Hyppää pääsisältöön

Suomen synty – oikopolkuja mytologiaamme

Koivunrunko järvessä.

Koivunrunko järvessä. Kuva: Yle/ Pekka Kauranen runko

Julkaistu 02.07.2015 - 14:08. Päivitetty 04.05.2016 - 11:55

Miten maailmaan syntyi valo? Miksi suomalainen sankari ei saa naista? Kultakuumeen kesäsarja auttaa kansanperinteen kärryiltä tippuneet takaisin kyytiin. Siinä käydään läpi 10 vanhaa suomalaista runoa Sammon ryöstöstä Kultaneitoon.

Folkloristiikan professori Lotte Tarkka pohjustaa haastattelut kertomalla selkokielellä, mitä runoissa tapahtuu. Juonikuvauksissa Tarkka painottaa pohjoisten runoalueiden versioita, jotka ovat kertovilta aineksiltaan olleet myös Elias Lönnrotin työn taustalla. Haastateltavat, muusikosta seppään, tutkailevat itselleen läheisiä tarinoita nykynäkökulmasta. Kymmenen tarinakokonaisuuden ohessa on kolme runoperinnettä taustoittavaa haastattelua.

Kimmokkeena sarjan tekemiselle oli akateemikko Anna-Leena Siikalan teos Itämerensuomalaisten mytologia (2012). Sarja esitettiin ensimmäisen kerran Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa kesällä 2013. Toimittajina ovat Tuomas Karemo ja Teemu Laaksonen.

Huom!
Suomen Kansan Vanhat Runot löytyvät kaikki sähköisessä muodossa SKVR-tietokannasta, Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivustolta.

Suomen synty, osa 1: Maailman synty ja merenpohjan muotoilu

Suomen synty, osa 2: Iso tammi ja Päivän päästö

Suomen synty, osa 3: Sammon taonta ja ryöstö

Suomen synty, osa 4: Kanteleen soitto

Suomen synty, osa 5: Hirven hiihto

Suomen synty, osa 6: Tulen ja raudan synty

Suomen synty, osa 7: Polvenhaava ja Käärmeen synty

Suomen synty, osa 8: Vipusen virsi

Suomen synty, osa 9: Lemminkäisen virsi

Suomen synty, osa 10: Vellamon neidon onginta ja Kultaneito

Lisäosat:

Suomen synty, lisäosa 1: runonlaulaja Jussi Huovinen

Suomen synty, lisäosa 2: akateemikko Anna-Leena Siikala

Suomen synty, lisäosa 3: Väärinkäsityksiä Kalevalasta

Lisää ohjelmasta

Kultakuume

Kommentit

Jätä jälki itsestäsi – kirjoita yllättävä kirje

Kirje täynnä tunteita voi olla myös nostalgiamatka.

Milloin viimeksi olet kirjoittanut kirjeen? Tee se nyt, et varmasti kadu. Kannattaa ottaa kynä ja paperi esiin, sillä kirje on parasta kirjoittaa käsin. Tästä jutusta voit saada inspiraatiota kirjeen laatimiseen.
Tarita Ikosen runot näyttävät kivun ja tuhon, jonka vanhemman juominen jättää lapsen elämään

Lasinalaiskudos tavoittelee Tanssiva karhu -palkintoa.

Tarita Ikonen löysi kirjoittamisesta keinon työstää omia vaikeita kokemuksiaan. Lasinalaiskudos on ehdolla Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi.
“Hän oli kuriton ja lokeroihin sopimaton tekijä” – Kaarina Valoaalto yhdisti runoissaan rujon ja ylevän

Banana Split tavoittelee Tanssiva karhu -palkintoa.

Banana Splitissä tiivistyy Valoaallon runoilijanlaatu – hän kuljetti mukanaan vastakulttuurihenkeä ja kirjoitti monilla tyyleillä. Teos ilmestyi vuosi ennen Valoaallon kuolemaa ja on ehdolla Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi.
Kristuksen rinnat, naispaavi ja sukupuoltaan vaihtavat pyhimykset - kolme tarinaa kristinuskon transhistoriasta

Sukupuolen moninaisuus näkyy kristinuskon historiassa.

Kristinusko mielletään sukupuolen moninaisuuden osalta ahdasrajaiseksi. Uskonnon historiasta löytyy kuitenkin tarinoita sukupuoltaan vaihtavista pyhimyksistä ja muista sukupuoleltaan moninaisista hahmoista. Jopa Jeesus on kuvattu naisen rinnoilla varustettuna.

Analyysi: Jos emme kykene keskittyneeseen lukemiseen, empatia ja kriittisyys ovat tuhon omia

Kirja puolustaa keskittymiskykyä ja demokratiaa.

Digielo tekee minusta passiivisen. Seuraan kaikkea, mutta toisin kuin kirjoja lukiessa, saan harvoin uusia ajatuksia. Miksi en lue enempää? Toisaalta, miksi edes pitäisi lukea? Etsin vastauksia tiedekustantaja ja filosofi Kimmo Jylhämön kirjasta Digi-askeesi (2022). Se lupaa alaotsikossaan neuvoa, miten elää ja ajatella digitaalisella aikakaudella.

Kommentteja 65
Ohjaajaveljekset Vittorio ja Paolo Taviani palasivat mestariteoksessa lapsuuskokemuksiinsa sodanaikaisessa Italiassa

Tähtikirkas yö yhdistää vaivattomasti realismia ja fantasiaa kertoessaan fasistien ja saksalaisten uhkaamien kyläläisten pakomatkasta kohti amerikkalaisten joukkojen turvaa.
Essee: Maksoin 20 000 euroa, jotta minun ei tarvitsisi hävetä huonoa ihoani

Sileän ihon jahtaaminen on tuskallista, kallista ja turhaa.

Akneihoaan ylpeydellä somevideoilla esittelevät ihmiset kyseenalaistavat, miltä normaali iho näyttää. Enemmän erilaisia ihoja esiin ja loppu ihohäpeälle, kirjoittaa aknea sairastanut toimittaja Hannamari Hoikkala esseessään.

Kommentteja 23
Tiedätkö enemmän kuin muut? Kevään jättivisan 100+ kysymystä paljastavat, miten fiksu olet verrattuna muihin vastaajiin

Testaa itsesi Ylen 100+ kysymyksen Jättivisassa.

Oletko yleistietäjä vai yhden teeman asiantuntija? Testaa tietosi jättivisassa, jossa selvität, missä asioissa olet ajan hermolla ja missä muut kiilaavat ohi.

Kommentteja 46

2021

Perinteisestä vitsistä on tulossa vanha vitsi – meemit syrjäyttävät suullisesti kerrotut vitsit

Vitsien vähenemiseen on monta syytä.

Tarinallisuus on korostunut kulttuurissamme, ja nykyään lähes kaikki pyrkivät olemaan hauskoja. Samaan aikaan ihmisten toisilleen suullisesti kertomat vitsit ovat vähentyneet.
Vienan reitti ja kylät, Suomussalmi

Vienan reitti kulkee vaihtuvissa vaaramaisemissa Kainuussa.

Kulje Elias Lönnrotin ja Kalevalan jalanjäljissä ikivanhaa vaellusreittiä upeissa harju-, niitty- ja jokimaisemissa. Vienankarjalaiseen kulttuuriin voi tutustua myös lähistön vienalaiskylissä Hietajärvellä ja Kuivajärvellä.

2019

Kalevala 2.0: räppiä, loitsuja ja viisaita näkijöitä – myös tänään!

Mitä Kalevala on nykypäivänä?

Lönnrotin käsityksen mukaan runot kertoivat myyttisiä tarinoita muinaisista suomalaisista ja kuvasivat kansamme historiaa, ja näistä hän kokosi Suomelle kansalliseepoksen - nousevan kansallisuusaatteen hengessä. Mutta mitä Kalevala on nykypäivässä? Miten loitsut, sauna ja yrtit ovat käytössä tänä päivänä? Mitä kansalliseepoksen keskeiset hahmot – Väinämöinen, Aino, Ilmarinen ja Louhi – ovat tänään?

2010

Runonlaulanta vie matkalle muinaisiin ääniin

Vanha runonlauluperinne kiinnostaa vielä nykypäivänäkin.

