Hyppää pääsisältöön

Kesko juhli kuusikymppisiään väreissä

"Tämä elokuva on valmistettu maamme vähittäiskauppiaiden taloudellisen yhteistoiminnan täyttäessä vuonna 1966 kuusikymmentä vuotta." Näillä sanoilla käynnistyy Fennada-filmi juniorin valmistama Keskon mainoselokuva.

Maalauksellinen elokuva aloitetaan Helsingin Seurasaaresta, josta löytyy alkujaan jo vuonna 1871 rakennettu kauppatalo. Puotirakennus on pystytetty muistuttamaan Suomen maakaupan uranuurtajien työstä. Museonakin toimivassa talossa esitellään ammoisten sekatavarakauppojen tarjontaa ja niiden toimintaa.

Vähittäiskaupankäynnin historiaa esitellään elokuvassa myös animaation avulla. Vuonna 1906 maakauppiaiden kokouksessa Tampereella päätettiin perustaa vähittäiskauppiaiden oma tukkuliike Maakauppiaiden osakeyhtiö.

Yhteistoiminta osoittautui kannattavaksi järjestelyksi. Seuraavien vuosikymmenten aikana vastaavia maakunnallisia tukkuja löytyi jo pitkin Suomea. Lopulta loppuvuodesta 1940 perustettiin vähittäiskauppiaiden oma keskustukkuliike Kesko, joka käynnisti toimintansa heti seuraavan vuoden alussa.

Vuonna 1966 nämä K-kaupat erosivat jo melkoisesti kuusikymmentä vuotta aiemmin toimineista edeltäjistään. Eri kaupan alan liikkeet olivat erikoistuneita ja niillä oli myös pitkälle viety kauppa- ja palvelustrategia: elintarvikeliikkeet palvelivat ennen kaikkea perheenemäntiä, rauta-alan liikkeillä taas oli toinen kohderyhmä.

Mainoselokuvassa nähdään omavarainen kaupan alan ketju. On tulitikkutehdasta, omaa leipomoa, lihanjalostuslaitosta, kahvipaahtimoa ja polkupyörien kokoonpanotoimintaa. Myös tukkutoiminnan logistiikkaa ja tuotantoketjua esitellään.

Jo 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko oli myynyt lähes kaikki omat tuotantolaitoksensa. Vain kahvinjalostusta jatkettiin, mutta sekin myytiin 2000-luvun alussa Pauligille.

Maakaupasta

Maakaupalla tarkoitettiin aikanaan yksiselitteisesti kaupankäyntiä maaseudulla.

Maaseudulla suoritettu kaupankäynti oli Suomessa pitkään kiellettyä, koska kaikki kaupankäynti haluttiin keskittää kaupunkeihin ja markkinoille. Maakauppana ei kuitenkaan pidetty maaseudulla asuvien keskinäisiä kauppoja, jos tuotteita hankittiin omiksi tarpeiksi, ja jos ne olivat asukkaiden itse tuottamia tai valmistamia. Maakauppakielto kumottiin lopulta vuonna 1842.

Termi on sittemmin poistunut tällaisena arkikäytöstä ja maakaupalla tarkoitetaan tonttien myyntiä tai ostoa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto