Hyppää pääsisältöön

Väärinkäsitys: Maailmassa syntyy liikaa lapsia

Yle Tiede kysyi tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat oikaista. Perhetutkija Anna Rotkirch kertoo, miksi väestöräjähdyksestä ei ole enää syytä olla huolissaan.

Maapallon väestö on kasvanut huimaa vauhtia koko 1900-luvun ajan. Nyt meitä yli seitsemän miljardia ja maapallon väkiluku kasvaa edelleen, mutta kasvu on taasantumassa. Väestö kasvaa tällä hetkellä vain 1 % vuositahdissa.

Maapallon väestörakenteessa on tapahtunut radikaali muutos kiihkeimpien kasvuvuosien jälkeen: Lapsia saadaan huomattavasti vähemmän nyt, kuin esimerkiksi 1960-luvulla. Suurin osa maapallon väestöstä on siirtynyt tai siirtymässä kahden lapsen malliin, jossa kahdelle vanhemmalle syntyy keskimäärin kaksi lasta. Väestö kasvaa, koska ihmiset elävät yhä pidempään.

Ihmisen eliniällä on kuitenkin ylärajansa, joten niin myös väestönkasvulla. Väestönkasvun ennustetaan pysähtyvän ja todennäköisesti lähtevän laskuun seuraavan 70 vuoden aikana, kertoo Rotkirch.

Väestönkasvun ennustetaan pysähtyvän ja todennäköisesti lähtevän laskuun seuraavan 70 vuoden aikana.

Toki on joitakin kehittyviä alueita, joissa keskimääräinen lapsiluku on edelleen korkea. Näitä alueita on esimerkiksi Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa ja joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Kuitenkin kaikkialla maailmassa vallitseva trendi on kohti pienempää perhekokoa. Vuonna 2015 maapallon keskimääräinen lapsiluku naista kohden oli 2,36 ja laajoista haastattelututkimuksista ilmenee, että suurin osa maailman aikuisista ihmisistä toivoisi itselleen kahta lasta.

Rotkirchin mukaan tämä on moni tavoin positiivinen muutos. "Maailmassa syntyy nyt enemmän toivottuja lapsia ja nämä lapset elävät yhä pidempään, monet satavuotiaiksi."

  • Ihmisen varaosat ovat totta

    3D-mallinnus tuo potilaalle sopivan luu- tai kudossiirteen

    Ihmisen kasvojen lihaksilla ja luilla on ratkaiseva rooli nielemisessä, puremisessa ja hengittämisessä, ilmeitä ja ulkonäköä unohtamatta. Siksi on tärkeää, että kasvaimen tai onnettomuuden vaurioittamat kasvot voidaan korjata ennalleen ja puuttuva luusto ja kudos voidaan rakentaa uudelleen. Kolmiulotteinen mallintaminen on tuonut avun luu- ja pehmytkudoksen puutoksiin.

  • Jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä – Näin sinä voit alentaa omaa syöpäriskiäsi

    Mitään yksittäistä ihmeainetta ei kaupan hyllyltä löydy.

    Ruokasoodaa, kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä, graviola-hedelmää... Tämän tästä verkossa ja somessa kiertää juttuja yksittäisistä ruoka-aineista, joiden luvataan auttavan syövän nujertamisessa. Ihmisen biologia ja fysiologia rakentuvat kuitenkin tuhansien aineiden tasapainosta eikä yksittäistä ihmeainetta kaupan hyllyltä löydy.

  • Mitä tulevaisuudessa syödään?

    Meillä on käsissämme kuusi isoa ruokahaastetta.

    Meillä on käsissämme kuusi isoa ruokahaastetta. Niiden ratkaisusta riippuu, mitä tulevaisuudessa lautasellemme päätyy – vai päätyykö mitään, kirjoittaa tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen blogissaan. Jos ja kun ruuan saanti vaikeutuu, se johtaa pahimmillaan pakolaisvirtoihin ja sotiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Jopa 40 prosenttia syövistä voitaisiin ennaltaehkäistä – Näin sinä voit alentaa omaa syöpäriskiäsi

    Mitään yksittäistä ihmeainetta ei kaupan hyllyltä löydy.

    Ruokasoodaa, kylmäpuristettua pellavansiemenöljyä, graviola-hedelmää... Tämän tästä verkossa ja somessa kiertää juttuja yksittäisistä ruoka-aineista, joiden luvataan auttavan syövän nujertamisessa. Ihmisen biologia ja fysiologia rakentuvat kuitenkin tuhansien aineiden tasapainosta eikä yksittäistä ihmeainetta kaupan hyllyltä löydy.

  • Ihmisen varaosat ovat totta

    3D-mallinnus tuo potilaalle sopivan luu- tai kudossiirteen

    Ihmisen kasvojen lihaksilla ja luilla on ratkaiseva rooli nielemisessä, puremisessa ja hengittämisessä, ilmeitä ja ulkonäköä unohtamatta. Siksi on tärkeää, että kasvaimen tai onnettomuuden vaurioittamat kasvot voidaan korjata ennalleen ja puuttuva luusto ja kudos voidaan rakentaa uudelleen. Kolmiulotteinen mallintaminen on tuonut avun luu- ja pehmytkudoksen puutoksiin.

  • Mitä tulevaisuudessa syödään?

    Meillä on käsissämme kuusi isoa ruokahaastetta.

    Meillä on käsissämme kuusi isoa ruokahaastetta. Niiden ratkaisusta riippuu, mitä tulevaisuudessa lautasellemme päätyy – vai päätyykö mitään, kirjoittaa tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen blogissaan. Jos ja kun ruuan saanti vaikeutuu, se johtaa pahimmillaan pakolaisvirtoihin ja sotiin.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.