Hyppää pääsisältöön

Väärinkäsitys: Maailmassa syntyy liikaa lapsia

Yle Tiede kysyi tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat oikaista. Perhetutkija Anna Rotkirch kertoo, miksi väestöräjähdyksestä ei ole enää syytä olla huolissaan.

Maapallon väestö on kasvanut huimaa vauhtia koko 1900-luvun ajan. Nyt meitä yli seitsemän miljardia ja maapallon väkiluku kasvaa edelleen, mutta kasvu on taasantumassa. Väestö kasvaa tällä hetkellä vain 1 % vuositahdissa.

Maapallon väestörakenteessa on tapahtunut radikaali muutos kiihkeimpien kasvuvuosien jälkeen: Lapsia saadaan huomattavasti vähemmän nyt, kuin esimerkiksi 1960-luvulla. Suurin osa maapallon väestöstä on siirtynyt tai siirtymässä kahden lapsen malliin, jossa kahdelle vanhemmalle syntyy keskimäärin kaksi lasta. Väestö kasvaa, koska ihmiset elävät yhä pidempään.

Ihmisen eliniällä on kuitenkin ylärajansa, joten niin myös väestönkasvulla. Väestönkasvun ennustetaan pysähtyvän ja todennäköisesti lähtevän laskuun seuraavan 70 vuoden aikana, kertoo Rotkirch.

Väestönkasvun ennustetaan pysähtyvän ja todennäköisesti lähtevän laskuun seuraavan 70 vuoden aikana.

Toki on joitakin kehittyviä alueita, joissa keskimääräinen lapsiluku on edelleen korkea. Näitä alueita on esimerkiksi Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa ja joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Kuitenkin kaikkialla maailmassa vallitseva trendi on kohti pienempää perhekokoa. Vuonna 2015 maapallon keskimääräinen lapsiluku naista kohden oli 2,36 ja laajoista haastattelututkimuksista ilmenee, että suurin osa maailman aikuisista ihmisistä toivoisi itselleen kahta lasta.

Rotkirchin mukaan tämä on moni tavoin positiivinen muutos. "Maailmassa syntyy nyt enemmän toivottuja lapsia ja nämä lapset elävät yhä pidempään, monet satavuotiaiksi."

Kommentit
  • Koira kesytti ihmisen – ja kesyttää yhä

    Koira on monen paras ystävä, mutta kumpi kesytti kumman?

    Emme enää näe ihmisen ja koiran yhteistä kehitystaivalta pelkästään niin, että ihminen kesytti sudesta itselleen koiran. Voimme nähdä sen myös niin, että koira kehitti ihmisestä itselleen hyvän kumppanin, ja kehittää yhä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan.

  • Amputoitu raaja voi aiheuttaa jopa aavekrampin - Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä

    Eroon aavesäryistä peileillä tai taikasienillä.

    Ihmisen tuntoaisti on aika uskomaton! Jos henkilö menettää raajansa, kehon osat jatkavat olemassaoloaan aivoissa. Monet kokevat voivansa amputaation jälkeen heilutella olemattomia varpaitaan tai avata kätensä ja niissä voi esiintyä aavesärkyä tai kramppeja, kirjoittaa havaintopsykologi Jukka Häkkinen blogissaan. Kolmivuotias poikani kiipesi illalla syliini halaamaan.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Tiede

  • Kuusi huomiota tulevaisuudesta, joiden ei pitäisi yllättää

    Lauri Reuter kokoaa Global Solutions -ohjelman antia.

    Biotekniikan tohtori ja Prisma Studion asiantuntija Lauri Reuter esittelee blogissaan keskeisimmät havaintonsa Piilaaksosta, jonne eri alojen huiput ovat kokoontuneet ratkomaan ihmiskunnan suurimpia haasteita. "Juuri nyt, enemmän kuin koskaan ennen, on tärkeää nähdä horisontin taakse, ennakoida teknologian kehitystä ja ohjata sitä oikeaan suuntaan."

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

  • Kukkuuko lapsesi lomalla yömyöhään? Tässä aivotutkijan 5 vinkkiä parempaan uneen

    Oppiminen, mielenterveys ja innostuminen vaativat unta.

    Vuoden valoisin aika ja loma - mikä ihana syy kukkua yömyöhään! Mutta erityisesti lasten unta kannattaa vaalia, sillä puolet oppimisesta tapahtuu nukkuessa. Unta tarvitaan myös hyvän mielenterveyden ylläpitämiseen ja uudesta innostumiseen, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. Kouluvuosi on saatu taas päätökseen ja lapset ja nuoret kirmaavat kesälaitumilla.