Hyppää pääsisältöön

Totuus, esiintyminen ja eurosetelit

Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen
Runoilija Eino Santanen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen Kuva: Aleksis Salusjärvi Tanssiva karhu,Eino Santanen,kirjallisuuspalkinnot,kirjallisuuspalkinto

Tanssivan karhu- runopalkinto jaettiin Kajaanin runoviikkojen avajaisissa juhlallisesti. Eino Santanen palkittiin monipuolisesta Tekniikan maailmat -teoksestaan.

Vesa Kaikkonen
Vesa Kaikkonen Vesa Kaikkonen Kuva: Aleksis Salusjärvi vesa kaikkonen

- Kirjallisuus koettiin kansallisen kulttuurin selkärankana Kekkosen aikana, kertoi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen. Sanat eivät olleet hänen omiaan, vaan Veijo Meren, jolle hän omisti Kajaanin runoviikon avajaispuheensa. Kaukametsän salissa vietettiin hiljainen hetki äskettäin kuolleen prosaistin muistoksi.
- Elämä jatkuu kirjallisuudessa ja taiteessa. Se on meidän elävien tehtävä: viedä eteenpäin sitä sanomaa mitä kirjailijat ovat tuottaneet, humanismin ja ihmisarvon sanomaa, Kaikkonen puhui.

Hannele Pokka
Hannele Pokka Hannele Pokka Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Tapahtuman toisen avajaispuheen piti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hän omisti puheensa totuudelle. Se on ambivalentti ja horjuva käsite, ja sen määrittely on vaikeaa. Esimerkkinä Pokka käytti Talvivaaran kaivosta.
- Totta pitää puhua, se on vanhojen sanontojen opetus.
Sanoilla on kansainvälisessä politiikassa valtava merkitys. Niin kauan kuin päättäjät puhuvat keskenään, eletään rauhassa, mutta kun puheet loppuvat, loppuu rauhakin. Viimeisen vuoden aikana Ukrainassa on nähty tästä hälyttävä esimerkki.
Puheensa päätteeksi Pokka toivotti kaikille unta ja näläkää, kuten Kainuussa on tapana.

Aidosti uutta luova runokokoelma

Merja Virolainen
Tanssiva karhu -palkintoraadin puheenjohtaja Merja Virolainen Merja Virolainen Kuva: Aleksis Salusjärvi tanssiva karhu 2015

Kajaanin runoviikko käynnistyi siis juhlallisessa ja vakavassa tunnelmassa. Avajaisten päätteeksi jaettiin Tanssiva karhu -palkinto vuoden parhaalle runoteokselle. Raadin puheenjohtaja Merja Virolainen kertoi, että ruodittavana oli ennennäkemättömän paljon kirjoja, kaikkiaan sata kokoelmaa.
- Viime vuoden runosato on parhaimmillaan monikerroksista ja yllätyksellistä, Virolainen sanoi.

Palkinnon voittanutta Eino Santasen kokoelmaa hän luonnehti aidosti uutta luovaksi. Santanen käyttää runokeinoja huomattavasti röyhkeämmin kuin muut ovat tähän asti käyttäneet. Totta onkin, että Tekniikan maailmat murtaa monia runouden luutumia. Teos on hyvin monipuolinen. Se elää vahvimmin painotuotteena, mutta sen lisäksi Santanen on työstänyt siitä useita runoesityksiä, joista tunnetuin lienee pieneksi ilmiöksi kasvanut nykytanssiksi muuntunut Edustaja-esitys. Lukuisten esitysten lisäksi Tekniikan maailmat levittää runouttaan setelirahaan, konkreettisesti. Santanen kirjoitti vanhalla kirjoituskoneella runoja rahoihin, jotka laski sitten takaisin liikkeelle. Kokoelma koostuu osaksi näistä runoista skannattuihin kuviin.

Santanen kertoi olevansa vilpittömän iloinen Tanssivasta karhusta. Onhan kyseessä yksi tärkeimmistä runopalkinnoista.

Santanen kertoi olevansa vilpittömän iloinen Tanssivasta karhusta. Onhan kyseessä yksi tärkeimmistä runopalkinnoista.
- Olen hirveän iloinen, että saan sen juuri täällä Kajaanissa, jossa on selvästi paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita runoudesta, hän kertoi kiitospuheessaan. Santanen kiitti kolmea ihmistä kokoelmastaan: Vaimoaan Roosaa, joka toimi kirjan esilukijana, graafikko Markus Pyörälää sekä Silja Hiidenheimoa, edesmennyttä kustannustoimittajaansa.

Runoutta, joka sopii suuhun ja lompakkoon

Palkinnonjaon jälkeen kysyin Santaselta, minkälaista uutta makua voi ajatella hänen palkitsemisensa tuovan runouteen. Hän näki, että avantgarden traditiot tulevat hänen kokoelmassaan monelta suunnalta esiin.
- Sitä on toisaalta enemmän tai vähemmän toitoteltu jo 15 vuotta.

Ensimmäiset tekstinsä hän kirjoitti kokoelmaansa vuonna 2010, heti edellisen kokoelmansa ilmestymisen jälkeen. Ensimmäiset julkaisuun päätyneet tekstiaihiot syntyivät 2011 - 12.
- Suurin osa työstä oli kaiken turhan materiaalin läpikäymistä. Turhaa kirjoitusta on paljon.

Tätä teosta kirjoitin erilaisten esitysten myötä, niiden eteenpäin potkimana.

Teoksensa muuttumista esityksiksi Santanen pitää luontevana osana työskentelylleen.
- Olen miettinyt paljon uusia tapoja tuoda runoja esiin. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tein jo paljon erilaista esiintyvää runoutta. Tätä teosta kirjoitin erilaisten esitysten myötä, niiden eteenpäin potkimana. Olen esittänyt Tekniikan maailmoja hyvinkin alkuaikaisissa versioissa. Esitys alkoi saada lopullista muotoa vasta 2013. Kun tekstiä jankuttaa, siihen alkaa tulla nyansseja. Olen oppinut esiintymisestä paljon.

Esiintyminen myös näkyy teoksessa tietynlaisena puheenomaisuutena.
- Tekstin täytyy tietysti samalla toimia myös paperilla. Tämä on yksi tärkeimmistä jutuista tämän kirjan kohdalla: halusin synnyttää runoutta, jolla on samanaikaisesti sekä puheenomainen luonne että kirjoitetun tekstin luonne. Runon olemus kirjoitetun kielen ja puhutun kielen välimaastossa oli tärkeä kysymys Tekniikan maailmoja työstäessä.

Kreikan valuuttakriisi muuttaa Santasenkin euroihin kirjoittamia säkeitä, mutta se ei ollut hänen mielessään tekstejä tehdessä.

Setelirahat päätyivät teokseen pitkän ajatusprosessin myötä.
- Viisi vuotta sitten aloin pohtia sitä. Ymmärsin, ettei minun tarvitse kirjoittaa miljoonaan seteliin. Riittää, että kirjoitan muutamaan ja laitan ne kiertoon.

Kreikan valuuttakriisi muuttaa Santasenkin euroihin kirjoittamia säkeitä, mutta se ei ollut hänen mielessään tekstejä tehdessä.
- Valuutan muutokset ja Kreikan tilanne vaikuttavat tietysti siihen, miten näitä runoja tulkitaan, euroseteleillä on oma kaikupohjansa.

Kustantamossa myös varmistettiin Suomen keskuspankilta, että on laillista kirjoitta seteliin. Taiteellisessa tarkoituksessa niin voi tehdä, mutta pankin juristit halusivat nähdä lopputuloksen ennen teoksen painattamista.

Kääntäjäkarhu annettiin Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille Gunnar Björling -käännöksestä Auringonvihreä (Poesia).

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Lue lisää:
Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin
Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle
Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille
Kaikki tahtoo runoo
Ennätyksellisen runsas runovuosi

Tanssivan karhun kierros - eli kuinka löydät runosta vastauksia ja nimiä nimettömille maisemille
Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri