Hyppää pääsisältöön

Otaniemen reaktori avasi Suomen atomikauden 1962

Suomen ensimmäinen ydinreaktori käynnistettiin Espoon Otaniemessä vuonna 1962. Tutkimus- ja koulutuskäyttöön tarkoitettu pieni laite nostatti innostuneita puheita "atomikaudesta", mutta myös ydinvoiman vaarat askarruttivat mieliä.

TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa.
Otaniemeen asennetun Triga Mark II-reaktorin laitteistoa. TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa. Kuva: Yle kuvanauha 1962

Reaktorin vihkiäisissä oli läsnä maan korkein johto presidenttiä ja pääministeriä myöten. Tapahtuman kunniaksi presidentti Urho Kekkonen sai laukaista 250 megawatin tehopulssin. Mitään näyttävää spektaakkelia tästä ei synny, ja presidentille todetaankin lakonisesti: "Nyt se meni jo."

FiR-1-reaktori sijoitettiin aluksi Teknillisen korkeakoulun alaisuuteen mutta siirtyi 1970-luvulla Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallintaan. Vihkiäispuheessaan TKK:n professori Pekka Jauho ylisti laitetta "ensi askeleeksi tiellä, jonka päämaalina on atomivoiman soveltaminen energiantuotantoon". Vuosikymmenten mittaan maan koko ydinteknikkokunta saikin koulutuksensa sen avulla.

Vihkiäistilaisuudesta tehdyssä radiojutussa atomienergianeuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Laurila kiistää alkuunsa aratkin epäilyt atomivoiman haitoista. Otaniemen reaktorista ei lähtisi Suomenlahteen "pahasti vaikuttavia radioaktiivisia jätteitä" vaan korkeintaan vesijohtovettä.

Toisin kuin itänaapurista myöhemmin tilattu Suomen ensimmäinen ydinvoimala, Otaniemen reaktori oli länsimaista tuotantoa. Tyypiltään se oli yhdysvaltalaisen General Atomicsin kehittämä Triga Mark II. Rakennusvaiheessa kuvatussa uutisfilmissä insinööri Spielman kehuu amerikkalaisfirmojen ja suomalaisen A. Ahlströmin keskinäistä yhteistyötä.

Koska Otaniemen reaktori oli "atomikauden" ensimmäinen edustaja Suomessa, se nousi esiin myöhemminkin keskusteltaessa ydinenergian vaaroista. Maailmanlopun uhkaa käsittelevässä link:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/17/maailmanlopun-merkkeja-vuonna-1967;Herramme tulee-ohjelmassa;standard;] (1967) esitettiin lavastettu kriisitilanne TKK:n reaktiolaboratoriossa.

Pekka Jauholta kysytään ohjelmassa, voisiko Otaniemestä lähteä liikkeelle maailmanlaajuinen ketjureaktio. Ei missään tapauksessa, ydinprofessori rauhoittaa.

Laboratorio oli pian esillä myös leppoisammissa merkeissä. Reaktorin avulla tutkittiin mm. mineraalinäytteitä, arkeologisia löytöjä ja kalanäytteitä. Vuonna 1967 laitos selvitti Helsingistä, Jyväskylästä ja Kotkasta ostettujen haukien elohopeapitoisuutta ajankohtaisohjelma Keskiviikkokatsauksen pyynnöstä.

Lääkeaineiden isotooppien valmistaminen ilmoitettiin yhdeksi ydinreaktorin tehtäväksi jo alkuvaiheessa. Vuonna 1987 uutisoitiin VTT:n kehittelemästä uudesta dysprosium-lääkkeestä, joka oli tarkoitettu nivelreuman hoitoon.

Vuonna 1992 TKK:n professori Rainer Salomaa kertasi Tänään iltapäivällä -lähetyksessä muitakin Otaniemen reaktorin saavutuksia. Trigan avulla oli saatu aikaan mm. luusyöpäpotilaille tarkoitettu samarium-kipulääke, ja muitakin lääketieteellisiä hankkeita oli idea-asteella.

2010-luvulla saatiin lupaavia tuloksia ydinreaktorin avulla annetuista sädehoidoista. Koko Euroopassa ainutlaatuinen boorineutronikaappausterapiahoito auttoi varsinkin pään ja kaulan alueen syöpiin sairastuneita potilaita.

Suomen atomikauden aloittanut ydinreaktori tuli matkansa päähän yli 50 vuotta käynnistämisensä jälkeen. Se sammutettiin purkamista varten 30. kesäkuuta 2015.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.