Sirpa Jegorow
Yle
Perheradion kotikokit -ohjelmassa kesällä 1986 matkustettiin ulkomaille ja vähän kotimaahankin. Kotikokit Seija Pukonen ja Hannu Taanila nauttivat matkoillansa niin tutuista kuin vähän tuntemattomistakin mauista.
Turusta Tukholmaan seilaavalla Wellamolla Seija jättää laivan perinteisen voileipäpöydän väliin ja menee à la carte -ravintolaan, jossa hän syö täytettyä merianturaa hummerikastikkeessa. Äyriäiset ja hummeri ovat Seija Pukosen mukaan monen tavallisen suomalaisen tavoittamattomissa, joten tilaisuutta nauttia näistä meren antimista ei kannattanut jättää väliin.
Tavallinen suomalainen ei pääse helposti hummeriin ja äyriäisiin käsiksi.
Laivan keittiöpäällikkö Markku Neva kertoo kyseisen annoksen valmistamisesta ja raaka-aineista. Göteborgista saatu meriantura oli täytetty haukimurekkeella. Täyteläisen makuinen hummerikastike oli saanu "hienostuneen" maun sahramista. Lisukkeena oli perunasoseesta tehtyä duchesse-perunaa.
Tukholmasta Pukoset ajavat autollaan Etelä-Ruotsin kautta Tanskaan. Määränpäänä on Tanskan länsipuolella sijaitseva Römön saari, joka tunnetaan erityisenä lintusaarena.
Sen sijaan hotelli Faergegaarden, jossa Pukoset Römön-vierailunsa aikana yöpyvät, tunnetaan erityisesti entisestä omistajastaan originellista merikapteenista. Hotellissa nautitaan muun muassa valkoviinissä kypsennettyjä sinisimpukoita, joiden valmistamiseen Seija pääsee tutustumaan hotellin keittiöön. Höyrytettyjen simpukoiden valkoviinipohjainen liemi rikastetaan lopuksi tomaattipyreellä, konjakilla ja kermalla. Simpukoiden kera syödään tummaa täysjyväleipää ja voita sekä kyytipojiksi snapsit ja olutta.
Tanskasta Pukoset matkaavat Hollantiin, joka on ruuan runsaudensarvi. Kaupoissa ja toreilla sekä katujen varsilla olevissa myyntikojuissa on tarjolla runsaasti herkkuja, joiden valikoiman edessä satunnainen matkaaja joutuu helposti hämmennyksen valtaan. Ruokaa on joka puolella tarjolla paljon, mutta kallista se ei suomalaisittain ole. Joskin hollantilaisten herkku matjessilli on hinnakasta.
Hollannissa ruoka on huomattavasti halvempaa kuin Suomessa.
Junalla matkustaminen on suloista ja viisasta.
Hannu ottaa yhteyttä ennen matkaansa kotikulmillaan sijaitsevaan Kaivopuiston lihakauppaan, josta hän aikoo hankkia ainekset junaeväitä varten. Hän ostaa naudan maksaa, brie-juustoa ja kesäkurpitsaa sekä marjoja. Tällä kertaa ei ollut kuin ranskalaista brietä, joka kauppiaan mukaan säilyy kesähelteillä kotimaista paremmin valmistusmenetelmänsä ansiosta.
Hannu pakkaa eväskoriinsa tuoretta hiivaleipää ja punaviiniä, valkoviinissä keitettyä maksaa, paistettuja kesäkurpitsaviipaleita, sitä ranskalaista brie-juustoa sekä kesän marjoja vadelmia, mansikoita, mustikoita ja mustaherukoita. Hän aikoo junamatkalla nauttia marjoista brien kera, vaikka oikeaoppisesti, ranskalaisen tavan mukaan juusto pitäisi syödä sellaisenaan.
Sivistyneen ranskalaisen tavan mukaisesti juusto syödään sellaisenaan.
"Hienostelijoita varten mukaan tuoretta timjamia tai basilikaa", Hannu huomauttaa ja muistuttaa, että korkkiruuvi ja haarukat sekä terävä veitsi on otettava mukaan näitä eväitä varten. Lisäksi ruuat kannattaa pakata kannellisiin muovirasioihin, joissa eväät kulkevat helposti matkailijan mukana.
