Hyppää pääsisältöön

Väärinkäsitys: Maailmassa syntyy liikaa lapsia

Yle Tiede kysyi tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat oikaista. Perhetutkija Anna Rotkirch kertoo, miksi väestöräjähdyksestä ei ole enää syytä olla huolissaan.

Maapallon väestö on kasvanut huimaa vauhtia koko 1900-luvun ajan. Nyt meitä yli seitsemän miljardia ja maapallon väkiluku kasvaa edelleen, mutta kasvu on taasantumassa. Väestö kasvaa tällä hetkellä vain 1 % vuositahdissa.

Maapallon väestörakenteessa on tapahtunut radikaali muutos kiihkeimpien kasvuvuosien jälkeen: Lapsia saadaan huomattavasti vähemmän nyt, kuin esimerkiksi 1960-luvulla. Suurin osa maapallon väestöstä on siirtynyt tai siirtymässä kahden lapsen malliin, jossa kahdelle vanhemmalle syntyy keskimäärin kaksi lasta. Väestö kasvaa, koska ihmiset elävät yhä pidempään.

Ihmisen eliniällä on kuitenkin ylärajansa, joten niin myös väestönkasvulla. Väestönkasvun ennustetaan pysähtyvän ja todennäköisesti lähtevän laskuun seuraavan 70 vuoden aikana, kertoo Rotkirch.

Väestönkasvun ennustetaan pysähtyvän ja todennäköisesti lähtevän laskuun seuraavan 70 vuoden aikana.

Toki on joitakin kehittyviä alueita, joissa keskimääräinen lapsiluku on edelleen korkea. Näitä alueita on esimerkiksi Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa ja joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Kuitenkin kaikkialla maailmassa vallitseva trendi on kohti pienempää perhekokoa. Vuonna 2015 maapallon keskimääräinen lapsiluku naista kohden oli 2,36 ja laajoista haastattelututkimuksista ilmenee, että suurin osa maailman aikuisista ihmisistä toivoisi itselleen kahta lasta.

Rotkirchin mukaan tämä on moni tavoin positiivinen muutos. "Maailmassa syntyy nyt enemmän toivottuja lapsia ja nämä lapset elävät yhä pidempään, monet satavuotiaiksi."

Kommentit
  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

  • Ihminen haluaa levittäytyä avaruuteen

    Menemmekö Marsiin vai asteroideille, kun Maassa ei voi elää?

    Astrobiologia on kiinnostunut meidän kaltaisen elämän löytämisestä avaruudesta. Mutta voisiko Maan elämä siirtyä avaruuteen ja pärjätä siellä? Tarjoavatko Mars ja asteroidit olosuhteet, joihin ihminen levittäytyy? Mitä elämä vaatii jatkuakseen avaruudessa? Tästä puhuvat dosentti Kirsi Lehto ja tutkimuspäällikkö Pekka Janhunen astrobiologiaa-sarjassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede