Hyppää pääsisältöön

Ylen Tanssiva karhu Eino Santaselle ja Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille

Kolme ihmistä, kuva koottu kolmesta eri valokuvasta
Eino Santanen voitti Ylen Tanssivan karhun, Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz saivat Kääntäjäkarhu-palkinnon. Kolme ihmistä, kuva koottu kolmesta eri valokuvasta Kuva: Yle / Heini Lehväsaho, Virpi Alanen, Charlotta Boucht peter mickwitz

Yleisradion vuoden 2015 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Eino Santaselle kokoelmasta Tekniikan maailmat. Kääntäjäkarhun saivat Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz runosuomennoksesta Gunnar Björlingin Auringonvihreä.

Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana runoilija Merja Virolainen, Ylen kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä/tuottaja Erja Manto.

Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaettiin 1.7.2015 Kajaanin runoviikolla.Tanssivan karhun palkintosumma on 3500 euroa, Kääntäjäkarhun 1000 euroa.

Palkintoperustelut

Tanssiva karhu
Eino Santanen: Tekniikan maailmat (Teos)

Eino Santasen Tekniikan maailmat on erittäin omaperäinen, samalla hieno kunnianosoitus traditiolle, kuten surrealismille, dadalle ja venäläisen vallankumouksen avantgardelle. Se on tyylillisesti rohkea, nykyrunoutemme kärjessä aivan ainutlaatuinen. Teos on aidosti uutta luova. Santanen käyttää esimerkiksi konkreettisen runouden typografista asettelua, toistoa ja intertekstuaalisia viittauksia huomattavasti röyhkeämmin kuin aikamme runoteokset yleensä.

Kokoelma käsittelee vakavia, painokkaita asioita, kuten tekniikan ja rahan syvällistä vaikutusta elämäämme. Vahvasta yhteiskunnallisesta sanomasta huolimatta runot ovat monikerroksisia, avautuvat aina uusille tulkinnoille. Santasen tärkeä kokoelma on rohkea, riipaiseva, kaunis.

Kääntäjäkarhu
Gunnar Björling: Auringonvihreä, suom. Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz (Poesia)

Gunnar Björling oli aikansa avantgarden edustaja. Hänen runoissaan näkyy ekspressionismin, surrealismin ja dadaismin vaikutus. Solgrönt, nyt suomennettu Auringonvihreä, oli hänen neljäs kirjansa. Se ilmestyi vuonna 1933. Uusi suomennos näyttää kahta aiempaa Björling-suomennosta villimmän, runsaamman, moni-ilmeisemmän Björlingin.

Auringonvihreään sisältyy poikkeuksellisen monenlaisia aineksia: pitkiä ja lyhyitä runoja, sonettimuotoista, vapaamittaista, proosaa, aforistiikkaa, jopa esseitä. Björlingin teoksessa kieli on erityistä, tärkeää, se mitä tehdään kielellä. Kokoelma on parhaimmillaan harvinaista kielen juhlaa, sen ilmaukset ovat hätkähdyttäviä, kuten ”silmät / höröllä”, ”tuomion syvä suolisto kasvoillaan”, ”litanian kultajalat”. Runoilijan omaperäinen kieli välittyy erinomaisen käännöksen ansiosta suomeksikin.

Björlingin kääntämisen tekee haastavaksi ennen muuta hänen runojensa epätavallinen syntaksi, esimerkiksi ”enempikuinilo / pohjavirtaa; kaikki on sikinjasokin / välttämättömyyden ryysymailla”. Suomentajien työ on ollut paikoin erittäin vaativaa, mutta Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz ovat ratkaisseet sen haasteet esimerkillisen elegantisti. He ovat tehneet kiitettävää työtä. Kyseessä on tervetullut kulttuuriteko, jonkalaisia toivoisi kirjallisuuselämäämme enemmänkin.

Lisätietoja:
Merja Virolainen
p. 040 715 5062 
virolainenmerja@gmail.com

Sari Siekkinen
tuottaja
Yle Kulttuuri ja viihde
p.040 749 4585
sari.siekkinen@yle.fi