Hyppää pääsisältöön

Helsingin asuntopula nosti tunteet pintaan asukkaiden ja virkamiesten kohdatessa

1970-luvun alussa esitetyssä Kansalaisen tietolaari -sarjassa käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä kansalaisten ja virkamiesten voimin. Tunteet käyvät kuumina, kun asukkaat ja kaupungin työntekijät pääsevät vaatimaan virkamiehiltä vastauksia muun muassa Helsingin asuntopulaan.

Helsingin työväenopiston juhlasalista suorana lähetettävään tilaisuuteen on saapunut keskustelemaan parisataa närkästynyttä kaupunkilaista, joista osa on asuntojonossa olevia, osa lähiöiden asukkaita sekä osa kaupungin työntekijöitä. Heidän kysymyksiinsä ovat vastaamassa kaupungin suunnittelulautakunnan puheenjohtaja Ylermi Runko, apulaiskaupunginjohtajat Aatto Väyrynen, Pentti Pusa ja Veikko O. Järvinen, varatuomari Pekka Lehtonen, isännöitsijä Jorma Juutilainen Jakomäestä, virastopäällikkö Lars Hedman kaupunkisuunnitteluvirastosta, sekä Olavi Miettinen ja Heikki Himanka asunnonjakotoimistosta.

Reino Paasilinna juontamassa Kansalaisen tietolaari -ohjelmaa Helsingin Työväenopiston juhlasalissa
Juontaja Reino Paasilinna piti kiivaaksi yltyvää keskustelua ruodussa. Reino Paasilinna juontamassa Kansalaisen tietolaari -ohjelmaa Helsingin Työväenopiston juhlasalissa Kuva: Yle kuvanauha reino paasilinna

Tilaisuudessa on vahva vastakkainasettelun tuntu. Virkamiehet istuvat korkealla lavalla ja katsomossa olevat kansalaiset ilmaisevat tyytymättömyyttään hyvinkin suoraan. Juontaja Reino Paasilinna joutuu useaan otteeseen rauhoittelemaan yleisöä ja pyytämään hiljaisuutta, jotta kaupungin edustajat saisivat edes vastata.

Yleisön joukossa on paljon ihmisiä, jotka ovat jonottaneet Helsingin kaupungilta asuntoa jo useita vuosia. He tivaavat syytä siihen, miksei asuntotuotantoon liikene enempi rahaa ja miksei asukkaita oteta paremmin mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Virkamiehet koittavat toppuutella vihamieliseksikin yltyviä kommentteja ja toteavat, että uusia asuntoja rakennetaan niin paljon kuin pystytään, mutta kaikille ei niitä tule riittämään.

Joukko Jakomäessä asuvia ilmaisee tyytymättömyyttään muun muassa päivähoitopaikkojen puutteeseen sekä asuinalueen ulkonäköön. Eräs yleisöstä kommentoi alueen olevan "likainen ja harmaa". Jakomäen lähiö oli Helsingin kaupungin suurhanke, josta haettiin ratkaisua asuntopulaan. Talot rakennettiin vauhdilla 1960-luvun lopussa ja sinne muutti lähes 7000 asukasta.

Keskustelun käydessä kiivaana apulaiskaupunginjohtaja Pentti Pusa ilmaisee tyytymättömyytensä tilaisuuden luonteeseen ja toteaa sen olevan "täynnä vasemmistolaisia". Myöhemmin hän vielä palaa asiaan ja pyytää kaikkia kokoomuslaisia nostamaan kätensä. Yleisöstä moni viittailee huvikseen ja Pusa naurahtaa, että kokoomus taisi saada juuri paljon uusia kannattajajäseniä.

Kokoomukseen palataan myös keskustelussa, jossa eräs nainen yleisöstä kysyy, miksi keskustassa museokadun tuntumassa oleva viisikerroksinen asuintalo on ollut ainakin vuoden tyhjä. Ylermi Runko, toteaa rakennuksen olevan tarkoitettu kokoomuksen puoluetaloksi ja siitäpä yleisö riemastuu entisestään.

Keskustelun ohessa kuullaan ajankohtaisia uutisia asumisesta. Pienituloisille sopivista vuokra-asunnoista oli huutava pula. Toimittaja Pentti Fagerholm kertoo Helsingissä olevan 300 lasta erossa vanhemmistaan asuntopulan takia. Kun vanhemmat eivät olleet löytäneet kunnollista asuntoa, oli lapsia jouduttu sijoittamaan lastenkotiin.

Tilaisuudessa esitettiin myös Helsingin kaupungin työntekijöiden tekemä filmi, joka kyseenalaistaa kaupungin ja yksityisten rakennuttajien epäsuhtaa. Myös työturvallisuus ja työolot nostetaan esiin. Rakennusmiehet esittelevät kaupungin rakennustyömaan ankeita sosiaalitiloja ja kadunlakaisijat ja ikkunanpesijät kertovat vaarallisista työoloista.

Finlandia-talon edessä haastateltu nainen julistaa närkästyneenä: "piti Italiasta asti tuoda kallista marmoria ja rakentaa tämmöinen monumentti". Asuntopulan keskellä oli pienituloisten vaikea ymmärtää kalliita rakennushankkeita, jotka eivät heitä hyödyttäisi. "Meillä siivoojilla ei ole varaa lunastaa näihin konsertteihin lippuja", nainen toteaa.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) työntekijöiden laatimassa filmissä kritisoidaan muun muassa kaupungin liikennesuunnittelua sekä työntekijöiden työoloja. Rautatientorin uusi liikennekioski saa kovaa kritiikkiä kalleudestaan ja epäkäytännöllisyydestään ja sen suunnittelu kuitataan jälleen yhtenä "porvarien toilauksena".

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa