Hyppää pääsisältöön

Kesko juhli kuusikymppisiään väreissä

"Tämä elokuva on valmistettu maamme vähittäiskauppiaiden taloudellisen yhteistoiminnan täyttäessä vuonna 1966 kuusikymmentä vuotta." Näillä sanoilla käynnistyy Fennada-filmi juniorin valmistama Keskon mainoselokuva.

Maalauksellinen elokuva aloitetaan Helsingin Seurasaaresta, josta löytyy alkujaan jo vuonna 1871 rakennettu kauppatalo. Puotirakennus on pystytetty muistuttamaan Suomen maakaupan uranuurtajien työstä. Museonakin toimivassa talossa esitellään ammoisten sekatavarakauppojen tarjontaa ja niiden toimintaa.

Vähittäiskaupankäynnin historiaa esitellään elokuvassa myös animaation avulla. Vuonna 1906 maakauppiaiden kokouksessa Tampereella päätettiin perustaa vähittäiskauppiaiden oma tukkuliike Maakauppiaiden osakeyhtiö.

Yhteistoiminta osoittautui kannattavaksi järjestelyksi. Seuraavien vuosikymmenten aikana vastaavia maakunnallisia tukkuja löytyi jo pitkin Suomea. Lopulta loppuvuodesta 1940 perustettiin vähittäiskauppiaiden oma keskustukkuliike Kesko, joka käynnisti toimintansa heti seuraavan vuoden alussa.

Vuonna 1966 nämä K-kaupat erosivat jo melkoisesti kuusikymmentä vuotta aiemmin toimineista edeltäjistään. Eri kaupan alan liikkeet olivat erikoistuneita ja niillä oli myös pitkälle viety kauppa- ja palvelustrategia: elintarvikeliikkeet palvelivat ennen kaikkea perheenemäntiä, rauta-alan liikkeillä taas oli toinen kohderyhmä.

Mainoselokuvassa nähdään omavarainen kaupan alan ketju. On tulitikkutehdasta, omaa leipomoa, lihanjalostuslaitosta, kahvipaahtimoa ja polkupyörien kokoonpanotoimintaa. Myös tukkutoiminnan logistiikkaa ja tuotantoketjua esitellään.

Jo 1980-luvun puoliväliin mennessä Kesko oli myynyt lähes kaikki omat tuotantolaitoksensa. Vain kahvinjalostusta jatkettiin, mutta sekin myytiin 2000-luvun alussa Pauligille.

Maakaupasta

Maakaupalla tarkoitettiin aikanaan yksiselitteisesti kaupankäyntiä maaseudulla.

Maaseudulla suoritettu kaupankäynti oli Suomessa pitkään kiellettyä, koska kaikki kaupankäynti haluttiin keskittää kaupunkeihin ja markkinoille. Maakauppana ei kuitenkaan pidetty maaseudulla asuvien keskinäisiä kauppoja, jos tuotteita hankittiin omiksi tarpeiksi, ja jos ne olivat asukkaiden itse tuottamia tai valmistamia. Maakauppakielto kumottiin lopulta vuonna 1842.

Termi on sittemmin poistunut tällaisena arkikäytöstä ja maakaupalla tarkoitetaan tonttien myyntiä tai ostoa.

  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto