Hyppää pääsisältöön

Helsingin asuntopula nosti tunteet pintaan asukkaiden ja virkamiesten kohdatessa

1970-luvun alussa esitetyssä Kansalaisen tietolaari -sarjassa käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä kansalaisten ja virkamiesten voimin. Tunteet käyvät kuumina, kun asukkaat ja kaupungin työntekijät pääsevät vaatimaan virkamiehiltä vastauksia muun muassa Helsingin asuntopulaan.

Helsingin työväenopiston juhlasalista suorana lähetettävään tilaisuuteen on saapunut keskustelemaan parisataa närkästynyttä kaupunkilaista, joista osa on asuntojonossa olevia, osa lähiöiden asukkaita sekä osa kaupungin työntekijöitä. Heidän kysymyksiinsä ovat vastaamassa kaupungin suunnittelulautakunnan puheenjohtaja Ylermi Runko, apulaiskaupunginjohtajat Aatto Väyrynen, Pentti Pusa ja Veikko O. Järvinen, varatuomari Pekka Lehtonen, isännöitsijä Jorma Juutilainen Jakomäestä, virastopäällikkö Lars Hedman kaupunkisuunnitteluvirastosta, sekä Olavi Miettinen ja Heikki Himanka asunnonjakotoimistosta.

Reino Paasilinna juontamassa Kansalaisen tietolaari -ohjelmaa Helsingin Työväenopiston juhlasalissa
Juontaja Reino Paasilinna piti kiivaaksi yltyvää keskustelua ruodussa. Reino Paasilinna juontamassa Kansalaisen tietolaari -ohjelmaa Helsingin Työväenopiston juhlasalissa Kuva: Yle kuvanauha reino paasilinna

Tilaisuudessa on vahva vastakkainasettelun tuntu. Virkamiehet istuvat korkealla lavalla ja katsomossa olevat kansalaiset ilmaisevat tyytymättömyyttään hyvinkin suoraan. Juontaja Reino Paasilinna joutuu useaan otteeseen rauhoittelemaan yleisöä ja pyytämään hiljaisuutta, jotta kaupungin edustajat saisivat edes vastata.

Yleisön joukossa on paljon ihmisiä, jotka ovat jonottaneet Helsingin kaupungilta asuntoa jo useita vuosia. He tivaavat syytä siihen, miksei asuntotuotantoon liikene enempi rahaa ja miksei asukkaita oteta paremmin mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Virkamiehet koittavat toppuutella vihamieliseksikin yltyviä kommentteja ja toteavat, että uusia asuntoja rakennetaan niin paljon kuin pystytään, mutta kaikille ei niitä tule riittämään.

Joukko Jakomäessä asuvia ilmaisee tyytymättömyyttään muun muassa päivähoitopaikkojen puutteeseen sekä asuinalueen ulkonäköön. Eräs yleisöstä kommentoi alueen olevan "likainen ja harmaa". Jakomäen lähiö oli Helsingin kaupungin suurhanke, josta haettiin ratkaisua asuntopulaan. Talot rakennettiin vauhdilla 1960-luvun lopussa ja sinne muutti lähes 7000 asukasta.

Keskustelun käydessä kiivaana apulaiskaupunginjohtaja Pentti Pusa ilmaisee tyytymättömyytensä tilaisuuden luonteeseen ja toteaa sen olevan "täynnä vasemmistolaisia". Myöhemmin hän vielä palaa asiaan ja pyytää kaikkia kokoomuslaisia nostamaan kätensä. Yleisöstä moni viittailee huvikseen ja Pusa naurahtaa, että kokoomus taisi saada juuri paljon uusia kannattajajäseniä.

Kokoomukseen palataan myös keskustelussa, jossa eräs nainen yleisöstä kysyy, miksi keskustassa museokadun tuntumassa oleva viisikerroksinen asuintalo on ollut ainakin vuoden tyhjä. Ylermi Runko, toteaa rakennuksen olevan tarkoitettu kokoomuksen puoluetaloksi ja siitäpä yleisö riemastuu entisestään.

Keskustelun ohessa kuullaan ajankohtaisia uutisia asumisesta. Pienituloisille sopivista vuokra-asunnoista oli huutava pula. Toimittaja Pentti Fagerholm kertoo Helsingissä olevan 300 lasta erossa vanhemmistaan asuntopulan takia. Kun vanhemmat eivät olleet löytäneet kunnollista asuntoa, oli lapsia jouduttu sijoittamaan lastenkotiin.

Tilaisuudessa esitettiin myös Helsingin kaupungin työntekijöiden tekemä filmi, joka kyseenalaistaa kaupungin ja yksityisten rakennuttajien epäsuhtaa. Myös työturvallisuus ja työolot nostetaan esiin. Rakennusmiehet esittelevät kaupungin rakennustyömaan ankeita sosiaalitiloja ja kadunlakaisijat ja ikkunanpesijät kertovat vaarallisista työoloista.

Finlandia-talon edessä haastateltu nainen julistaa närkästyneenä: "piti Italiasta asti tuoda kallista marmoria ja rakentaa tämmöinen monumentti". Asuntopulan keskellä oli pienituloisten vaikea ymmärtää kalliita rakennushankkeita, jotka eivät heitä hyödyttäisi. "Meillä siivoojilla ei ole varaa lunastaa näihin konsertteihin lippuja", nainen toteaa.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) työntekijöiden laatimassa filmissä kritisoidaan muun muassa kaupungin liikennesuunnittelua sekä työntekijöiden työoloja. Rautatientorin uusi liikennekioski saa kovaa kritiikkiä kalleudestaan ja epäkäytännöllisyydestään ja sen suunnittelu kuitataan jälleen yhtenä "porvarien toilauksena".

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetro realisoitui toteutettavaksi projektiksi vasta kun Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi maanalaisen asemakaavan ja rakentaminen voitiin aloittaa. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Veljeni Leijonamieli taipui radiokuunnelmaksi nimekkäiden näyttelijöiden äänillä

    Veljeni Leijonamieli -kuunnelma sai ensiesityksensä 1976

    Astrid Lindgrenin rakastettu romaani muuntui kaksiosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1976 Eija-Elina Bergholmin ohjauksessa. Tarinaa tulkitsemassa oli useita nimekkäitä suomalaisnäyttelijöitä, jotka loivat kirjan hahmot eläviksi. Veljeni Leijonamieli on satukertomus hyvän ja pahan kamppailusta, veljesrakkaudesta ja rohkeudesta. Astrid Lindgrenille se oli myös kertomus yksinäisyydestä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Länsimetroa ryhdyttiin rakentamaan vuosien väännön jälkeen

    Metron vetämisestä Espooseen puhuttiin jo 1980-luvulla.

    Länsimetroa muistuttavaa metrolinjaa ehdotettiin rakennettavaksi jo Helsingin metron suunnitteluvaiheessa. Jo 1980-luvun alussa Espooseen ulottuvaa metrolinjaa pidettiin yhtenä vaihtoehtona kasvavan liikennöinnin parantamiseksi. Länsimetron alkupaukku koettiin 24. marraskuuta 2009.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • Pentti Haanpään Yhdeksän miehen saappaat on mestarillinen kuvaus sodan arjesta

    Pentti Haanpään yhdeksän miehen saappaat

    Pentti Haanpää tunnetaan pohjoisen maaseudun kuvaajana ja sotaan kriittisesti suhtautuneena kirjailijana. Haanpään tekstejä on dramatisoitu näyttämöille ja televisioon. Romaanista Yhdeksän miehen saappaat (1945) tehtiin televisioon yhdeksänosainen sarjanäytelmä vuonna 1969.

  • Mustat ja punaiset vuodet -draama puhutteli hiljaa mutta väkevästi

    Kriitikoiden ja katsojien kiittämä sarja on uhmannut aikaa

    Keväällä 1973 ensiesitetty kymmenosainen draamasarja Mustat ja punaiset vuodet on kunnianhimoinen ja ehyt suurtyö, joka on jäänyt katsojien kestosuosikiksi. Vuosiin 1932–1973 ajoittuva, Tampereelle sijoittuva ja metallimies Jokisen perheen ympärille kiertyvä tarina kertoo hämmästyttävän luontevin vedoin sen, miten Suomi tuona aikana muuttui.

  • Manillaköysi, Kirje isältä ja muita toivottuja draamoja sotien varjostamista vuosista Areenassa

    Sarjoja ja elokuvia sodan ja rauhan vuosista

    Sisua, sydäntä, vallanhimoa ja herkkää iloa läikehtii Areenaan juuri julkaisemissamme elokuvissa ja sarjoissa. Katsottavana ovat tv-elokuvat Manillaköysi, Kirje isältä, Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet sekä Vääpeli Sadon tapaus. Itsenäistä identiteettiä etsivää Suomea halkovat draamasarjat Sodan ja rauhan miehet, Yhdeksän miehen saappaat, Mustat ja punaiset vuodet Tampereella, Kukkivat roudan maat Ylä-Savossa sekä Isännät ja isäntien varjot Pohjois-Pohjanmaalla.
    Toivotut: Sodan ja rauhan vuodet -draamapaketti Yle Areenassa

  • Sodan ja rauhan miehet – faktaa vai fiktiota?

    Dokumenttidraama talvisotaa edeltävistä neuvotteluista

    Matti Tapion kirjoittama ja ohjaama kymmenosainen Sodan ja rauhan miehet on vahvaan dokumenttipohjaan perustuva näytelmäsarja talvisotaa edeltävistä neuvotteluista, niiden kariutumisesta ja lopulta Suomen joutumisesta sotaan Neuvostoliiton kanssa. Sarja seuraa myös sodan kulkua ja Suomen yrityksiä päästä rauhaan, lopullisia rauhanneuvotteluita, välirauhan aikaa ja tietä uuteen sotaan. Sarjan ensimmäinen osa nähtiin joulukuussa 1978. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa.

  • Kuukauden suositut välitti Eilispäivän iskelmät ja maailmanhitit musiikkikuvaelmina

    1960-luvun menestyskappaleet "esi-musiikkivideoina".

    Kuukauden suositut -ohjelmassa esitettiin 1960-luvun koti- ja ulkomaiset menestyskappaleet pieninä lavastettuina musiikkikuvaelmina. Näiden ”esi-musiikkivideoiden” rekvisiittana pyöri merimiehiä, piraatteja, tiskaavia aviomiehiä, rokokootanssijoita, jenginuoria ja mitä milloinkin. Ohjelmien vakiotähti oli laulaja Laila Kinnunen.

  • Mikko Kuustosen Q-klubi oli bluesin, suomirokin ja eksoottisten rytmien sulatusuuni

    Kolmetoistaosainen musiikkisarja vuodelta 1991.

    Vuonna 1991 esitetty Q-klubi oli laulaja Mikko Kuustosen ensimmäinen pitkäaikaisempi juontopesti Ylen ohjelmasarjoissa. Yleisradion live-rocktaltioiden perinnettä jatkanut sarja kuvattiin Tampereen Tullikamarin klubilla. Vieraina ohjelmissa nähtiin Suomen tunnetuimpia rokkareita Juice Leskisestä Sielun Veljiin sekä ulkomaalaisia muusikkohuippuja. Vakiobändinä toimi Kuustosen Q.Stone-bluesorkesteri.

  • Vieraita Transilvaniasta ja aikojen takaa – tieteis- ja kauhukuunnelmia syksyä synkistämään

    Dracula, Frankenstein ja toivottuja scifikuunnelmia.

    Tieteiskertomuksissa matkustetaan esihistoriaan ampumaan dinosauruksia ja herätellään henkiin horroksessa virunut tieteilijä. Vieraalla planeetalla kasveillakin on tietoisuus ja kyky hallita vieraiden mieliä. Poikien viljelyharrastus uhkaa avata ovet ulkoavaruuden valloittajille. Dracula nousee maihin Lontoossa ja tohtori Frankensteinin luoma hirviö etsii rakkautta ja hyväksyntää syrjäisellä saarella.