Hyppää pääsisältöön

Helsingin asuntopula nosti tunteet pintaan asukkaiden ja virkamiesten kohdatessa

1970-luvun alussa esitetyssä Kansalaisen tietolaari -sarjassa käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä kansalaisten ja virkamiesten voimin. Tunteet käyvät kuumina, kun asukkaat ja kaupungin työntekijät pääsevät vaatimaan virkamiehiltä vastauksia muun muassa Helsingin asuntopulaan.

Helsingin työväenopiston juhlasalista suorana lähetettävään tilaisuuteen on saapunut keskustelemaan parisataa närkästynyttä kaupunkilaista, joista osa on asuntojonossa olevia, osa lähiöiden asukkaita sekä osa kaupungin työntekijöitä. Heidän kysymyksiinsä ovat vastaamassa kaupungin suunnittelulautakunnan puheenjohtaja Ylermi Runko, apulaiskaupunginjohtajat Aatto Väyrynen, Pentti Pusa ja Veikko O. Järvinen, varatuomari Pekka Lehtonen, isännöitsijä Jorma Juutilainen Jakomäestä, virastopäällikkö Lars Hedman kaupunkisuunnitteluvirastosta, sekä Olavi Miettinen ja Heikki Himanka asunnonjakotoimistosta.

Reino Paasilinna juontamassa Kansalaisen tietolaari -ohjelmaa Helsingin Työväenopiston juhlasalissa
Juontaja Reino Paasilinna piti kiivaaksi yltyvää keskustelua ruodussa. Reino Paasilinna juontamassa Kansalaisen tietolaari -ohjelmaa Helsingin Työväenopiston juhlasalissa Kuva: Yle kuvanauha reino paasilinna

Tilaisuudessa on vahva vastakkainasettelun tuntu. Virkamiehet istuvat korkealla lavalla ja katsomossa olevat kansalaiset ilmaisevat tyytymättömyyttään hyvinkin suoraan. Juontaja Reino Paasilinna joutuu useaan otteeseen rauhoittelemaan yleisöä ja pyytämään hiljaisuutta, jotta kaupungin edustajat saisivat edes vastata.

Yleisön joukossa on paljon ihmisiä, jotka ovat jonottaneet Helsingin kaupungilta asuntoa jo useita vuosia. He tivaavat syytä siihen, miksei asuntotuotantoon liikene enempi rahaa ja miksei asukkaita oteta paremmin mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Virkamiehet koittavat toppuutella vihamieliseksikin yltyviä kommentteja ja toteavat, että uusia asuntoja rakennetaan niin paljon kuin pystytään, mutta kaikille ei niitä tule riittämään.

Joukko Jakomäessä asuvia ilmaisee tyytymättömyyttään muun muassa päivähoitopaikkojen puutteeseen sekä asuinalueen ulkonäköön. Eräs yleisöstä kommentoi alueen olevan "likainen ja harmaa". Jakomäen lähiö oli Helsingin kaupungin suurhanke, josta haettiin ratkaisua asuntopulaan. Talot rakennettiin vauhdilla 1960-luvun lopussa ja sinne muutti lähes 7000 asukasta.

Keskustelun käydessä kiivaana apulaiskaupunginjohtaja Pentti Pusa ilmaisee tyytymättömyytensä tilaisuuden luonteeseen ja toteaa sen olevan "täynnä vasemmistolaisia". Myöhemmin hän vielä palaa asiaan ja pyytää kaikkia kokoomuslaisia nostamaan kätensä. Yleisöstä moni viittailee huvikseen ja Pusa naurahtaa, että kokoomus taisi saada juuri paljon uusia kannattajajäseniä.

Kokoomukseen palataan myös keskustelussa, jossa eräs nainen yleisöstä kysyy, miksi keskustassa museokadun tuntumassa oleva viisikerroksinen asuintalo on ollut ainakin vuoden tyhjä. Ylermi Runko, toteaa rakennuksen olevan tarkoitettu kokoomuksen puoluetaloksi ja siitäpä yleisö riemastuu entisestään.

Keskustelun ohessa kuullaan ajankohtaisia uutisia asumisesta. Pienituloisille sopivista vuokra-asunnoista oli huutava pula. Toimittaja Pentti Fagerholm kertoo Helsingissä olevan 300 lasta erossa vanhemmistaan asuntopulan takia. Kun vanhemmat eivät olleet löytäneet kunnollista asuntoa, oli lapsia jouduttu sijoittamaan lastenkotiin.

Tilaisuudessa esitettiin myös Helsingin kaupungin työntekijöiden tekemä filmi, joka kyseenalaistaa kaupungin ja yksityisten rakennuttajien epäsuhtaa. Myös työturvallisuus ja työolot nostetaan esiin. Rakennusmiehet esittelevät kaupungin rakennustyömaan ankeita sosiaalitiloja ja kadunlakaisijat ja ikkunanpesijät kertovat vaarallisista työoloista.

Finlandia-talon edessä haastateltu nainen julistaa närkästyneenä: "piti Italiasta asti tuoda kallista marmoria ja rakentaa tämmöinen monumentti". Asuntopulan keskellä oli pienituloisten vaikea ymmärtää kalliita rakennushankkeita, jotka eivät heitä hyödyttäisi. "Meillä siivoojilla ei ole varaa lunastaa näihin konsertteihin lippuja", nainen toteaa.

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) työntekijöiden laatimassa filmissä kritisoidaan muun muassa kaupungin liikennesuunnittelua sekä työntekijöiden työoloja. Rautatientorin uusi liikennekioski saa kovaa kritiikkiä kalleudestaan ja epäkäytännöllisyydestään ja sen suunnittelu kuitataan jälleen yhtenä "porvarien toilauksena".

Kommentit
  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto