Hyppää pääsisältöön

Nerudan ja Björlingin jalanjäljet johtavat Kajaaniin

Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz ja kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki
Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz ja kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Suven runoilija Pentti Saaritsa tunsi Pablo Nerudan ja käänsi hänen runojaan. Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz käänsivät Gunnar Björlingin keskustelemalla.

Kajaanissa kaikki tuntuu liittyvän yhteen. Ainakin sellaisen kuvan saa, kun kuuntelee Suven runoilija Pentti Saaritsaa. Maailmankirjallisuus muuttuu Kainuussa henkilökohtaiseksi.

Runoilija Pentti Saaritsa
Suven runoilija Pentti Saaritsa Kajaanin runoviikolla 2015 Runoilija Pentti Saaritsa Kuva: Aleksis Salusjärvi saaritsa

Pablo Neruda vieraili Helsingin Rauhankonferenssissa 1965. Tuolloin Saaritsa tutustui suureen chileläisrunoilijaan.
- Kulttuuritalon vieressä ei ollut sopivaa ravintolaa, joten päädyimme taksilla Picnic-nimiseen kansankapakkaan Ludwiginkadulla. Ravintolan peräpöydässä Saaritsa kertoi Nerudalle, että viereisessä rakennuksessa on Suomen suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien, toimitus. Neruda oli kauhuissaan, hän oli tottunut välttelemään julkisuutta.
- Jos sieltä tulee joku kulttuuritoimittaja, älä sano hänelle mitään, Saaritsa kertoo Nerudan lausuneen.

Neruda oli hyvin älykäs ja ystävällinen ihminen.

Toimittaja Max Rand astuikin sisään kuppilaan, muttei huomannut selin oveen istuvaa Nerudaa. Runoilijoiden iltaa jatkettiin Sea Horsessa, jossa juotiin lisää olutta. Viinille perso ja sille useita tekstejä omistanut Neruda joi Suomessa olutta, sillä oli helle. Hän piti juomisesta, mutta hän ei koskaan ollut humalassa. Hän kantoi mukanaan hopeista viskillä täytettyä taskumattia, josta kaatoi naukun lasiin tilaisuuden tullen.
- Neruda oli hyvin älykäs ja ystävällinen ihminen, Saaritsa muistelee.

Myöhemmällä iällä runoni ovat tulleet yksityisemmiksi.

Suven runoilija Saaritsa on tehnyt mittavan uran niin runoilijana kuin kääntäjänä. Kajaanin runoviikolla hänen teksteihin ja käännöksiin törmää useissa esityksissä. Runoilija itse pitää nykyään tuotannossaan eniten lyyrisistä, kaikkea muuta kuin julistavista runoista.
- Niissä ovat ehdottomat suosikkini. Myöhemmällä iällä runoni ovat tulleet yksityisemmiksi.

Saaritsan runon käsittelevät nykyään paljon vanhuutta, mutta toisin kuin Jörn Donnerilla tai Claes Anderssonilla, hänen teksteissään vanhuus ei ole resignaation aihe.
- Ymmärrän että ihminen valittaa, jos vanhuus tuo mukanaan vaivoja, kuten Donnerille on käynyt. Minulle ikääntyminen on ollut luonnollinen asia, jonka taatusti olen tiennyt etukäteen.

Gunnar Björling on ajankohtaisempi kuin aikoihin

Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen
Runoilija Eino Santanen Tanssiva karhu -runopalkinnon voittanut Eino Santanen Kuva: Aleksis Salusjärvi Tanssiva karhu,Eino Santanen,kirjallisuuspalkinnot,kirjallisuuspalkinto

