Hyppää pääsisältöön

Kielioppi yhdistää itämerensuomalaisia kieliä

Auringonlasku Itämerellä
Auringonlasku Itämerellä Kuva: Harald Hoyer / Wikimedia Commons itämeri

Suomi on yksi seitsemästä itämerensuomalaisesta kielestä. Itämerensuomalainen kielialue sijoittuu koillisen Itämeren alueelle. Itämerensuomalaisiin kieliin kuuluvat suomen lisäksi viro, inkeroinen, liivi, karjala, vatja ja vepsä. Kielet ovat osa suomalais-ugrilaista eli uralilaista kielikuntaa, ja niitä yhdistää samanlainen kielioppi sekä sanojen taivutus.

Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal kertoo, että nimitys itämerensuomalainen on ollut käytössä vasta 1800- ja 1900-lukujen taiteesta.

- Kun näitä kieliä ja kieliyhteisöjä alettiin lähemmin tutkia 1800-luvulla, nimitykset saattoivat vaihdella. Esimerkiksi August Ahlqvist esittelee teoksessaan Suomalainen murteiskirja erilaisia itämerensuomalaisia kieliä 1860-luvulla, ja on aika kuvaavaa, että näiden kielten väliset rajat eivät ollenkaan olleet niin selviä kuin nykyinen poliittinen kartta antaisi ymmärtää.

Grünthal muistuttaa, että myös suomen kieli oli tuolloin erilainen kuin 2010-luvulla käyttämämme kieli.

- Kieli tarkoitti ensisijaisesti erilaisia paikallisia variantteja. Nykyään puhutaan murteista, mutta nämä tällaiset alueelliset variantit on nimenomaan ehkä se ensisijainen muoto mistä näkökulmasta näitä itämerensuomalaisia kieliä kannattaa yrittää ymmärtää vähän laajemminkin. Sehän on kielille muutenkin tyypillistä, että kielen historia ulottuu paljon pidemmäksi kuin kirjoitettu historia ja kirjakielten historia.

Kielten syntypaikasta ei varmaa tietoa

Missä itämerensuomalaiset kielet sitten ovat muodostuneet? Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal kertoo, että vastausta kysymykseen on etsitty jatkuvasti, ja vastaukset vaihtelevat hieman.

- Itämerensuomalaiset kielet ovat osa suomalais-ugrilaista eli uralilaista kielikuntaa. Siihen liittyy ajatus, että näiden kielten varhaisin puhuma-alue on sijainnut jossain muualla kuin Itämeren alueella, luultavasti lähempänä Ural-vuoristoa.

Grünthal toteaa, että lähtöajatuksena on, että jossakin esihistoriallisessa vaiheessa Itämeren koilliskulmaan on kulkeutunut suomalais-ugrilaisia, uudenlaisia kieliä puhuvia ihmisiä, ja he ovat pikkuhiljaa sopeutuneet paikallisiin olosuhteisiin.

Koko itämerensuomalaisten kielten haara on tässä uralilaisessa kielikunnassa aika innovatiivinen.

- Itämerensuomalaisten kielten osalta ei ole oikeastaan syytä olettaa, että sellaisina kuin me nämä kielet tunnemme, ne olisivat kulkeutuneet jostakin muualta kovin kaukaa. Kyllä niiden kehitys liittyy olennaisesti tähän Suomenlahden ja koillisen Itämeren alueeseen.

Ei ole suoraan mahdollista sanoa, mikä itämerensuomalaisista kielistä on vanhin.

- Vaikka meillä on houkutus nähdä joku kieli arkaistisena eli vanhoja piirteitä säilyttävänä, käytännössä kieli on kuitenkin itsessään aika dynaaminen ilmiö. Se muuttuu käyttäjänsä ja ympäristönsä tarpeiden mukaan, Grünthal toteaa.

Monet itämerensuomalaiset kielet näyttävät arkaistisilta, koska yksittäisiä osa-alueita tarkastellessa huomaa, että sanastosta löytyy useita perusmerkityksiä ilmentäviä vanhoja sanoja.

- Esimerkiksi sanoilla kala ja pesä on hyvin pitkä historia. Mutta jos katsotaan, millä tavalla kieli muuttuu, oikeastaan koko itämerensuomalaisten kielten haara on tässä uralilaisessa kielikunnassa aika innovatiivinen. Siinä on tapahtunut aika paljon sellaisia uudennoksia, jotka erottavat sen muista suomalais-ugrilaisista kielistä ja myös saamelaiskielistä, Grünthal sanoo.

Uudennoksen syyt liittyvät osaltaan kielen sisäiseen kehitykseen ja osaltaan kontakteihin muiden alueilla sijainneiden kielten kanssa. Naapurikielillä on siis ollut vaikutusta.

Yhteistä sanastoa ja samankaltaista verbien taivutusta

Itämerensuomalaisten kielten perussanasto on hyvin pitkälle yhteistä. Vanhin osa siitä on suomalais-ugrilaista alkuperää. Myöhemmin kieliin on tullut paljon sanoja, joilla on baltialainen tai germaaninen alkuperä. Suuri osa tästä on eläinten ja kasvien nimityksiä ja maanviljelysterminologiaa.

- Sitten kun tekniikka kehittyi ja yhteiskunnalliset suhteet ja taloussuhteet saivat uusia muotoja, tuli uusia asioita joita vaihdettiin ja kaupiteltiin. Ne johtivat eriytymiseen kielikontaktien avulla. Kielen sisäisiä muutoksia tapahtui toki rinnalla koko ajan. Suurin muutos tuli siinä vaiheessa kun kirjakielet perustettiin, Riho Grünthal kertoo.

Yhteistä sanastoa on erityisesti topografisessa terminologiassa.

- Itämerensuomalaisille kielille yhteisiä ovat muun muassa sanat kuten mäki, saari ja meri, joita ei ole muissa suomalais-ugrilaisissa kielissä ja ne liittyvät tämän alueen historiaan. Sanat on mahdollisesti saatu jopa jostain paleoeurooppalaisesta kielestä, jota täällä on aikaisemmin puhuttu, Grünthal pohtii.

Myös germaaninen lainasana pelto on levinnyt koko kielikuntaan. Tarha, apila ja karsina ovat puolestaan baltialaisia lainoja, jotka myös kattavat koko itämerensuomalaisen kielialueen.

Grünthal kertoo, että kielioppi on kuitenkin vielä hallitsevampi kuin kielten sanastollinen yhtäläisyys.

- Jos ajatellaan esimerkiksi verbien taivutusta, niiden perusrakenne on aika lailla yhteinen. Esimerkiksi lauseessa ”minä näen kalan”, kalan objektin sijapääte on yhteinen koko kielialueella. Ja kun sanotaan kielteisesti ”minä en näe kalaa”, käytetään spontaanisti partitiivia. Tämä on myös yhteinen piirre.

Yle Radio 1:n heinäkuun teema on Itämeri. Itämerensuomalaisten kielten professori Riho Grünthal kertoo Aristoteleen kantapäässä Pasi Heikuran haastattelussa lisää itämerensuomalaisista kielistä.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.