Hyppää pääsisältöön

Totuus, esiintyminen ja eurosetelit

Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen
Runoilija Eino Santanen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen Kuva: Aleksis Salusjärvi Tanssiva karhu,Eino Santanen,kirjallisuuspalkinnot,kirjallisuuspalkinto

Tanssivan karhu- runopalkinto jaettiin Kajaanin runoviikkojen avajaisissa juhlallisesti. Eino Santanen palkittiin monipuolisesta Tekniikan maailmat -teoksestaan.

Vesa Kaikkonen
Vesa Kaikkonen Vesa Kaikkonen Kuva: Aleksis Salusjärvi vesa kaikkonen

- Kirjallisuus koettiin kansallisen kulttuurin selkärankana Kekkosen aikana, kertoi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen. Sanat eivät olleet hänen omiaan, vaan Veijo Meren, jolle hän omisti Kajaanin runoviikon avajaispuheensa. Kaukametsän salissa vietettiin hiljainen hetki äskettäin kuolleen prosaistin muistoksi.
- Elämä jatkuu kirjallisuudessa ja taiteessa. Se on meidän elävien tehtävä: viedä eteenpäin sitä sanomaa mitä kirjailijat ovat tuottaneet, humanismin ja ihmisarvon sanomaa, Kaikkonen puhui.

Hannele Pokka
Hannele Pokka Hannele Pokka Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Tapahtuman toisen avajaispuheen piti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hän omisti puheensa totuudelle. Se on ambivalentti ja horjuva käsite, ja sen määrittely on vaikeaa. Esimerkkinä Pokka käytti Talvivaaran kaivosta.
- Totta pitää puhua, se on vanhojen sanontojen opetus.
Sanoilla on kansainvälisessä politiikassa valtava merkitys. Niin kauan kuin päättäjät puhuvat keskenään, eletään rauhassa, mutta kun puheet loppuvat, loppuu rauhakin. Viimeisen vuoden aikana Ukrainassa on nähty tästä hälyttävä esimerkki.
Puheensa päätteeksi Pokka toivotti kaikille unta ja näläkää, kuten Kainuussa on tapana.

Aidosti uutta luova runokokoelma

Merja Virolainen
Tanssiva karhu -palkintoraadin puheenjohtaja Merja Virolainen Merja Virolainen Kuva: Aleksis Salusjärvi tanssiva karhu 2015

Kajaanin runoviikko käynnistyi siis juhlallisessa ja vakavassa tunnelmassa. Avajaisten päätteeksi jaettiin Tanssiva karhu -palkinto vuoden parhaalle runoteokselle. Raadin puheenjohtaja Merja Virolainen kertoi, että ruodittavana oli ennennäkemättömän paljon kirjoja, kaikkiaan sata kokoelmaa.
- Viime vuoden runosato on parhaimmillaan monikerroksista ja yllätyksellistä, Virolainen sanoi.

Palkinnon voittanutta Eino Santasen kokoelmaa hän luonnehti aidosti uutta luovaksi. Santanen käyttää runokeinoja huomattavasti röyhkeämmin kuin muut ovat tähän asti käyttäneet. Totta onkin, että Tekniikan maailmat murtaa monia runouden luutumia. Teos on hyvin monipuolinen. Se elää vahvimmin painotuotteena, mutta sen lisäksi Santanen on työstänyt siitä useita runoesityksiä, joista tunnetuin lienee pieneksi ilmiöksi kasvanut nykytanssiksi muuntunut Edustaja-esitys. Lukuisten esitysten lisäksi Tekniikan maailmat levittää runouttaan setelirahaan, konkreettisesti. Santanen kirjoitti vanhalla kirjoituskoneella runoja rahoihin, jotka laski sitten takaisin liikkeelle. Kokoelma koostuu osaksi näistä runoista skannattuihin kuviin.

Santanen kertoi olevansa vilpittömän iloinen Tanssivasta karhusta. Onhan kyseessä yksi tärkeimmistä runopalkinnoista.

Santanen kertoi olevansa vilpittömän iloinen Tanssivasta karhusta. Onhan kyseessä yksi tärkeimmistä runopalkinnoista.
- Olen hirveän iloinen, että saan sen juuri täällä Kajaanissa, jossa on selvästi paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita runoudesta, hän kertoi kiitospuheessaan. Santanen kiitti kolmea ihmistä kokoelmastaan: Vaimoaan Roosaa, joka toimi kirjan esilukijana, graafikko Markus Pyörälää sekä Silja Hiidenheimoa, edesmennyttä kustannustoimittajaansa.

Runoutta, joka sopii suuhun ja lompakkoon

Palkinnonjaon jälkeen kysyin Santaselta, minkälaista uutta makua voi ajatella hänen palkitsemisensa tuovan runouteen. Hän näki, että avantgarden traditiot tulevat hänen kokoelmassaan monelta suunnalta esiin.
- Sitä on toisaalta enemmän tai vähemmän toitoteltu jo 15 vuotta.

Ensimmäiset tekstinsä hän kirjoitti kokoelmaansa vuonna 2010, heti edellisen kokoelmansa ilmestymisen jälkeen. Ensimmäiset julkaisuun päätyneet tekstiaihiot syntyivät 2011 - 12.
- Suurin osa työstä oli kaiken turhan materiaalin läpikäymistä. Turhaa kirjoitusta on paljon.

Tätä teosta kirjoitin erilaisten esitysten myötä, niiden eteenpäin potkimana.

Teoksensa muuttumista esityksiksi Santanen pitää luontevana osana työskentelylleen.
- Olen miettinyt paljon uusia tapoja tuoda runoja esiin. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tein jo paljon erilaista esiintyvää runoutta. Tätä teosta kirjoitin erilaisten esitysten myötä, niiden eteenpäin potkimana. Olen esittänyt Tekniikan maailmoja hyvinkin alkuaikaisissa versioissa. Esitys alkoi saada lopullista muotoa vasta 2013. Kun tekstiä jankuttaa, siihen alkaa tulla nyansseja. Olen oppinut esiintymisestä paljon.

Esiintyminen myös näkyy teoksessa tietynlaisena puheenomaisuutena.
- Tekstin täytyy tietysti samalla toimia myös paperilla. Tämä on yksi tärkeimmistä jutuista tämän kirjan kohdalla: halusin synnyttää runoutta, jolla on samanaikaisesti sekä puheenomainen luonne että kirjoitetun tekstin luonne. Runon olemus kirjoitetun kielen ja puhutun kielen välimaastossa oli tärkeä kysymys Tekniikan maailmoja työstäessä.

Kreikan valuuttakriisi muuttaa Santasenkin euroihin kirjoittamia säkeitä, mutta se ei ollut hänen mielessään tekstejä tehdessä.

Setelirahat päätyivät teokseen pitkän ajatusprosessin myötä.
- Viisi vuotta sitten aloin pohtia sitä. Ymmärsin, ettei minun tarvitse kirjoittaa miljoonaan seteliin. Riittää, että kirjoitan muutamaan ja laitan ne kiertoon.

Kreikan valuuttakriisi muuttaa Santasenkin euroihin kirjoittamia säkeitä, mutta se ei ollut hänen mielessään tekstejä tehdessä.
- Valuutan muutokset ja Kreikan tilanne vaikuttavat tietysti siihen, miten näitä runoja tulkitaan, euroseteleillä on oma kaikupohjansa.

Kustantamossa myös varmistettiin Suomen keskuspankilta, että on laillista kirjoitta seteliin. Taiteellisessa tarkoituksessa niin voi tehdä, mutta pankin juristit halusivat nähdä lopputuloksen ennen teoksen painattamista.

Kääntäjäkarhu annettiin Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille Gunnar Björling -käännöksestä Auringonvihreä (Poesia).

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Lue lisää:
Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin
Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle
Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille
Kaikki tahtoo runoo
Ennätyksellisen runsas runovuosi

Tanssivan karhun kierros - eli kuinka löydät runosta vastauksia ja nimiä nimettömille maisemille
Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.