Ennen lukutaitoa, kirjoja ja tiedotusvälineitä tieto kulki suusta suuhun. Myöskin runot opittiin kuuntelemalla ja niitä laulettiin. Runojen keruun ansiosta syntyi myös Kalevala ja sitä kautta suomenkieli. Vanha runonlauluperinne kiinnostaa nykyäänkin monia harrastajia ja taiteilijoita.

2018

"Män verkar ha ett behov av att berätta sina historier" – forskare samlar in uppväxtberättelser av finlandssvenska män

Hur var det att växa upp som man i Svenskfinland?

Det började med en samling serietidningar, som forskaren Jakob Löfgren packade ihop. Löfgren blev intresserad av varför han hade fastnat för serietidningarna under sin uppväxt och insåg ingen hade frågat män hur det var att växa upp som pojke.
Folkkonstnären Leo Karppanen täljer sitt livsverk i karelskt trä

Han gör konst i Kalevalas hemknutar.

Kalevala är inga dammiga gamla dikter: i konstnären Leo Karppanens händer formas de episka berättelserna till fantasirikt träsnideri. Nationaleposet är levande historia i Kesälax i Kides, Norra Karelen där Elias Lönnrot samlade runor och sånger.
Skrev avhandling om fans och fandom – fick egna fans

Fantasybok gav upphov till en egen högtid, hogswatch.

Jakob Löfgren skulle handla julklappar och kom i kontakt med högtiden hogswatch från en av Terry Pratchetts böcker. Det ledde till en doktorsavhandling i folkloristisk.

2017

Var med om att kapsla in den 11 november - skriv dagbok på vår webb

Vad gör du en vanlig lördag 2017? Eftervärlden vill veta.

Svenska Yle och Svenska litteratursällskapet vill ha dagboksanteckningar av alla de slag.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

Markus Kajo: Ennen kuin oli "mitään", oli jo sentään jotain.

Mikä toimi nettitrivian esiasteena, miettii M. Kajo.

...Emme jääneet odottamaan, kirjoittaako täti vastaan, että on saanut tiedon matkastani, ja että olisiko hän ylipäätään edes kotona tuolloin. Ei näet ollut mitään syytä, miksi täti ei olisi ollut maisemissa. Hänhän asui kotonaan. Miksei hän siis olisi siellä! Ja sitäpaitsi minä en halunnut odotella korttien postittumista päiväkaupalla.
Markus Kajo: Asiaa naisten pulista

Hyvyys, pahuus palkitaan vain saduissa?

"...Ja luonto uhkaa kostolla, jos vielä sitä hiilletään, tai vaikka ei edes lisää hiillettäisi! Luulisi, että edes luonto on meidän puolella, ilmasto ihmisten ilona ilmaiseksi, mutta ei."
Markus Kajo: Mitäkö ajattelen venäläisistä ja Venäjästä

Venäjä pyörii monten ajatuksissa, ja Ukraina.

“Haluaisin päästä käymään kaupungeissa, joissa on rautakauppa! Ja välillä pysähtyä joen rannalle, missä joku äijä kalastaa ja eukot liottavat toripäivästä väsyneitä jalkojaan...“
Frank Martela varttui diplomi-insinöörien keskellä ihmisten maailman tutkijaksi

Ihmisten maailman tutkija etsii parempaa arkea.

Filosofi ja diplomi-insinööri Frank Martela halusi tutkijaksi jo nuorena, mutta tuolloin hän ei aavistanut, että häntä tulisi aikuisena kiinnostamaan erityisesti ihmisten maailma.
Mikä tekee Arvottomista kotimaisen kulttileffan?

Kaurismäen veljesten esikoispitkä on omaa luokkaansa.

Mika Kaurimäen ohjaama ja Aki Kaurismäen kirjoittama Arvottomat kuuluu kotimaisen elokuvahistorian kaanonin kärkipaikoille.
Valkoisesta peurasta Auroraan – kotimaisten huippuelokuvien lahjapaketteja Teeman juhlakaudessa

Kino Suomi onnittelee 20-vuotiasta Teemaa ja katsojia!

