Hyppää pääsisältöön

Runous on henkilökohtaista painovoimaa

Kajaanin runoviikon yleisöä kuuntelemassa runoja
Kajaanin runoviikon yleisöä kuuntelemassa runoja Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Kirkosta kapakkaan ja aamusta yöhön. Runous koskettaa Kajaanissa kaikkea, se on kuin luonnonvoima joka vallitsee kaikkialla.

Suomessa julkaistaan noin sata runokirjaa vuodessa. Kajaanissa se kasvaa kirjojen sivuilta todellisuudeksi, joka paikoin syrjäyttää, paikoin syventää kielellistä maailmaamme.

Runouden alkuaine, sanat, muodostaa sen todellisuuden, jossa elämme. Ajattelu on sanoja, ymmärrämme sanojen välityksellä olevamme olemassa. Säekieli on tämän kirkkaimpia ilmentymiä. Runous on perustava maailmaa liikuttava voima, kuin painovoima. Joissain hetkissä ja paikoissa ihmiset antavat sille huomionsa, ja silloin tulee yhä varmemmin selväksi, että runoutta on kaikki.

Kajaanin Runoviikon aikana runous läpäisee julkiset tilat täydellisesti, ja joidenkin päivien ajan kirjallisuudella on ruumis ja kasvot, fyysinen olomuoto.

Runous ja mystiikka

Kajaanin runoviikon yleisöä kuuntelemassa runoja kirkossa
Kajaanin runoviikon yleisöä kuuntelemassa runoja kirkossa Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Runoviikon Kirkkoillassa Turun piispa Kaarlo Kalliala pohti, että mystikkoa ja runoilijaa voi olla vaikeaa erottaa toisistaan, heidän työnsä käy yksiin. Mystikko ja runoilija käyttävät Kallialan mukaan kieltä samalla tavoin. Runouden ja mystiikan kielet tuovat esiin jotain piilotettua.

Samassa tapahtumassa Kajaanin kirkkoherra Marko Miettinen pohti sangen kiinnostavasti äänenkäyttöä. Huutaminen on epäkohteliasta ja loukkaavaa. Asiat tulisi aina selvittää puhumalla. Toisaalta lapset huudetaan usein kotiin pihalta ja urheilukilpailua ei synny ilman huutamista. Mutta saako kirkossa huutaa? Äänenkäyttö on keskeinen osa taiteellisessa ilmaisussa. Raamatussa profeetoille annetaan ohje korottaa ääntään. Esimerkiksi Johannes Kastajaa kutsutaan huutavaksi ääneksi erämaassa – ja Jeesuksen on täytynyt huutaa saarnatessaan suurille massoille.

Kirkkoillan hengelliset puheenvuorot lähestyivät runoutta metafyysisesti. Tapahtuman runoesityksissä Rakel Liehun tai Paavo Rintalan kaltaiset kirjailijat saivat sekä hartaan että keskittyneen ympäristön. Kirkko on ilman muuta runouden kotikenttä.

Kirjallisuus osallistuu elämään

Elsa Tölli esiintyy Kajaanin runoviikolla
Elsa Tölli esiintyy Elsa Tölli esiintyy Kajaanin runoviikolla Kuva: Aleksis Salusjärvi elsa tölli

Kujan jatkoilla runoudesta katoaa ajattomuuteen kurkottavat piirteet. Profaanissa baariympäristössä sanat tulevat lihaan suoraan ja välittömästi. Anniskelutilan ilmapiiri on haasteellinen ja otollinen ympäristö runouden esittämiseen. Kajaanin baareissa esiintyvään runouteen suhtaudutaan aluksi hieman oudoksuen, mutta pian yleisö sulaa ja sanat alkavat puhutella sitä tilaa, jossa olemme. Tiiviit esitykset saavat aplodit ja vangitsevat täydellisesti ihmisten huomion. Runous puhuttelee kosiskelematta tai suostuttelematta, tarkat säkeet ja havainnot pureutuvat ihmisiin niin, että sen suorastaan näkee.

Helsinki Poetry Connectionin keikka on nopeasti ohi, puolitoista tuntia sujuu siivillä. Yleisöä tulee kaiken aikaa, ja lopulta koko baari hengittää runoutta. Tämä tilanne on aina yhtä ihmeellinen, siinä on jotain perustavaa ihmisyyttä. Sanat voivat tavoittaa meidät mistä hyvänsä. Ne vangitsevat huomiomme ja pureutuvat ajatuksiimme, ne viihdyttävät meitä tai saavat meidät näkemään jotain uutta. Kaikki tapahtuu hyvin yksinkertaisesti, kirjallisuus vain osallistuu elämäämme.

Henkilökohtaisesti sinun

Tuukka Vasama Runoteltassaan Kajaanissa
Tuukka Vasama Runoteltassaan Tuukka Vasama Runoteltassaan Kajaanissa Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Runouden välittömyys paljastuu kenties kirkkaimmin Tuukan runoteltassa. Runonlausuja Tuukka Vasama paitsi esiintyy ahkerasti festivaalin eri näytöksissä myös pitää joka vuosi Runotelttaa. Tänä vuonna se sijaitsi Kaukametsän salin pihalla. Runoteltan idea on yksinkertainen. Kolmesta teemasta (metafysiikka, maailma, ihminen) valitaan yksi, sitten mennään telttaan, jossa Vasama esittää sopivaksi katsomansa runon.

Minulle hän lukee A. W. Yrjänää. Makaan aurinkoisena kesäpäivänä ilmapatjalla kuunnellen Vasaman ääntä. Runo täyttää koko teltan, intiimin tilan tunnelma on yhden lyhyen tekstin ajan ihmeellisen onnellinen. Vain hyvin harvoin olen kokenut, että kirjoitetulle tekstille tehtäisiin kunniaa ja oikeutta näin täydellisesti. En sanottavasti pidä Yrjänän runoista, mutta kun Vasama lukee runoa, täytyn kiitollisuuden tunteesta. Runoteltta on yksi hauskimmista ja vaivattomimmista tavoista tutustua ja upota runouteen, mitä olen nähnyt.

Runous on yhteistä ja henkilökohtaista

Tarleena Sammalkorpi Kajaanin runoviikolla 2015
Toimittaja Tarleena Sammalkorpi Tarleena Sammalkorpi Kajaanin runoviikolla 2015 Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

– Ismittömyys on Kajaanin Runoviikon paras puoli, Tarleena Sammalkorpi kertoo. Hän on vieraillut festivaalilla jo kymmenen vuoden ajan – ja tänä vuonna hän on Runoviikon kunniavieras.

Kajaanissa ja runoudessa yleensä häntä puhuttelee fiilikset ja kohtaamiset. Runous on yksilöllistä ja henkilökohtaista. Ihmiset kokevat sen yhdessä ja siitä syntyy lämpöä ja energiaa, mutta siinä ei ole mitään joukkohysteriaa. Samanmielisyyden vaadetta ei ole olemassa.

Sammalkorpi juontaa Kajaanin Raatihuoneelta suoran Tämän runon haluaisin kuulla -lähetyksen lauantaina. Suoraa lähetystä tulee seuraamaan yleisöä, ja moni naama on tuttu jo vuosien takaa. Lähetyksessä on aivan omanlaisensa tunnelma. Se on näyttelijöillekin inspiroiva tilanne, yleisö tuo ohjelmaan Raatihuonelisän.

Kajaanin Runoviikko on Sammalkorvelle rohkeuden festivaali. Se on syntynyt kumartamatta kenellekään. Taiteellinen johtaja Taisto Reimaluoto on avainasemassa koko viikon tunnelmassa. ”Roima” Reimaluoto on pystynyt luomaan tällaisen tapahtuman, jossa on täydellinen tunnelma.

Sanojen välit

Taisto Reimaluoto esiintyy Kajaanin runoviikolla kirkossa
Taisto Reimaluoto lausuu kirkossa Taisto Reimaluoto esiintyy Kajaanin runoviikolla kirkossa Kuva: Aleksis Salusjärvi kajaanin runoviikko 2015

Taisto Reimaluoto itse ajattelee, että runouden voima piilee sanojen väleissä. Koko elämä tapahtuu sanojen ympärillä. Ihmiset ja asiat menevät sanojen myötä aina uuteen järjestykseen, ja niiden väleistä pilkistävät näkymät ovat se, mikä meitä puhuttelee.

Reimaluoto vertaa runoutta hyvään puheeseen, ne vaikuttavat meihin samalla tavoin: Kun sanojen välissä on tilaa, ajatus saa tilaa.

Runoviikko syntyy paljolti talkootyöllä, mikä näkyy tapahtuman välittömyydessä. Järjestäjät haluavat olla läsnä kaikissa esityksissä mahdollisimman paljon. Reimaluoto miettii, että samanlaista yhteispeliä löytyy urheilusta ja hengellisistä tapahtumista. Ei tarvitse olla yksin.

Hän on elävä esimerkki Runoviikon hengestä, jossa itsensä likoon laittaminen on lähempänä sääntöä kuin poikkeusta. Ulla Tapaninen keskeyttää haastattelun ja sanoo: ”Kirjoita sinne, että Taisto on hirveän kiva.” Runoviikon taiteilijoista kumpuaa yhteishenki, jossa runoudesta syntyy oma todellisuutensa. Kaikki ovat siihen osallisia.

- Runoviikko on ihmisten keskellä, Reimaluoto kertoo.
Se on Kajaanin yhdistävä tapahtuma, jonka ainoa ongelma on tilojen riittäminen. Yleisöä olisi usein enemmän kuin esityksiin mahtuu.

Toimittaja Aleksis Salusjärvi

Kommentit
  • Emme ymmärrä eläinten kieltä

    Eläimet ovat älykkäämpiä kuin olemme aiemmin uskoneet

    Käsitys ihmisen ylivertaisuudesta muuhun luomakuntaan nähden murenee sitä mukaa, kun tutkimus osoittaa eläinten ajattelun ja tunne-elämän paljon monipuolisemmaksi kuin olemme aiemmin uskoneet. Aivojen koko tai kädellisyys eivät korreloikaan älykkyyttä. Tai ainakin se riippuu siitä miten älykkyys määritellään. Monet eläimet ovat taitavia ongelmanratkaisijoita.

  • Avaruusromua: Kadonneen masternauhan arvoitus

    Sen piti olla selvä juttu: levy äänitetään ja julkaistaan.

    Sen piti olla ihan selvä juttu. Ensin levy äänitetään ja sitten se julkaistaan. Oli vuosi 1978. Oltiin Frankfurtissa Saksassa, kuuluisassa Panne-Paulsen -studiossa, jossa Robert Schroeder oli äänittämässä ensimmäistä levyään. Tuottajan pallilla istui itse Klaus Schulze, jonka uudella levymerkillä albumi oli tarkoitus julkaista. Kaikki näytti hyvältä, mutta albumi Harmonic Decadence julkaistiin vasta 40 vuotta myöhemmin. Mitä tapahtui? Toimittajana Jukka Mikkola

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri