Hyppää pääsisältöön

Matkapuhelinalan uranuurtaja Matti Makkonen oli tekstiviestin isä

Tekstiviestin isäksi kutsuttu diplomi-insinööri Matti Makkonen (1952–2015) kertoo Arto Nybergin haastattelussa 2008 tekstiviestin syntytaustasta, matkapuhelinalan kehityksestä ja siitä, miten hänen mielestään televiestintää voisi tulevaisuudessa hyödyntää entistä enemmän.

Piippari eli hakulaite
"Piippari" eli hakulaite Piippari eli hakulaite Kuva: www.stardado.de / Denis Apel hakulaite

Matkapuhelimien kehityksessä yksi telekommunnikoinnin mullistavimmista keksinnöistä olivat tekstiviestit. 1980–1990-luvulla lyhyitä viestejä oli jo ollut mahdollisuus vastaanottaa mukana kuljetettavien hakulaitteiden eli "piippareiden" . Viestit välitettiin soittamalla erityiseen välityskeskukseen, josta annettu viesti puolestaan välitettiin hakulaitteeseen.

Matkapuhelinalalla kuitenkin tiedettiin, että tekstiviestien vastaanottamiseen ja kirjoittamiseen soveltumattomien NMT-puhelinten rinnalle oli kehitteillä uudenlaisia tulevaisuuden matkapuhelimia, jotka lopulta syrjäyttivät NMT-puhelimet. Matti Makkonen oli yksi niistä suunnittelijoista, jotka olivat kehittämässä uuden ajan puhelinta, joka käytti GSM-verkkoa.

Mitä enemmän käytetään viimeisintä tekniikkaa hyväksi, sitä enemmän jää aikaa hoitaa asioita ihmisten kanssa kasvotusten.― Matti Makkonen

Makkosta sanotaan tekstiviestin isäksi. Hän huomauttaa olleensa yksi idean takana olevista. Makkoselle kollegoineen annettiin vapaus kehittää matkapuhelinta. Siihen haluttiin ominaisuuksia, jotka mahdollistaisivat matkapuhelimen tehokkaamman hyödyntämisen työssä ja yksityiselämässä. Näitä ominaisuuksia olivat mm. tekstiviestin lähettäminen ja vastaanottaminen matkapuhelimella.

Ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin 1992, mutta Makkosen mukaan se lähetettiin PC:n kautta. Puhelimet eivät olleet vielä valmiit tekstiviestien lähettämiseen. Makkonen itse lähetti ensimmäisen tekstiviestinsä arvionsa mukaan joko 1995 tai 1996. Tekstiviestin suosio yllätti idean isän, joskin hän sanoi kaikkien suunnittelijoiden uskoneen alusta alkaen tuotteeseen.

Matkapuhelin
NMT-puhelin 1987 Matkapuhelin Kuva: Yle kuvanauha matkapuhelin

Tekstiviestin koko oli 160 merkkiä. Makkosen mielestä syynä tähän oli systeemi, jolla se toteutettiin GSM:n sisuksiin, asetti rajoituksia. Toisaalta ajatuksensa olikin, että tekstiviesti olisi lyhyt ja ytimekäs. Näin ihmiset harkitsisivat tarkemmin, mitä viestiin kirjoittaisivat, Makkonen sanoo.

Matkapuhelinajan kultakauden nähneen Makkosen mukaan vuonna 2008 kännykkä oli jo sinällään hyvä ja tehokas laite. Hän haluaisi suunnata katseet laajemmin televiestintään ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Tekniikka ei tämän insinöörin mielestä vieraannuta ihmisiä toisistaan vaan päinvastoin. Viimeisin tekniikka antaa mahdollisuuden tehostaa toimintaa ja antaa tilaa sekä aikaa hoitaa asioita kasvotusten ihmisten kanssa.