Väärinkäsitys: Uskonto ja tiede ovat aina olleet konfliktissa

Yle Tiede kysyi tutkijoilta, minkä väärinkäsityksen he haluaisivat korjata. Arabian kielen ja islamin tutkija Jaakko Hämeen-Anttila kertoo, miksi uskonnon ja tieteen ristiriita on liioiteltu.

Uskonto ja tiede nähdään usein toistensa vastavoimina, mutta historian näkökulmasta tilanne on toisenlainen. Kirkko ja islam ovat kautta aikojen tukeneet tiedettä ja tutkijoiden työtä, kertoo Hämeen-Anttila.

Antiikin tieteellinen perintö säilyi läpi keskiajan nimenomaan kirkon ja islamin hoivassa; luostarikirjastoissa ja moskeijoissa. Tiede voidaan oikeastaan nähdä perinteisenä kirkon toimintojen osana, joskaan aina ei tutkijoiden ja kirkon valtaapitävien konflikteilta ei ole voitu välttyä.

Kirkko ja islam ovat kautta aikojen tukeneet tiedettä ja tutkijoiden työtä.

Modernin tieteen isäksi nimetyn Galileo Galilein (1564 - 1642) tarina kerrotaan usein esimerkkinä uskonnon ja tieteen ristiriidasta, mutta tarinalla on toinenkin puoli. Galileo esitti todisteita aurinkokeskiselle maailmankuvalle, jossa Maa kiertää Aurinkoa. Tämä ei istunut raamatulliseen maailmankuvaan, jossa Maa on kaiken keskipiste. Galilei joutui ajautui vaikeuksiin kirkon kanssa. Inkvisitio tuomitsi hänet harhaoppisuudesta oikeudenkäynnissä, jonka päätteeksi hänen kerrotaan mutisseen, "Se pyörii sittenkin." Galilein tarinassa unohdetaan se, että katolinen kirkko oli myös tukenut ja rahoittanut Galilein työtä tähtitieteen saralla. Paavi oli pyytänyt häneltä selvitystä maakeskisen ja aurinkokeskisen maailmankuvan eroista. Konflikti syntyi vasta, kun Galilein onnistui väärillä sanavalinnoilla ja hyökkäävällä tyylillä loukata Paavia. Tämän jälkeen hänet pyydettiin kuulusteltavaksi jumalanpilkasta.