Hyppää pääsisältöön

Otaniemen reaktori avasi Suomen atomikauden 1962

Suomen ensimmäinen ydinreaktori käynnistettiin Espoon Otaniemessä vuonna 1962. Tutkimus- ja koulutuskäyttöön tarkoitettu pieni laite nostatti innostuneita puheita "atomikaudesta", mutta myös ydinvoiman vaarat askarruttivat mieliä.

TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa.
Otaniemeen asennetun Triga Mark II-reaktorin laitteistoa. TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa. Kuva: Yle kuvanauha 1962

Reaktorin vihkiäisissä oli läsnä maan korkein johto presidenttiä ja pääministeriä myöten. Tapahtuman kunniaksi presidentti Urho Kekkonen sai laukaista 250 megawatin tehopulssin. Mitään näyttävää spektaakkelia tästä ei synny, ja presidentille todetaankin lakonisesti: "Nyt se meni jo."

FiR-1-reaktori sijoitettiin aluksi Teknillisen korkeakoulun alaisuuteen mutta siirtyi 1970-luvulla Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallintaan. Vihkiäispuheessaan TKK:n professori Pekka Jauho ylisti laitetta "ensi askeleeksi tiellä, jonka päämaalina on atomivoiman soveltaminen energiantuotantoon". Vuosikymmenten mittaan maan koko ydinteknikkokunta saikin koulutuksensa sen avulla.

Vihkiäistilaisuudesta tehdyssä radiojutussa atomienergianeuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Laurila kiistää alkuunsa aratkin epäilyt atomivoiman haitoista. Otaniemen reaktorista ei lähtisi Suomenlahteen "pahasti vaikuttavia radioaktiivisia jätteitä" vaan korkeintaan vesijohtovettä.

Toisin kuin itänaapurista myöhemmin tilattu Suomen ensimmäinen ydinvoimala, Otaniemen reaktori oli länsimaista tuotantoa. Tyypiltään se oli yhdysvaltalaisen General Atomicsin kehittämä Triga Mark II. Rakennusvaiheessa kuvatussa uutisfilmissä insinööri Spielman kehuu amerikkalaisfirmojen ja suomalaisen A. Ahlströmin keskinäistä yhteistyötä.

Koska Otaniemen reaktori oli "atomikauden" ensimmäinen edustaja Suomessa, se nousi esiin myöhemminkin keskusteltaessa ydinenergian vaaroista. Maailmanlopun uhkaa käsittelevässä link:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/17/maailmanlopun-merkkeja-vuonna-1967;Herramme tulee-ohjelmassa;standard;] (1967) esitettiin lavastettu kriisitilanne TKK:n reaktiolaboratoriossa.

Pekka Jauholta kysytään ohjelmassa, voisiko Otaniemestä lähteä liikkeelle maailmanlaajuinen ketjureaktio. Ei missään tapauksessa, ydinprofessori rauhoittaa.

Laboratorio oli pian esillä myös leppoisammissa merkeissä. Reaktorin avulla tutkittiin mm. mineraalinäytteitä, arkeologisia löytöjä ja kalanäytteitä. Vuonna 1967 laitos selvitti Helsingistä, Jyväskylästä ja Kotkasta ostettujen haukien elohopeapitoisuutta ajankohtaisohjelma Keskiviikkokatsauksen pyynnöstä.

Lääkeaineiden isotooppien valmistaminen ilmoitettiin yhdeksi ydinreaktorin tehtäväksi jo alkuvaiheessa. Vuonna 1987 uutisoitiin VTT:n kehittelemästä uudesta dysprosium-lääkkeestä, joka oli tarkoitettu nivelreuman hoitoon.

Vuonna 1992 TKK:n professori Rainer Salomaa kertasi Tänään iltapäivällä -lähetyksessä muitakin Otaniemen reaktorin saavutuksia. Trigan avulla oli saatu aikaan mm. luusyöpäpotilaille tarkoitettu samarium-kipulääke, ja muitakin lääketieteellisiä hankkeita oli idea-asteella.

2010-luvulla saatiin lupaavia tuloksia ydinreaktorin avulla annetuista sädehoidoista. Koko Euroopassa ainutlaatuinen boorineutronikaappausterapiahoito auttoi varsinkin pään ja kaulan alueen syöpiin sairastuneita potilaita.

Suomen atomikauden aloittanut ydinreaktori tuli matkansa päähän yli 50 vuotta käynnistämisensä jälkeen. Se sammutettiin purkamista varten 30. kesäkuuta 2015.

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.