Hyppää pääsisältöön

Totuus, esiintyminen ja eurosetelit

Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen
Runoilija Eino Santanen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen Kuva: Aleksis Salusjärvi Tanssiva karhu,Eino Santanen,kirjallisuuspalkinnot,kirjallisuuspalkinto

Tanssivan karhu- runopalkinto jaettiin Kajaanin runoviikkojen avajaisissa juhlallisesti. Eino Santanen palkittiin monipuolisesta Tekniikan maailmat -teoksestaan.

Vesa Kaikkonen
Vesa Kaikkonen Vesa Kaikkonen Kuva: Aleksis Salusjärvi vesa kaikkonen

- Kirjallisuus koettiin kansallisen kulttuurin selkärankana Kekkosen aikana, kertoi Kajaanin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vesa Kaikkonen. Sanat eivät olleet hänen omiaan, vaan Veijo Meren, jolle hän omisti Kajaanin runoviikon avajaispuheensa. Kaukametsän salissa vietettiin hiljainen hetki äskettäin kuolleen prosaistin muistoksi.
- Elämä jatkuu kirjallisuudessa ja taiteessa. Se on meidän elävien tehtävä: viedä eteenpäin sitä sanomaa mitä kirjailijat ovat tuottaneet, humanismin ja ihmisarvon sanomaa, Kaikkonen puhui.

Hannele Pokka
Hannele Pokka Hannele Pokka Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Tapahtuman toisen avajaispuheen piti ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Hän omisti puheensa totuudelle. Se on ambivalentti ja horjuva käsite, ja sen määrittely on vaikeaa. Esimerkkinä Pokka käytti Talvivaaran kaivosta.
- Totta pitää puhua, se on vanhojen sanontojen opetus.
Sanoilla on kansainvälisessä politiikassa valtava merkitys. Niin kauan kuin päättäjät puhuvat keskenään, eletään rauhassa, mutta kun puheet loppuvat, loppuu rauhakin. Viimeisen vuoden aikana Ukrainassa on nähty tästä hälyttävä esimerkki.
Puheensa päätteeksi Pokka toivotti kaikille unta ja näläkää, kuten Kainuussa on tapana.

Aidosti uutta luova runokokoelma

Merja Virolainen
Tanssiva karhu -palkintoraadin puheenjohtaja Merja Virolainen Merja Virolainen Kuva: Aleksis Salusjärvi tanssiva karhu 2015

Kajaanin runoviikko käynnistyi siis juhlallisessa ja vakavassa tunnelmassa. Avajaisten päätteeksi jaettiin Tanssiva karhu -palkinto vuoden parhaalle runoteokselle. Raadin puheenjohtaja Merja Virolainen kertoi, että ruodittavana oli ennennäkemättömän paljon kirjoja, kaikkiaan sata kokoelmaa.
- Viime vuoden runosato on parhaimmillaan monikerroksista ja yllätyksellistä, Virolainen sanoi.

Palkinnon voittanutta Eino Santasen kokoelmaa hän luonnehti aidosti uutta luovaksi. Santanen käyttää runokeinoja huomattavasti röyhkeämmin kuin muut ovat tähän asti käyttäneet. Totta onkin, että Tekniikan maailmat murtaa monia runouden luutumia. Teos on hyvin monipuolinen. Se elää vahvimmin painotuotteena, mutta sen lisäksi Santanen on työstänyt siitä useita runoesityksiä, joista tunnetuin lienee pieneksi ilmiöksi kasvanut nykytanssiksi muuntunut Edustaja-esitys. Lukuisten esitysten lisäksi Tekniikan maailmat levittää runouttaan setelirahaan, konkreettisesti. Santanen kirjoitti vanhalla kirjoituskoneella runoja rahoihin, jotka laski sitten takaisin liikkeelle. Kokoelma koostuu osaksi näistä runoista skannattuihin kuviin.

Santanen kertoi olevansa vilpittömän iloinen Tanssivasta karhusta. Onhan kyseessä yksi tärkeimmistä runopalkinnoista.

Santanen kertoi olevansa vilpittömän iloinen Tanssivasta karhusta. Onhan kyseessä yksi tärkeimmistä runopalkinnoista.
- Olen hirveän iloinen, että saan sen juuri täällä Kajaanissa, jossa on selvästi paljon ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita runoudesta, hän kertoi kiitospuheessaan. Santanen kiitti kolmea ihmistä kokoelmastaan: Vaimoaan Roosaa, joka toimi kirjan esilukijana, graafikko Markus Pyörälää sekä Silja Hiidenheimoa, edesmennyttä kustannustoimittajaansa.

Runoutta, joka sopii suuhun ja lompakkoon

Palkinnonjaon jälkeen kysyin Santaselta, minkälaista uutta makua voi ajatella hänen palkitsemisensa tuovan runouteen. Hän näki, että avantgarden traditiot tulevat hänen kokoelmassaan monelta suunnalta esiin.
- Sitä on toisaalta enemmän tai vähemmän toitoteltu jo 15 vuotta.

Ensimmäiset tekstinsä hän kirjoitti kokoelmaansa vuonna 2010, heti edellisen kokoelmansa ilmestymisen jälkeen. Ensimmäiset julkaisuun päätyneet tekstiaihiot syntyivät 2011 - 12.
- Suurin osa työstä oli kaiken turhan materiaalin läpikäymistä. Turhaa kirjoitusta on paljon.

Tätä teosta kirjoitin erilaisten esitysten myötä, niiden eteenpäin potkimana.

Teoksensa muuttumista esityksiksi Santanen pitää luontevana osana työskentelylleen.
- Olen miettinyt paljon uusia tapoja tuoda runoja esiin. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tein jo paljon erilaista esiintyvää runoutta. Tätä teosta kirjoitin erilaisten esitysten myötä, niiden eteenpäin potkimana. Olen esittänyt Tekniikan maailmoja hyvinkin alkuaikaisissa versioissa. Esitys alkoi saada lopullista muotoa vasta 2013. Kun tekstiä jankuttaa, siihen alkaa tulla nyansseja. Olen oppinut esiintymisestä paljon.

Esiintyminen myös näkyy teoksessa tietynlaisena puheenomaisuutena.
- Tekstin täytyy tietysti samalla toimia myös paperilla. Tämä on yksi tärkeimmistä jutuista tämän kirjan kohdalla: halusin synnyttää runoutta, jolla on samanaikaisesti sekä puheenomainen luonne että kirjoitetun tekstin luonne. Runon olemus kirjoitetun kielen ja puhutun kielen välimaastossa oli tärkeä kysymys Tekniikan maailmoja työstäessä.

Kreikan valuuttakriisi muuttaa Santasenkin euroihin kirjoittamia säkeitä, mutta se ei ollut hänen mielessään tekstejä tehdessä.

Setelirahat päätyivät teokseen pitkän ajatusprosessin myötä.
- Viisi vuotta sitten aloin pohtia sitä. Ymmärsin, ettei minun tarvitse kirjoittaa miljoonaan seteliin. Riittää, että kirjoitan muutamaan ja laitan ne kiertoon.

Kreikan valuuttakriisi muuttaa Santasenkin euroihin kirjoittamia säkeitä, mutta se ei ollut hänen mielessään tekstejä tehdessä.
- Valuutan muutokset ja Kreikan tilanne vaikuttavat tietysti siihen, miten näitä runoja tulkitaan, euroseteleillä on oma kaikupohjansa.

Kustantamossa myös varmistettiin Suomen keskuspankilta, että on laillista kirjoitta seteliin. Taiteellisessa tarkoituksessa niin voi tehdä, mutta pankin juristit halusivat nähdä lopputuloksen ennen teoksen painattamista.

Kääntäjäkarhu annettiin Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille Gunnar Björling -käännöksestä Auringonvihreä (Poesia).

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Lue lisää:
Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin
Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle
Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille
Kaikki tahtoo runoo
Ennätyksellisen runsas runovuosi

Tanssivan karhun kierros - eli kuinka löydät runosta vastauksia ja nimiä nimettömille maisemille
Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.