Hyppää pääsisältöön

Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin

Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz ja kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki
Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz ja kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Suven runoilija Pentti Saaritsa tunsi Pablo Nerudan ja käänsi hänen runojaan. Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz käänsivät Gunnar Björlingin keskustelemalla.

Kajaanissa kaikki tuntuu liittyvän yhteen. Ainakin sellaisen kuvan saa, kun kuuntelee Suven runoilija Pentti Saaritsaa. Maailmankirjallisuus muuttuu Kainuussa henkilökohtaiseksi.

Runoilija Pentti Saaritsa
Suven runoilija Pentti Saaritsa Kajaanin runoviikolla 2015 Runoilija Pentti Saaritsa Kuva: Aleksis Salusjärvi saaritsa

Pablo Neruda vieraili Helsingin Rauhankonferenssissa 1965. Tuolloin Saaritsa tutustui suureen chileläisrunoilijaan.
- Kulttuuritalon vieressä ei ollut sopivaa ravintolaa, joten päädyimme taksilla Picnic-nimiseen kansankapakkaan Ludwiginkadulla. Ravintolan peräpöydässä Saaritsa kertoi Nerudalle, että viereisessä rakennuksessa on Suomen suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien, toimitus. Neruda oli kauhuissaan, hän oli tottunut välttelemään julkisuutta.
- Jos sieltä tulee joku kulttuuritoimittaja, älä sano hänelle mitään, Saaritsa kertoo Nerudan lausuneen.

Neruda oli hyvin älykäs ja ystävällinen ihminen.

Toimittaja Max Rand astuikin sisään kuppilaan, muttei huomannut selin oveen istuvaa Nerudaa. Runoilijoiden iltaa jatkettiin Sea Horsessa, jossa juotiin lisää olutta. Viinille perso ja sille useita tekstejä omistanut Neruda joi Suomessa olutta, sillä oli helle. Hän piti juomisesta, mutta hän ei koskaan ollut humalassa. Hän kantoi mukanaan hopeista viskillä täytettyä taskumattia, josta kaatoi naukun lasiin tilaisuuden tullen.
- Neruda oli hyvin älykäs ja ystävällinen ihminen, Saaritsa muistelee.

Myöhemmällä iällä runoni ovat tulleet yksityisemmiksi.

Suven runoilija Saaritsa on tehnyt mittavan uran niin runoilijana kuin kääntäjänä. Kajaanin runoviikolla hänen teksteihin ja käännöksiin törmää useissa esityksissä. Runoilija itse pitää nykyään tuotannossaan eniten lyyrisistä, kaikkea muuta kuin julistavista runoista.
- Niissä ovat ehdottomat suosikkini. Myöhemmällä iällä runoni ovat tulleet yksityisemmiksi.

Saaritsan runon käsittelevät nykyään paljon vanhuutta, mutta toisin kuin Jörn Donnerilla tai Claes Anderssonilla, hänen teksteissään vanhuus ei ole resignaation aihe.
- Ymmärrän että ihminen valittaa, jos vanhuus tuo mukanaan vaivoja, kuten Donnerille on käynyt. Minulle ikääntyminen on ollut luonnollinen asia, jonka taatusti olen tiennyt etukäteen.

Gunnar Björling on ajankohtaisempi kuin aikoihin

Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen
Runoilija Eino Santanen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen Kuva: Aleksis Salusjärvi Tanssiva karhu,Eino Santanen,kirjallisuuspalkinnot,kirjallisuuspalkinto

Käännösrunoutta ilmestyy Suomessa aina vain vähemmän. Viimeisen vuoden aikana on ilmestynyt vain tusina suomennosta. Täysin keskeistäkin kirjallisuutta on jäänyt suomentamatta. Esimerkiksi ennen keväällä ilmestynyttä Auringonvihreää yhtään Gunnar Björlingin kirjaa ei ollut käännetty suomeksi. Teoksen painoarvoa kuvastaa, että Tanssivan karhun voittanut Eino Santanen kertoo odottaneensa kirjaa malttamattomana. Hän kävi kahden viikon ajan päivittäin kysymässä kirjaa Akateemisessa kirjakaupassa, kunnes sai sen ostettua – ehkä ensimmäisenä Suomessa.
- Omaa runoilijantaivaltani ajatellen olisi ollut kivaa, jos kirja olisi ilmestynyt 20 vuotta sitten, hän kertoo

Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz
Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Kääntäjäkarhun Auringonvihreä -teoksella voittaneet Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz pitävätkin Björlingiä hyvin ajankohtaisena runoilijana. Hän kääntyi lopputuotantoaan kohti aina vain karsitumpaan kieleen.
- Tämä kokoelma taas on ekspansiivinen. Se sopii tähän aikaa, jossa kylmän sodan jälkeinen kaoottisuus koko ajan laajenee. 1920-luku oli ongelmallista mutta luovaa aikaa Euroopassa, Mickwitz kertoo.

1920-luvulla Helsinki oli kansainvälinen ja elävä kaupunki, jossa muun muassa velloi kokaiiniongelma. Modernismi tuli Helsinkiin kaikista maista.
- Venäläiset vaikutteet näkyvät esimerkiksi Edith Södergrandin runoissa, saksalaiset taas Henry Parlandin. Venäjä ei vielä ollut ehtinyt tulla eristyneeksi ongelmaksi suomelle, Mickwitz sanoo.

Björlingin ajankohtaisuutta lisää myös hänen monikielisyytensä ja homoseksuaalisuutensa.
- Ne asiat, joita nyt tuomitaan uusina, eivät ole sitä. Tämä teos taistelee kapeaa historiakäsitystä vastaan, historiatiedottomuutta vastaan, Pauliina Haasjoki kertoo.

Kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki
Kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki Kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Ylitetyt valtuudet

On harvinaista, että käännös syntyy yhteistyönä. Haasjoki kertoo, että koko hanke sai alkunsa niin, että kumpikin kääntäjä ylitti valtuutensa. Kummankaan kielitaito ei nimittäin ollut riittävä kääntämiseen. Haasjoen ruotsin taidot ja Mickwitzin suomen taidot tulivat vastaan. Runokäännöstä tehtiinkin keskustelemalla.
- Keskustelu oli subjekti joka käänsi. Työ syntyi yhteensä kolmen vuoden aikana, Haasjoki kertoo.

Kääntämisen aikana syntyi tunne, että runokäännös on työtä jota tehdään liikkuvaan kohteeseen.
- Syntaksi voi särähtää, mutta lause jatkaa menoaan, Haasjoki kertoo. Kieli ei jähmetä sitä mitä se kuvaa.
Kääntäjäkarhua molemmat runoilijat pitävät valtavana rohkaisuna.
- Toivottavasti tämä ei silti hälvennä kaikkea itsekritiikkiä, Haasjoki sanoo nauraen.

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Kajaanin keskustassa vietetään runoviikkoa
Kajaanin keskustassa vietetään runoviikkoa Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Lue lisää:
Totuus, esiintyminen ja eurosetelit
Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle
Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille
Kaikki tahtoo runoo
Ennätyksellisen runsas runovuosi

Tanssivan karhun kierros - eli kuinka löydät runosta vastauksia ja nimiä nimettömille maisemille
Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri