Hyppää pääsisältöön

Otaniemen reaktori avasi Suomen atomikauden 1962

Suomen ensimmäinen ydinreaktori käynnistettiin Espoon Otaniemessä vuonna 1962. Tutkimus- ja koulutuskäyttöön tarkoitettu pieni laite nostatti innostuneita puheita "atomikaudesta", mutta myös ydinvoiman vaarat askarruttivat mieliä.

TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa.
Otaniemeen asennetun Triga Mark II-reaktorin laitteistoa. TKK:n Triga Mark II -mallisen reaktorin laitteistoa. Kuva: Yle kuvanauha 1962

Reaktorin vihkiäisissä oli läsnä maan korkein johto presidenttiä ja pääministeriä myöten. Tapahtuman kunniaksi presidentti Urho Kekkonen sai laukaista 250 megawatin tehopulssin. Mitään näyttävää spektaakkelia tästä ei synny, ja presidentille todetaankin lakonisesti: "Nyt se meni jo."

FiR-1-reaktori sijoitettiin aluksi Teknillisen korkeakoulun alaisuuteen mutta siirtyi 1970-luvulla Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallintaan. Vihkiäispuheessaan TKK:n professori Pekka Jauho ylisti laitetta "ensi askeleeksi tiellä, jonka päämaalina on atomivoiman soveltaminen energiantuotantoon". Vuosikymmenten mittaan maan koko ydinteknikkokunta saikin koulutuksensa sen avulla.

Vihkiäistilaisuudesta tehdyssä radiojutussa atomienergianeuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Laurila kiistää alkuunsa aratkin epäilyt atomivoiman haitoista. Otaniemen reaktorista ei lähtisi Suomenlahteen "pahasti vaikuttavia radioaktiivisia jätteitä" vaan korkeintaan vesijohtovettä.

Toisin kuin itänaapurista myöhemmin tilattu Suomen ensimmäinen ydinvoimala, Otaniemen reaktori oli länsimaista tuotantoa. Tyypiltään se oli yhdysvaltalaisen General Atomicsin kehittämä Triga Mark II. Rakennusvaiheessa kuvatussa uutisfilmissä insinööri Spielman kehuu amerikkalaisfirmojen ja suomalaisen A. Ahlströmin keskinäistä yhteistyötä.

Koska Otaniemen reaktori oli "atomikauden" ensimmäinen edustaja Suomessa, se nousi esiin myöhemminkin keskusteltaessa ydinenergian vaaroista. Maailmanlopun uhkaa käsittelevässä link:http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/17/maailmanlopun-merkkeja-vuonna-1967;Herramme tulee-ohjelmassa;standard;] (1967) esitettiin lavastettu kriisitilanne TKK:n reaktiolaboratoriossa.

Pekka Jauholta kysytään ohjelmassa, voisiko Otaniemestä lähteä liikkeelle maailmanlaajuinen ketjureaktio. Ei missään tapauksessa, ydinprofessori rauhoittaa.

Laboratorio oli pian esillä myös leppoisammissa merkeissä. Reaktorin avulla tutkittiin mm. mineraalinäytteitä, arkeologisia löytöjä ja kalanäytteitä. Vuonna 1967 laitos selvitti Helsingistä, Jyväskylästä ja Kotkasta ostettujen haukien elohopeapitoisuutta ajankohtaisohjelma Keskiviikkokatsauksen pyynnöstä.

Lääkeaineiden isotooppien valmistaminen ilmoitettiin yhdeksi ydinreaktorin tehtäväksi jo alkuvaiheessa. Vuonna 1987 uutisoitiin VTT:n kehittelemästä uudesta dysprosium-lääkkeestä, joka oli tarkoitettu nivelreuman hoitoon.

Vuonna 1992 TKK:n professori Rainer Salomaa kertasi Tänään iltapäivällä -lähetyksessä muitakin Otaniemen reaktorin saavutuksia. Trigan avulla oli saatu aikaan mm. luusyöpäpotilaille tarkoitettu samarium-kipulääke, ja muitakin lääketieteellisiä hankkeita oli idea-asteella.

2010-luvulla saatiin lupaavia tuloksia ydinreaktorin avulla annetuista sädehoidoista. Koko Euroopassa ainutlaatuinen boorineutronikaappausterapiahoito auttoi varsinkin pään ja kaulan alueen syöpiin sairastuneita potilaita.

Suomen atomikauden aloittanut ydinreaktori tuli matkansa päähän yli 50 vuotta käynnistämisensä jälkeen. Se sammutettiin purkamista varten 30. kesäkuuta 2015.

Kommentit
  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto