Hyppää pääsisältöön

Helsingin asuntopula nosti tunteet pintaan asukkaiden ja virkamiesten kohdatessa

1970-luvun alussa esitetyssä Kansalaisen tietolaari -sarjassa käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä kansalaisten ja virkamiesten voimin. Tunteet käyvät kuumina, kun asukkaat ja kaupungin työntekijät pääsevät vaatimaan virkamiehiltä vastauksia muun muassa Helsingin asuntopulaan.

Helsingin työväenopiston juhlasalista suorana lähetettävään tilaisuuteen on saapunut keskustelemaan parisataa närkästynyttä kaupunkilaista, joista osa on asuntojonossa olevia, osa lähiöiden asukkaita sekä osa kaupungin työntekijöitä. Heidän kysymyksiinsä ovat vastaamassa kaupungin suunnittelulautakunnan puheenjohtaja Ylermi Runko, apulaiskaupunginjohtajat Aatto Väyrynen, Pentti Pusa ja Veikko O. Järvinen, varatuomari Pekka Lehtonen, isännöitsijä Jorma Juutilainen Jakomäestä, virastopäällikkö Lars Hedman kaupunkisuunnitteluvirastosta, sekä Olavi Miettinen ja Heikki Himanka asunnonjakotoimistosta.

Reino Paasilinna juontamassa Kansalaisen tietolaari -ohjelmaa Helsingin Työväenopiston juhlasalissa
Juontaja Reino Paasilinna piti kiivaaksi yltyvää keskustelua ruodussa. Reino Paasilinna juontamassa Kansalaisen tietolaari -ohjelmaa Helsingin Työväenopiston juhlasalissa Kuva: Yle kuvanauha reino paasilinna

Tilaisuudessa on vahva vastakkainasettelun tuntu. Virkamiehet istuvat korkealla lavalla ja katsomossa olevat kansalaiset ilmaisevat tyytymättömyyttään hyvinkin suoraan. Juontaja Reino Paasilinna joutuu useaan otteeseen rauhoittelemaan yleisöä ja pyytämään hiljaisuutta, jotta kaupungin edustajat saisivat edes vastata.

Yleisön joukossa on paljon ihmisiä, jotka ovat jonottaneet Helsingin kaupungilta asuntoa jo useita vuosia. He tivaavat syytä siihen, miksei asuntotuotantoon liikene enempi rahaa ja miksei asukkaita oteta paremmin mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Virkamiehet koittavat toppuutella vihamieliseksikin yltyviä kommentteja ja toteavat, että uusia asuntoja rakennetaan niin paljon kuin pystytään, mutta kaikille ei niitä tule riittämään.

Joukko Jakomäessä asuvia ilmaisee tyytymättömyyttään muun muassa päivähoitopaikkojen puutteeseen sekä asuinalueen ulkonäköön. Eräs yleisöstä kommentoi alueen olevan "likainen ja harmaa". Jakomäen lähiö oli Helsingin kaupungin suurhanke, josta haettiin ratkaisua asuntopulaan. Talot rakennettiin vauhdilla 1960-luvun lopussa ja sinne muutti lähes 7000 asukasta.

Keskustelun käydessä kiivaana apulaiskaupunginjohtaja Pentti Pusa ilmaisee tyytymättömyytensä tilaisuuden luonteeseen ja toteaa sen olevan "täynnä vasemmistolaisia". Myöhemmin hän vielä palaa asiaan ja pyytää kaikkia kokoomuslaisia nostamaan kätensä. Yleisöstä moni viittailee huvikseen ja Pusa naurahtaa, että kokoomus taisi saada juuri paljon uusia kannattajajäseniä.

Kokoomukseen palataan myös keskustelussa, jossa eräs nainen yleisöstä kysyy, miksi keskustassa museokadun tuntumassa oleva viisikerroksinen asuintalo on ollut ainakin vuoden tyhjä. Ylermi Runko, toteaa rakennuksen olevan tarkoitettu kokoomuksen puoluetaloksi ja siitäpä yleisö riemastuu entisestään.

Keskustelun ohessa kuullaan ajankohtaisia uutisia asumisesta. Pienituloisille sopivista vuokra-asunnoista oli huutava pula. Toimittaja Pentti Fagerholm kertoo Helsingissä olevan 300 lasta erossa vanhemmistaan asuntopulan takia. Kun vanhemmat eivät olleet löytäneet kunnollista asuntoa, oli lapsia jouduttu sijoittamaan lastenkotiin.

Tilaisuudessa esitettiin myös Helsingin kaupungin työntekijöiden tekemä filmi, joka kyseenalaistaa kaupungin ja yksityisten rakennuttajien epäsuhtaa. Myös työturvallisuus ja työolot nostetaan esiin. Rakennusmiehet esittelevät kaupungin rakennustyömaan ankeita sosiaalitiloja ja kadunlakaisijat ja ikkunanpesijät kertovat vaarallisista työoloista.

Finlandia-talon edessä haastateltu nainen julistaa närkästyneenä: "piti Italiasta asti tuoda kallista marmoria ja rakentaa tämmöinen monumentti". Asuntopulan keskellä oli pienituloisten vaikea ymmärtää kalliita rakennushankkeita, jotka eivät heitä hyödyttäisi. "Meillä siivoojilla ei ole varaa lunastaa näihin konsertteihin lippuja", nainen toteaa.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) työntekijöiden laatimassa filmissä kritisoidaan muun muassa kaupungin liikennesuunnittelua sekä työntekijöiden työoloja. Rautatientorin uusi liikennekioski saa kovaa kritiikkiä kalleudestaan ja epäkäytännöllisyydestään ja sen suunnittelu kuitataan jälleen yhtenä "porvarien toilauksena".

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.