Kino Suomi onnittelee 20-vuotiasta Teemaa ja katsojia! Joulun ja loppiaisen väliin Kino Suomi on koonnut kovan paketillisen kotimaisen elokuvan historiaa ja nykyisyyttä.
Komediallisen näyttelemisen taituri Kiti Kokkonen osaa naurattaa äitinsä tavoin – äitini on aidon elämän komedienne

"Komedian tekeminen on vaikeaa, siksi pidän siitä paljon."

Näyttelijä Kiti Kokkonen on ehtinyt tehdä uransa aikana jo monenlaisia rooleja elokuvissa, revyyssä, televisiossa ja radiossa. Hän sanoo pitävänsä komediallisesta sisällöstä, koska se on haastavaa. Kokkosen mielestä yleisö on helpompi saada herkistymään yhteiskunnallisen satiirin äärellä kuin naurattaa sitä komedian keinoin.
Suoraan tapaturma-asemalta takaisin verstaalle – soitinrakentajamestari Juha Ruokangas on maksanut kovan hinnan vanhan ajan työmoraalistaan

Työ ja elämä voivat olla tasapainossa kutsumusammatissakin.

Sähkökitaroita tuntevalle Juha Ruokangasta ei tarvitse esitellä: Ruokankaan soittimet ovat maailmankuuluja. Niitä tehdään Turengin Harvialassa, vanhassa tallirakennuksessa, jossa Ruokangas myös asuu perheineen. Vanhan ajan työmoraali auttoi pääsemään arvostettuun asemaan soittajien ja soitinrakentajien keskuudessa. Perheen ja muun elämän kannalta vain työlle omistautuminen tuli kuitenkin liian kalliiksi.
Lapsena Kimmo Levä halusi linja-autonkuljettajaksi – Kansallisgallerian uusi pääjohtaja on pitkänmatkan juoksija ja museoammattilainen

Kansallisgallerian johtaja on urheilumies.

Kansallisgallerian pääjohtaja Kimmo Levä on kestävyyslajien mies: juoksemista ja uimista yhdistävän swimrunin harrastaja on ollut liki 30 vuotta töissä museoalalla.
Pako pohjoiseen näyttää natseja pakenevan saksattaren ja suomalaismiehen kiihkeän romanssin

Jukka-Pekka Palo nähdään kohutuissa seksikohtauksissa.

Suomalais-saksalainen yhteistuotanto kuvaa naista keskellä vierasta kulttuuria ja intohimoa. Pääosissa Katharina Thalbach ja Jukka-Pekka Palo.
Tällaista oli Jukka Mallisen kaksoiselämä: kauppasi jääpalakoneita Neuvostoliittoon, salakuljetti kotimatkalla underground-runoutta Suomeen

Jukka Mallinen todisti idänkaupan villit vuodet.

Kirjailija ja venäläisen kirjallisuuden kääntäjä Jukka Mallinen todisti omin silmin idänkaupan villit vuodet. Neuvostoliittoon kiihkeä vasemmistolainen päätyi opiskelemaan osaamatta sanaakaan venäjää.
Tanssi on jo meissä – tanssija, koreografi Pia Lindyä kiehtovat arkisen liikkumisen tutkimattomat alueet

Kenelle tanssiminen kuuluu?

Tanssija, koreografi Pia Lindyä kiinnostaa liikkuminen taiteena: hän tutkii ihmisten arkista liikekieltä ja luo tilanteita, joissa kaikenlaisia liikekieliä omaavat ihmiset voivat päästä liikkeiden muodostamaan vuoropuheluun toistensa kanssa.
Eino Ruutsalo oli suomalaisen taide-elokuvan yksinäinen susi – 100 vuotta syntymästä

Kokeellisen elokuvan tienraivaajan erikoisnäytös Teemalla.

Kuvataiteilija Eino Ruutsalo syntyi sata vuotta sitten, syyskuussa 1921. Hänen taiteensa elää ja hämmentää yhä.
"Heijala vatitata huh hah huh", paidattomat miehet huusivat lavalla – kääntäjä Ville Keynäs järjesti lukioikäisenä tempauksen, johon buuaaja värvättiin etukäteen

Ville Keynäs kääntää vaikeita kirjoja.

Palkittu suomentaja Ville Keynäs oppi eliittikoulussa uskaltamaan. Parhaillaan Keynäs kääntää kirjaa, jossa hän ei saa käyttää lainkaan a-kirjainta.