Hyppää pääsisältöön

SMP jätti hallituksen 1990 – puolueen ainoa ministeri ei suostunut eroamaan

Vuonna 1990 Suomen hallitus repesi, kun budjettineuvotteluiden yhteydessä kansaneläkettä ei uudistettu SMP:n haluamalla tavalla. Puolue siirtyi oppositioon. Hankalaksi kuvio muuttui, kun sen ainoa ministeri Raimo Vistbacka ei suostunut eroamaan hallituksesta.

Suomen maaseudun puolue olisi siis halunnut sisällyttää budjettiin parannuksia pienimpiin kansaneläkkeisiin. Muu hallitus ei tähän suostunut, joten SMP:n hallitustaival katkesi. Soppa syntyi, kun ministeri Vistbacka ei suostunut eroamaan. Hänen mielestään budjetin olisi voinut lähettää hallituksesta erimielisenä, jolloin eduskunta olisi äänestänyt siitä. Toimittaja Raija Massala epäili A-studiossa, että lähestyvät vaalit ovat syynä tällaiseen toimintaan, sillä näyttää äänestäjille paremmalta, kun puolue heitetään ulos hallituksesta, eikä se noin vain omin ehdoin sieltä lähde.

Tv-uutisessa aiheesta kerrottiin, että SMP:n koko yhtäjaksoisen seitsemänvuotisen hallitustaipaleen ajan se oli uhkaillut lähdöllä nimenomaan budjetinteon yhteydessä. Kun lähdöstä tuli totta, SMP:n ja pääministeri Harri Holkerin (Kok.) näkemykset erosivat toisistaan. Holkerin mukaan SMP lähti itse, kun taas SMP:n puheenjohtajan Heikki Riihijärven mukaan puolue heitettiin ulos hallituksesta.

Suomen laki ei antanut yksiselitteistä ratkaisua tilanteeseen, jossa oppositioon siirtyneen puolueen ministeri ei luovuta paikkaansa hallituksessa. Seurasi useita päiviä kestänyt pattitilanne, joka lopulta päättyi, kun SMP:n puoluehallitus antoi liikenneministeri Vistbackalle käskyn erota. Hänet korvasi niin sanottuna kansliaministerinä toiminut Ilkka Kanerva (Kok.)

Tv-uutisessa kerrottiin, että puoluehallituksen päätös oli lujan neuvottelun takana. Kuusituntisen kokouksen jälkeen hallitus yksimielisesti antoi ohjeensa ministerille. Näin kiista, jossa oli ilmennyt suoranainen ongelma Suomen valtiosäännössä päättyi kaikille, paitsi ehkä Vistbackalle, suosiollisella tavalla.

Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa SMP koki tappion ja menetti kaksi paikkaa saaden eduskuntaan seitsemän edustajaa. Seuraavan vaalikauden aikana puolueen eduskuntaryhmä hajosi erinäisiin ryhmittymiin.

Poliittinen kriisi puolueessa synnytti useita puolueita ja vuoden 1995 eduskuntavaaleissa SMP sai läpi vain yhden kansanedustajan, Raimo Vistbackan. Puolueen talous koki kolauksen ja Suomen maaseudun puolue hakeutuikin konkurssiin. Puoluejohto perusti SMP:n raunioille uuden puolueen, joka sai nimekseen Perussuomalaiset.

Lue lisää:

Timo Soini vuonna 1991.§

Perussuomalaiset nousi SMP:n raunioille

Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 konkurssiin kaatuneen Suomen Maaseudun Puolueen raunioille. SMP:n viimeisenä puoluesihteerinä Timo Soini joutui kuoppaamaan rakastamansa puolueen konkurssikypsänä. Soini löysi poliittisille intohimoilleen pian uuden kohteen ja oli perustamassa SMP:n jalanjäljille Perussuomalaisia.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto