Hyppää pääsisältöön

Väärinkäsitys: Alkuräjähdys oli kaiken alku

Yle Tiede kysyi tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat korjata. Kosmologi Tommi Tenkanen kertoo, mikä alkuräjähdys oli ja mitä se ei ollut.

Alkuräjähdys tapahtui aivan maailmankaikkeuden alkuhetkillä, mutta se ei ollut syy mailmankaikkeuden synnylle, eikä räjähdys, kertoo Tenkanen.

Alkuräjähdys oli ajanjakso, jona maailmankaikkeus oli laajetessaan hyvin kuuma ja tiheä. Kuitenkin alkuräjähdystä ennenkin oli nykykäsityksen mukaan tapahtumia. Mitä tapahtumia tarkalleen, siitä kosmologeilla ei vielä ole yksimielisyyttä.

"Alkuräjähdys ei ollut syy maailmankaikkeuden synnylle."

Mistä ylipäätään tiedämme, että alkuräjähdys on tapahtunut? Alkuräjähdysteoriaa tukevat neljä havaintoa ympäröivästä maailmankaikkeudesta:

1. Kosminen taustasäteily

Kaikkialla maailmakaikkeudessa voidaan mitata heikkoa säteilyä, joka on kaiku alkuräjähdyksestä. Säteily on valoa hetkestä, jona maailmankaikkeus oli riittävän laaja, että valon oli ensimmäistä kertaa mahdollista kulkea aineen välissä. Tämä on kaukaisin hetki historiassa, johon voimme nykymenetelmillä katsoa.

2. Alkuaineiden suhteellinen jakauma maailmankaikkeudessa

Alkuräjähdysteorialla voidaan ennustaa miten ja missä suhteissa alkuaineita syntyi nuoressa maailmankaikkeudessa. Havainnot vanhojen tähtien alkuainekoostumuksesta tukevat alkuräjähdysmallia.

3. Maailmankaikkeuden suuren skaalan rakenne

Alkuräjähdystä seuranneita tapahtumia voidaan mallintaa ja ennustaa syntyvän maailmankaikkeuden ominaisuuksia. Alkuräjähdysmallin mukainen galaksien ja galaksiryhmien synty vastaa havaintoja maailmankaikkeuden suuren skaalan rakenteesta.

4. Maailmankaikkeus laajenee

Mitä kauemmas avaruuteen katsomme, sitä nopeammin tähdet ja galaksit loittonevat meistä. Maailmankaikkeus laajenee ja viilenee. Tämä havainto antaa syyn olettaa, että se on joskus ollut hyvin tiivis ja kuuma.

Kommentit
  • Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista jätettä – mutta tämäkään ei riitä. Jätettä kuskataan myös naapurimaihin poltettavaksi.

    Suomalaisten jätettä kuskataan naapurimaihin poltettavaksi

    Kaatopaikkojen sulkeuduttua jätevoimaloiden lastausporteilla on ruuhkaa. Jätettä poltetaan yötä päivää, mutta silti sekajätekuormia joudutaan lähettämään jatkuvasti myös naapurimaihin poltettavaksi. Suomeen tarvitaan lisää jäteuuneja ja myös lisää kierrätystä. Mutta olisiko jätteen määrää mahdollista vähentää?

  • Mitä tiedät kuulennoista - testaa tietosi!

    Kuulentotesti

    Tänä vuonna on 50 vuotta siitä, kun Apollo 11 laskeutui Kuuhun ja ensimmäinen ihminen astui Kuun pinnalle. Tuo lento tapahtui heinäkuussa, mutta Apollo-ohjelma, jolla kuulentoa harjoiteltiin, oli ollut käynnissä jo 1960-luvun alusta alkaen.

  • Avaruuden tilannekuva - avaruusjärjestöt panostavat taivaalta tulevien uhkien ennakoimiseen

    Maapallo on aina kosmisen hyökkäyksen uhkaamana

    Onneksi avaruus uhkaa meitä erittäin harvoin, mutta silti pahimmat maailmanlaajuiset katastrofit ovat peräisin maapallon ulkopuolelta. Kosmiset törmäykset ja aurinkomyrskyt ovat todellinen vaara meille, ja siksi avaruusjärjestöt ja tähtitieteilijät ovat panostaneet viime aikoina yhä enemmän resursseja niin sanottuun avaruuden tilannekuvaan

  • Euroopan tärkeimmän ravintokasvin, vehnän, ilmastokestävyys on heikentynyt

    Vehnän monimuotoiset lajikkeet - vastaus ilmastonmuutokseen.

    Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan eurooppalaisen vehnän kyky sietää erilaisia ilmasto-olosuhteita on heikentynyt. Ravintokasvin ilmastokestävyys on tärkeä asia, koska ilmastonmuutos voimistaa sään vaihtelua ja ilmaston ääri-ilmiöitä. Vehnän pärjääminen ilmaston muutoksissa vaikuttaa mm. Euroopan ruokaturvaan sekä huoltovarmuuteen eri maissa. Mikä on suomalaisen vehnän kyky sietää erilaisia säitä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Tiede