämisensä jälkeen. Se sammutettiin purkamista varten 30. kesäkuuta 2015.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Studio Julmahuvin Lasi vie syvempiin varjoihin

    KGB-veteraanin odysseia ydinsodan jälkeisessä Moskovasssa

    Illan elokuva Lasi on vauhdikas neuvostoliittolaisjännäri entisen KGB-agentin, Mihail Gulashnikovin, odysseiasta ydinsodan jälkeisessä Moskovassa.

  • Studio Julmahuvin moraalisesti arveluttava Hittikimara

    Mainos, jonka esittämisen Jeesuksen Ryhti ry halusi estää

    Missä olit, kun kuulit ensi kertaa tämän klassikon? Entä minkä vuoden listaykkösenä killui tämä lyömätön superhitti? Tilaa heti ja kodissasi soi Hittikimara: ikimuistettavimmat kappaleesi vuosien takaa.

  • Nakkipiirakkaa vai poron peräsuolta? – Testaa, oletko kokkina kuin Jaakko Kolmonen vai Makupalojen parivaljakko!

    Testaa, minkälainen kokki olet.

    Oletko tavallinen kotikokki vai etsitkö jatkuvasi uusia ruokalajeja ja tapoja laittaa ruokaa? Pidätkö ruoanlaitossa tärkeämpänä rentoa meininkiä vai onko terveellisyys kaiken A ja O? Valitse kysymyksistä itseäsi kuvaavin vaihtoehto ja näet, oletko kuin Makupalojen Timo ja Janne, peruskokki vai peräti Jaakko Kolmonen! Nappaa alta reseptit!

  • Andy McCoy kovat piipussa

    Kitaramestari tarinoi leikkaamattomasti vuonna 1995.

    Heli Nevakare jututti huhtikuisessa Helsingissä 1995 Andy McCoyta ja tämän Live Ammo -yhtyettä. Maestron suu käy sujuvasti kolmella kielellä, ja tarinaa tulee heroiininitkuissa soitetusta keikasta rahanahneeseen Mick Jaggeriin. Leikkaamaton haastattelu on lähes kokonaan ennenjulkaisematonta materiaalia.

  • Helei, suomalainen mytologia puri! Hiisivuoressa tavalliset ihmiset muuttuivat näkymättömiksi

    Hui Hai Hiiden kaikki jaksot ovat nyt Areenassa.

    Pienet, jännityksestä hikiset kädet puristivat Hiisivuoren keiju Bereniken kättä, kun lapsisankarit ratkoivat seikkailun arvoituksia. Berenike eli ohjelman käsikirjoittaja Anu Tuomi-Nikula tiesi, että sadun taika oli saavutettu, kun ohjelman muut tekijät muuttuivat lasten silmissä näkymättömiksi ja he näkivät vain Hiisivuoren maailman.

  • Pekka Töpöhännän kadonnut Radiolähetys ja särähtävät neekerikissat

    Pellonpään ja Väänäsen luenta jälleen kokonaisena Areenassa

    Matti Pellonpään ja Kari Väänäsen lastenkirjaluennat Radiomafialle ovat silkkaa kulttikamaa. Veikkoset elävöittivät Nalle Puhin ja Pekka Töpöhännän seikkailut omaan jäljittelemättömään tyyliinsä. Kuulijalle Töpöhännän Amerikan-seikkailun luennasta kuitenkin särähtää korvaan halventava neekerikissa-sana ja sen käyttö. Samaisesta luennasta myös katosi yksi jakso, joka kuullaan nyt ensimmäistä kertaa ensilähetyksensä jälkeen.

  • Kaipaus pukeutuu sanoiksi: Venny ja muut rakkaustarinat nyt Areenassa

    Lokakuu tuo Areenaan rakkautta ja luomisentuskaa.

    "Minä uskon, että toisilleen määrätyt ovat toistensa luona jo ennen kuin kohtaavat", lausui Juhani Aho (Ville Virtanen) rakastetulleen Venny Soldanille (Sara Paavolainen). Nyt Areenaan julkaistavissa ohjelmissa kerrotaan Juhani Ahon ja Venny Soldanin, Eino Leinon ja L. Onervan, Aino ja Oskar Kallaksen sekä muiden vahvojen, mutta eripuraisten pariskuntien tarinat.

  • Miksi vanhempi surmaa lapsensa?

    2003–2014 Suomessa surmattiin 74 lasta vanhemman toimesta.

    Vuosina 2003–2014 Suomessa tehtiin 74 lapsisurmaa, jossa tekijänä oli oma vanhempi. Silminnäkijän dokumentissa syvennytään tekojen taustoihin ja pohditaan, olisivatko kuolemat olleet estettävissä.

  • Radioteatterin Nummisuutareissa Leo Jokela on Esko ja totta vie tyhmä

    Kansalliskomediamme kuunnelmaversio vuodelta 1965.

    Aleksis Kivi julkaisi Nummisuutarit vuonna 1864 pienenä omakustanteena. Näytelmä voitti seuraavana vuonna Suomen senaatin rahoittaman kirjoituskilpailun. Komedian kantaesitys käynnistyi kymmenen vuotta myöhemmin Oulussa. Kansalliskomediamme satavuotisuutta muistettiin Yleisradion Radioteatterissa kuunnelmalla vuonna 1965. Nummisuutarit on pysyvästi kuunneltavissa Areenassa.

  • Punkrockin pioneeri Pelle Miljoona – koottuja live-esiintymisiä, musiikkivideoita ja haastatteluja

    Pelle Miljoona oli suomalaisen punkin ääni 70-luvun lopulla.

    Pelle Miljoona (oikealta nimeltään Petri Samuli Tiili) on niittänyt mainetta 1970-luvulta alkaneen muusikon uran lisäksi kirjailijana ja runoilijana. Miljoona on tunnettu useista kokoonpanoistaan, joissa hän on säveltänyt, sanoittanut, laulanut sekä soittanut rumpuja, kitaraa ja huuliharppua. Hän on koulutukseltaan peruskoulunopettaja.

  • Opri on inhimillisyyden ja sydämen lämmön ylistysnäytelmä

    Opri-kuunnelman ensilähetys oli vuonna 1954.

    Kirjailija Kyllikki Mäntylän vuonna 1953 ilmestynyt elämänmakuinen teos Opri sovitettiin kuunnelmaksi Radioteatteriin vuonna 1954. Koskettavan näytelmän on sanottu kohentaneen aikoinaan huomaamattomasti kunnalliskotien huonoa mainetta ja vähentäneen ennakkoluuloja niitä kohtaan.