Käännösrunoutta ilmestyy Suomessa aina vain vähemmän. Viimeisen vuoden aikana on ilmestynyt vain tusina suomennosta. Täysin keskeistäkin kirjallisuutta on jäänyt suomentamatta. Esimerkiksi ennen keväällä ilmestynyttä Auringonvihreää yhtään Gunnar Björlingin kirjaa ei ollut käännetty suomeksi. Teoksen painoarvoa kuvastaa, että Tanssivan karhun voittanut Eino Santanen kertoo odottaneensa kirjaa malttamattomana. Hän kävi kahden viikon ajan päivittäin kysymässä kirjaa Akateemisessa kirjakaupassa, kunnes sai sen ostettua – ehkä ensimmäisenä Suomessa.
- Omaa runoilijantaivaltani ajatellen olisi ollut kivaa, jos kirja olisi ilmestynyt 20 vuotta sitten, hän kertoo

Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz
Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz Kirjailija, kääntäjä Peter Mickwitz Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Kääntäjäkarhun Auringonvihreä -teoksella voittaneet Pauliina Haasjoki ja Peter Mickwitz pitävätkin Björlingiä hyvin ajankohtaisena runoilijana. Hän kääntyi lopputuotantoaan kohti aina vain karsitumpaan kieleen.
- Tämä kokoelma taas on ekspansiivinen. Se sopii tähän aikaa, jossa kylmän sodan jälkeinen kaoottisuus koko ajan laajenee. 1920-luku oli ongelmallista mutta luovaa aikaa Euroopassa, Mickwitz kertoo.

1920-luvulla Helsinki oli kansainvälinen ja elävä kaupunki, jossa muun muassa velloi kokaiiniongelma. Modernismi tuli Helsinkiin kaikista maista.
- Venäläiset vaikutteet näkyvät esimerkiksi Edith Södergrandin runoissa, saksalaiset taas Henry Parlandin. Venäjä ei vielä ollut ehtinyt tulla eristyneeksi ongelmaksi suomelle, Mickwitz sanoo.

Björlingin ajankohtaisuutta lisää myös hänen monikielisyytensä ja homoseksuaalisuutensa.
- Ne asiat, joita nyt tuomitaan uusina, eivät ole sitä. Tämä teos taistelee kapeaa historiakäsitystä vastaan, historiatiedottomuutta vastaan, Pauliina Haasjoki kertoo.

Kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki
Kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki Kirjailija, kääntäjä Pauliina Haasjoki Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Ylitetyt valtuudet

On harvinaista, että käännös syntyy yhteistyönä. Haasjoki kertoo, että koko hanke sai alkunsa niin, että kumpikin kääntäjä ylitti valtuutensa. Kummankaan kielitaito ei nimittäin ollut riittävä kääntämiseen. Haasjoen ruotsin taidot ja Mickwitzin suomen taidot tulivat vastaan. Runokäännöstä tehtiinkin keskustelemalla.
- Keskustelu oli subjekti joka käänsi. Työ syntyi yhteensä kolmen vuoden aikana, Haasjoki kertoo.

Kääntämisen aikana syntyi tunne, että runokäännös on työtä jota tehdään liikkuvaan kohteeseen.
- Syntaksi voi särähtää, mutta lause jatkaa menoaan, Haasjoki kertoo. Kieli ei jähmetä sitä mitä se kuvaa.
Kääntäjäkarhua molemmat runoilijat pitävät valtavana rohkaisuna.
- Toivottavasti tämä ei silti hälvennä kaikkea itsekritiikkiä, Haasjoki sanoo nauraen.

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Kajaanin keskustassa vietetään runoviikkoa
Kajaanin keskustassa vietetään runoviikkoa Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Lue lisää:
Totuus, esiintyminen ja eurosetelit
Tanssiva Karhu - runopalkinto Eino Santaselle
Kääntäjäkarhu Pauliina Haasjoelle ja Peter Mickwitzille
Kaikki tahtoo runoo
Ennätyksellisen runsas runovuosi

Tanssivan karhun kierros - eli kuinka löydät runosta vastauksia ja nimiä nimettömille maisemille
Mikä runopalkitsemisessa voi mennä vikaan?

Tanssiva karhu on liikkeellä jälleen

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.