Juhana Säilynoja
Yle
Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.
Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin. Muu hallitus ei tähän suostunut, joten SMP:n hallitustaival katkesi. Soppa syntyi, kun ministeri Vistbacka ei suostunut eroamaan. Hänen mielestään budjetin olisi voinut lähettää hallituksesta erimielisenä, jolloin eduskunta olisi äänestänyt siitä. Toimittaja Raija Massala epäili A-studiossa, että lähestyvät vaalit ovat syynä tällaiseen toimintaan, sillä näyttää äänestäjille paremmalta, kun puolue heitetään ulos hallituksesta, eikä se noin vain omin ehdoin sieltä lähde.
Tv-uutisessa aiheesta kerrottiin, että SMP:n koko yhtäjaksoisen seitsemänvuotisen hallitustaipaleen ajan se oli uhkaillut lähdöllä nimenomaan budjetinteon yhteydessä. Kun lähdöstä tuli totta, SMP:n ja pääministeri Harri Holkerin (Kok.) näkemykset erosivat toisistaan. Holkerin mukaan SMP lähti itse, kun taas SMP:n puheenjohtajan Heikki Riihijärven mukaan puolue heitettiin ulos hallituksesta.
Suomen laki ei antanut yksiselitteistä ratkaisua tilanteeseen, jossa oppositioon siirtyneen puolueen ministeri ei luovuta paikkaansa hallituksessa. Seurasi useita päiviä kestänyt pattitilanne, joka lopulta päättyi, kun SMP:n puoluehallitus antoi liikenneministeri Vistbackalle käskyn erota. Hänet korvasi niin sanottuna kansliaministerinä toiminut Ilkka Kanerva (Kok.)
Tv-uutisessa kerrottiin, että puoluehallituksen päätös oli lujan neuvottelun takana. Kuusituntisen kokouksen jälkeen hallitus yksimielisesti antoi ohjeensa ministerille. Näin kiista, jossa oli ilmennyt suoranainen ongelma Suomen valtiosäännössä päättyi kaikille, paitsi ehkä Vistbackalle, suosiollisella tavalla.
Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa SMP koki tappion ja menetti kaksi paikkaa saaden eduskuntaan seitsemän edustajaa. Seuraavan vaalikauden aikana puolueen eduskuntaryhmä hajosi erinäisiin ryhmittymiin.
Poliittinen kriisi puolueessa synnytti useita puolueita ja vuoden 1995 eduskuntavaaleissa SMP sai läpi vain yhden kansanedustajan, Raimo Vistbackan. Puolueen talous koki kolauksen ja Suomen maaseudun puolue hakeutuikin konkurssiin. Puoluejohto perusti SMP:n raunioille uuden puolueen, joka sai nimekseen Perussuomalaiset.
Lue lisää:
Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille
Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.
