Hyppää pääsisältöön

Jani Kaaro: Miksi naiset eivät menesty matematiikassa?

Graafisesti käsitelty kuva, joka esittää Jani Kaaroa
Graafisesti käsitelty kuva, joka esittää Jani Kaaroa Kuva: Kuva: Annukka Palmén-Väisänen/YLE jani kaaro

Koulun alkaessa tytöt ja pojat ovat yhtä kiiinnostuneita matematiikasta. He ovat siinä myös taitotasoltaan yhtä hyviä. Yläasteella tyttöjen kiinnostus matematiikkaan kuitenkin alkaa vähitellen lopahtaa, lukiossa harvempi tyttö kuin poika valitsee pitkän matematiikan ja yliopistossa matematiikan opiskelijoista valtaosa on poikia.

Syitä siihen, miksi tytöt luopuvat matematiikasta jo varhaisessa vaiheessa, on mietitty paljon. On ehdotettu, että kiinnostuksen loppuminen johtuisi biologisista eroista miesten ja naisten välillä. Tämän ajatuksen mukaan miesten aivot olisivat sopeutuneet paremmin loogiseen päättelyyn ja analyyttiseen ajatteluun kuin naisten aivot. Teorian kannattajat vetoavat siihen, että suurin osa suurista matemaatikoista ja shakinpelaajista on miehiä. On myös ehdotettu, että koska matematiikka mielletään poikien alaksi, tytöt eivät saa riittävästi kannustusta alalle.

Viime vuosina on kuitenkin kuvattu psykologinen mekanismi, joka näyttää selittävän tyttöjen huonoa matematiikkamenestystä – ja samalla monta muuta oppimiseen liittyvää ongelmaa. Mielenkiintoista on se, että sillä ei ole mitään tekemistä oppilaiden taidon tai kapasiteetin, vaan pelkojen ja odotusten kanssa.

Stereotypiauhka aktivoituu erityisesti kokeissa ja koulumenestyksessä, ja saa ihmisen osaamisen näyttämään kehnommalta kuin mitä se todellisuudessa on.

Tämä psykologinen mekanismi on nimeltään stereotypiauhka. Se tarkoittaa ilmiötä, jossa ihminen – tyypillisesti testitilanteessa – pelkää niin kovasti vahvistavansa omaa ryhmäänsä koskevan negatiivisen stereotypian, että hän epäonnistuu, ja tulee näin toteuttaneeksi oman pelkonsa. Stereotypiauhka aktivoituu erityisesti kokeissa ja koulumenestyksessä, ja saa ihmisen osaamisen näyttämään kehnommalta kuin mitä se todellisuudessa on.

Stereotypiauhan ilmiö löydettiin alunperin mietittäessä mustien huonoa koulumenestystä Yhdysvalloissa. Psykologit Joshua Aronson ja Claude Steele valikoivat kokeeseensa satoja mustia ja valkoisia oppilaita. Kahden ensimmäisen ryhmän annetiin ymmärtää, että nämä osallistuvat kriittistä ajattelua mittaavaan testiin. Kolmannelle ryhmälle kuitenkin kerrottiin, että testi mittaa nimenomaisesti älykkyyttä.

Tulokset osoittivat, että kahdessa ensimmäisessä ryhmässä mustat oppilaat pärjäsivät yhtä hyvin kuin valkoiset. Kolmannessa ryhmässä mustat kuitenkin alisuoriutuivat selvästi valkoisiin verrattuna. Psykologien mukaan alisuoriutuminen johtui stereotypiauhasta.

Stereotypiauhassa oppilaan mieli täyttyy epäonnistumisen pelolla, mikä vie tilaa rationaaliselta ajattelulta ja päätöksenteolta.

Koska mustat ovat tottuneet vuosikymmenet kuulemaan, että he ovat tyhmiä, sana "älykkyys" oli aktivoinut mustissa oppilaissa stereotypiauhan. Stereotypiauhassa oppilaan mieli täyttyy epäonnistumisen pelolla, mikä vie tilaa rationaaliselta ajattelulta ja päätöksenteolta. Näin oppilas ei kykene käyttämään täyttä kapasiteettiaan testikysymyksiin, vaan floppaa.

Stereotypiauhan negatiivinen vaikutus naisten matemaattisten aineiden opiskeluun on osoitettu monissa tutkimuksissa. Näistä eräs kiinnostavimpia on Padovan yliopiston vuoden 2008 tutkimus, jossa miehiä ja naisia laitettiin pelaamaan shakkia internetissä.

Koeasetelma oli suunniteltu siten, että naiset eivät tienneet ketä vastaan he pelasivat ja tämä antoi tutkijoille mahdollisuuden kokeilla erilaisia yhdistelmiä.

Tulokset osoittivat, että naiset olivat hyviä shakinpelaajia, mutta heidän itseluottamuksensa riippui siitä, ketä vastaan he pelasivat. Jos vastapelaaja oli tuntematon, naiset pärjäsivät shakissa yhtä hyvin kuin miehet. Jos naiset uskoivat pelaavansa toista naista vastaan, heidän suorituksensa jatkui hyvänä. Jopa silloin, kun vastapelaaja oli oikeasti mies, mutta heille uskoteltiin vastapelaajan olevan nainen, naiset pelasivat hyvällä tasolla. Kun vastapelaajan kerrottiin olevan mies, naisten suoritus romahti välittömästi.

Tutkijat uskovat että naisten suorituksen romahtaminen johtuu siitä, että shakki on hyvin miesvaltainen ala. Siksi stereotypiauhan aktivoitumiseen riitti pelkkä tieto siitä, että vastapelaaja on mies.

Toisissa tutkimuksissa stereotypiauhkaa on selvitetty koettamalla aktivoida uhka ennen matemaattista testiä. Yhdessä tutkimuksessa naiset saatiin alisuoriutumaan matematiikan kokeessa pelkästään muistuttamalla, että miehet pärjäävät matematiikassa usein naisia paremmin. Toisessa kokeessa naisten matematiikan osaaminen romahti täydellisesti, kun heitä muistutetiin tästä samasta asiasta, mutta lisättiin, että ero miesten ja naisten matemaattisuudessa on biologinen eikä siihen voi vaikuttaa.

Tulokset osoittivat odotetusti, että jos naiset osallistuivat kokeeseen omalla nimellään, he alisuoriutuivat. Mutta jos naiset käyttivät miehen pseudonyymiä, he selviytyivät kokeesta yhtä hyvin kuin miehet.

Samalla tavalla kuin stereotypiauhan voi aktivoida, sitä voi koettaa myös vaimentaa. Eräässä matemaattisessa testissä naisten stereotyyppiuhka ensin aktivoitiin muistuttamalla heitä miesten ylivertaisuudesta matematiikassa. Tämän jälkeen osalle naisista tarjottiin kuitenkin mahdollisuus osallistua testiin miehen nimellä. Tulokset osoittivat odotetusti, että jos naiset osallistuivat kokeeseen omalla nimellään, he alisuoriutuivat. Mutta jos naiset käyttivät miehen pseudonyymiä, he selviytyivät kokeesta yhtä hyvin kuin miehet.

Stereotypiauhka koskee tietysti muitakin asioita, kuin pelkästään tyttöjen matematiikan oppimista. Jos ylipainoisia muistutetaan siitä, että lihavilta puuttuu itsekuria, tämä on usein myös tulos, jonka he saavat testeissä. Jos vanhuksia muistutetaan siitä, että vanhalla iällä muisti heikkenee, he floppaavat muistitesteissä. Stereotypiauhalla on taipumus toteuttaa itsensä, minkä vuoksi kokeet ja testitilanteet voivat antaa vinoutuneen kuvan ihmisten todellisesta osaamisesta.

Kommentit