Hyppää pääsisältöön

Runous on henkilökohtaista painovoimaa

Kajaanin runoviikon yleisöä kuuntelemassa runoja
Kajaanin runoviikon yleisöä kuuntelemassa runoja Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Kirkosta kapakkaan ja aamusta yöhön. Runous koskettaa Kajaanissa kaikkea, se on kuin luonnonvoima joka vallitsee kaikkialla.

Suomessa julkaistaan noin sata runokirjaa vuodessa. Kajaanissa se kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi, joka paikoin syrjäyttää, paikoin syventää kielellistä maailmaamme.

Runouden alkuaine, sanat, muodostaa sen todellisuuden, jossa elämme. Ajattelu on sanoja, ymmärrämme sanojen välityksellä olevamme olemassa. Säekieli on tämän kirkkaimpia ilmentymiä. Runous on perustava maailmaa liikuttava voima, kuin painovoima. Joissain hetkissä ja paikoissa ihmiset antavat sille huomionsa, ja silloin tulee yhä varmemmin selväksi, että runoutta on kaikki.

Kajaanin Runoviikon aikana runous läpäisee julkiset tilat täydellisesti, ja joidenkin päivien ajan kirjallisuudella on ruumis ja kasvot, fyysinen olomuoto.

Runous ja mystiikka

Kajaanin runoviikon yleisöä kuuntelemassa runoja kirkossa
Kajaanin runoviikon yleisöä kuuntelemassa runoja kirkossa Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Runoviikon Kirkkoillassa Turun piispa Kaarlo Kalliala pohti, että mystikkoa ja runoilijaa voi olla vaikeaa erottaa toisistaan, heidän työnsä käy yksiin. Mystikko ja runoilija käyttävät Kallialan mukaan kieltä samalla tavoin. Runouden ja mystiikan kielet tuovat esiin jotain piilotettua.

Samassa tapahtumassa Kajaanin kirkkoherra Marko Miettinen pohti sangen kiinnostavasti äänenkäyttöä. Huutaminen on epäkohteliasta ja loukkaavaa. Asiat tulisi aina selvittää puhumalla. Toisaalta lapset huudetaan usein kotiin pihalta ja urheilukilpailua ei synny ilman huutamista. Mutta saako kirkossa huutaa? Äänenkäyttö on keskeinen osa taiteellisessa ilmaisussa. Raamatussa profeetoille annetaan ohje korottaa ääntään. Esimerkiksi Johannes Kastajaa kutsutaan huutavaksi ääneksi erämaassa – ja Jeesuksen on täytynyt huutaa saarnatessaan suurille massoille.

Kirkkoillan hengelliset puheenvuorot lähestyivät runoutta metafyysisesti. Tapahtuman runoesityksissä Rakel Liehun tai Paavo Rintalan kaltaiset kirjailijat saivat sekä hartaan että keskittyneen ympäristön. Kirkko on ilman muuta runouden kotikenttä.

Kirjallisuus osallistuu elämään

Elsa Tölli esiintyy Kajaanin runoviikolla
Elsa Tölli esiintyy Elsa Tölli esiintyy Kajaanin runoviikolla Kuva: Aleksis Salusjärvi elsa tölli

Kujan jatkoilla runoudesta katoaa ajattomuuteen kurkottavat piirteet. Profaanissa baariympäristössä sanat tulevat lihaan suoraan ja välittömästi. Anniskelutilan ilmapiiri on haasteellinen ja otollinen ympäristö runouden esittämiseen. Kajaanin baareissa esiintyvään runouteen suhtaudutaan aluksi hieman oudoksuen, mutta pian yleisö sulaa ja sanat alkavat puhutella sitä tilaa, jossa olemme. Tiiviit esitykset saavat aplodit ja vangitsevat täydellisesti ihmisten huomion. Runous puhuttelee kosiskelematta tai suostuttelematta, tarkat säkeet ja havainnot pureutuvat ihmisiin niin, että sen suorastaan näkee.

Helsinki Poetry Connectionin keikka on nopeasti ohi, puolitoista tuntia sujuu siivillä. Yleisöä tulee kaiken aikaa, ja lopulta koko baari hengittää runoutta. Tämä tilanne on aina yhtä ihmeellinen, siinä on jotain perustavaa ihmisyyttä. Sanat voivat tavoittaa meidät mistä hyvänsä. Ne vangitsevat huomiomme ja pureutuvat ajatuksiimme, ne viihdyttävät meitä tai saavat meidät näkemään jotain uutta. Kaikki tapahtuu hyvin yksinkertaisesti, kirjallisuus vain osallistuu elämäämme.

Henkilökohtaisesti sinun

Tuukka Vasama Runoteltassaan Kajaanissa
Tuukka Vasama Runoteltassaan Tuukka Vasama Runoteltassaan Kajaanissa Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Runouden välittömyys paljastuu kenties kirkkaimmin Tuukan runoteltassa. Runonlausuja Tuukka Vasama paitsi esiintyy ahkerasti festivaalin eri näytöksissä myös pitää joka vuosi Runotelttaa. Tänä vuonna se sijaitsi Kaukametsän salin pihalla. Runoteltan idea on yksinkertainen. Kolmesta teemasta (metafysiikka, maailma, ihminen) valitaan yksi, sitten mennään telttaan, jossa Vasama esittää sopivaksi katsomansa runon.

Minulle hän lukee A. W. Yrjänää. Makaan aurinkoisena kesäpäivänä ilmapatjalla kuunnellen Vasaman ääntä. Runo täyttää koko teltan, intiimin tilan tunnelma on yhden lyhyen tekstin ajan ihmeellisen onnellinen. Vain hyvin harvoin olen kokenut, että kirjoitetulle tekstille tehtäisiin kunniaa ja oikeutta näin täydellisesti. En sanottavasti pidä Yrjänän runoista, mutta kun Vasama lukee runoa, täytyn kiitollisuuden tunteesta. Runoteltta on yksi hauskimmista ja vaivattomimmista tavoista tutustua ja upota runouteen, mitä olen nähnyt.

Runous on yhteistä ja henkilökohtaista

Tarleena Sammalkorpi Kajaanin runoviikolla 2015
Toimittaja Tarleena Sammalkorpi Tarleena Sammalkorpi Kajaanin runoviikolla 2015 Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

– Ismittömyys on Kajaanin Runoviikon paras puoli, Tarleena Sammalkorpi kertoo. Hän on vieraillut festivaalilla jo kymmenen vuoden ajan – ja tänä vuonna hän on Runoviikon kunniavieras.

Kajaanissa ja runoudessa yleensä häntä puhuttelee fiilikset ja kohtaamiset. Runous on yksilöllistä ja henkilökohtaista. Ihmiset kokevat sen yhdessä ja siitä syntyy lämpöä ja energiaa, mutta siinä ei ole mitään joukkohysteriaa. Samanmielisyyden vaadetta ei ole olemassa.

Sammalkorpi juontaa Kajaanin Raatihuoneelta suoran Tämän runon haluaisin kuulla -lähetyksen lauantaina. Suoraa lähetystä tulee seuraamaan yleisöä, ja moni naama on tuttu jo vuosien takaa. Lähetyksessä on aivan omanlaisensa tunnelma. Se on näyttelijöillekin inspiroiva tilanne, yleisö tuo ohjelmaan Raatihuonelisän.

Kajaanin Runoviikko on Sammalkorvelle rohkeuden festivaali. Se on syntynyt kumartamatta kenellekään. Taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto on avainasemassa koko viikon tunnelmassa. ”Roima” Reimaluoto on pystynyt luomaan tällaisen tapahtuman, jossa on täydellinen tunnelma.

Sanojen välit

Taisto Reimaluoto esiintyy Kajaanin runoviikolla kirkossa
Taisto Reimaluoto lausuu kirkossa Taisto Reimaluoto esiintyy Kajaanin runoviikolla kirkossa Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Taisto Reimaluoto itse ajattelee, että runouden voima piilee sanojen väleissä. Koko elämä tapahtuu sanojen ympärillä. Ihmiset ja asiat menevät sanojen myötä aina uuteen järjestykseen, ja niiden väleistä pilkistävät näkymät ovat se, mikä meitä puhuttelee.

Reimaluoto vertaa runoutta hyvään puheeseen, ne vaikuttavat meihin samalla tavoin: Kun sanojen välissä on tilaa, ajatus saa tilaa.

Runoviikko syntyy paljolti talkootyöllä, mikä näkyy tapahtuman välittömyydessä. Järjestäjät haluavat olla läsnä kaikissa esityksissä mahdollisimman paljon. Reimaluoto miettii, että samanlaista yhteispeliä löytyy urheilusta ja hengellisistä tapahtumista. Ei tarvitse olla yksin.

Hän on elävä esimerkki Runoviikon hengestä, jossa itsensä likoon laittaminen on lähempänä sääntöä kuin poikkeusta. Ulla Tapaninen keskeyttää haastattelun ja sanoo: ”Kirjoita sinne, että Taisto on hirveän kiva.” Runoviikon taiteilijoista kumpuaa yhteishenki, jossa runoudesta syntyy oma todellisuutensa. Kaikki ovat siihen osallisia.

- Runoviikko on ihmisten keskellä, Reimaluoto kertoo.
Se on Kajaanin yhdistävä tapahtuma, jonka ainoa ongelma on tilojen riittäminen. Yleisöä olisi usein enemmän kuin esityksiin mahtuu.

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.