Hyppää pääsisältöön

Savulihaa intiaaniteltassa ja pemmikaania retkievääksi

Patakakkosen keittiömestari Jaakko Kolmonen ja luontoasiantuntija Turkka Aaltonen rakentavat Varsinais-Suomen Askaisissa tiipii-teltan, jossa palvataan paistia perinteisellä metodilla. Kuivatusta lihasta valmistetaan Pohjois-Amerikan intiaanien retkimuonaa eli pemmikaania.

Teltassa pitäisi Aaltosen mukaan polttaa tulta viiden päivän ajan, jotta liha kuivaa eli palvaantuu riittävästi. Ennen vanhaan kuivatus oli parhaita lihan säilömiskeinoja.

Teltan savukuivatuksessa liha kutistuu ja kevenee liki viidesosaan alkuperäisestä. Kuivaaminen oli siis metsästäjille hyvä keino saada suurikin saalis kannettua kotiin pitkän matkan takaa.

Kun kivaliha, kookosrasva ja rusinat sotketaan yhteen on lopputuloksena pemmikaani-pyörykkä.
Kun kuivaliha, kookosrasva ja rusinat sotketaan yhteen on lopputuloksena pemmikaani-pyöryköitä. Kun kivaliha, kookosrasva ja rusinat sotketaan yhteen on lopputuloksena pemmikaani-pyörykkä. Kuva: Yle kuvanauha patakakkonen

Savustettavaksi lihaksi tulisi valita luutonta ja mahdollisimman jänteetöntä lihaa. Viipaloidut lihariekaleet ripustetaan teltan kattoon rautalankoihin roikkumaan. Tiipiin pohjalla poltetaan nuotiossa leppää ja tammea, koska havupuiden savu tekee lihaan kitkerän maun.

Lihalla ja nuotiolla tulee myös olla riittävästi etäisyyttä, jotta liha kuivaa ja savustuu, mutta ei kypsy. Kypsä liha ei nimittäin säily parhaalla mahdollisella tavalla.

Pemmikaani on Pohjois-Amerikan intiaanien perintöä ja yksi parhaita retkiruokia. Muona pitää sisällään rasvaa ja vähärasvaista kuivalihaa. Pemmikaani on erittäin energiapitoista ja hyvin säilyvää. Mikäli retkieväs on valmistettu oikein, voi se säilyä syötävänä jopa vuosikymmeniä.

”Todellista sissimuonaa siis”, Aaltonen kehuu.

Ohjelmassa hienonnettu kuivaliha sotketaan kookosrasvaan ja heitetäänpä mukaan myös rusinoita. Massa pyöritellään lihapullan kokoisiksi palloiksi, jollaisina ne kulkevat retkieväänä helposti mukana.

Pemmikaania on käytetty moderneina aikoina muun muassa naparetkikuntien eväänä. Vanha keino on siis jälleen osoittautunut paremmaksi kuin pussillinen uusia.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto