Hyppää pääsisältöön

Jim Pembrokesta tuli nuoren rock-Suomen tärkeä brittivahvistus

Lontoosta vuonna 1965 saapunut Jim Pembroke ehti mullistaa suomalaista rockmusiikkia kahdessa merkittävässä bändissä, Blues Sectionissa ja Wigwamissa. Monessa mukana ollut maahanmuuttaja on vastuussa myös parista ikimuistoisesta euroviisusta.

Jim Pembroke ei ole koskaan varsinaisesti ollut median polttopisteessä, mutta hänellä on ollut olennainen rooli suomalaisen populaarimusiikin vaiheissa.

Monille hänen nimestään juontuu ensinnä mieleen 1960- ja 1970-lukujen progressiivinen rock, ja kun Q-klubi vuonna 1991 teki läpileikkauksen hänen tuotannostaan, illan isäntä Mikko Kuustonen tokaisikin avaussanoissaan Tampereen Tullikamarin klubin olevan "täynnä hämyjä".

Eniten ohjelmassa puhuttaa Suomi-progen lippulaiva Wigwam, jota Pembroke sanoo alun perin kuvitelleensa "kolmen viikon jutuksi". Vaikka bändi oli kuulemma alituisesti hajoamisen tilassa, projekti jatkui kymmenkunta vuotta, koska "aina tuli joku biisi". Nuclear Nightclub -albumin hittikappale Freddie Are You Ready on Q-klubissa mukana peräti kolmena eri versiona.

Wigwamin progeleimasta huolimatta Pembroken musiikkia on työlästä rajata kyseisen otsikon alle. Samaa kertovat Wigwamia edeltäneen Blues Sectionin ja 1980-luvun taitteessa toimineen Jim Pembroke Bandin biisit, joita Kuustosen Q.Stone-bändi vieraansa kera esittää. Niiden tyyliskaala ulottuu bluesista calypsoon.

Musiikin lomassa Pembroke muistelee niukkasanaisesti ja välillä lossiksi lyöden vaiheitaan ja saapumistaan Suomen hyiselle kamaralle. Suomen kielestä tarttui puheeseen ensimmäiseksi raitiovaunuliikenteeseen liittyvä käsite 'siirto'.

Q-klubin soittolista 30.03.1991

Q.Stone
Southbound (Richard Betts)
Jim Pembroke & Q.Stone
Hardtop Lincoln (Pembroke)
Nuclear Nightclub (Pembroke)
Wigwam/Jim Pembroke
Freddie Are You Ready (Rechardt–Pembroke)
Jim Pembroke & Q.Stone
Freddie Are You Ready
Money Is King (Neville Marcano)
Once More for the Road (Walli–Pembroke)

Pitkäletti Britanniasta

Lontoossa vuonna 1946 syntynyt Pembroke tempautui 1960-luvun alussa mukaan Britannian valtaisaan bändibuumiin ja lauloi aloittelevissa rhythm and blues -kokoonpanoissa. Suomeen hän muutti keväällä 1965 tyttöystävänsä perässä.

Beatmusiikin tuolloisesta pääkallonpaikasta saapunut pitkätukka kiinnosti suomalaista popyleisöä ja miksei soittajiakin. Brittitulokas pääsi laulamaan täkäläisten kokoonpanojen kanssa.

Ensimmäisen kesänsä hän kiersi maata vierailevana solistina The Beatmakers -yhtyeessä, josta sittemmin sukeutui suosikkibändi Jormas. Yhteistyöstä on säilynyt harvinainen dokumentti: Ohimennen-ohjelmaa varten syyskuussa 1965 tehty etuäänitysnauha, jolla kuullaan napakka tulkinta erinäisten brittibändienkin versioimasta I Ain't Got You'sta:

Syksyllä 1965 Pembroke teki ensilevynsä The Boys -yhtyeen säestyksellä. Loppuvuodesta ohjelmatoimisto kokosi hänen ympärilleen The Pems -nimisen kokoonpanon, joka kuitenkin eli vain lyhyen aikaa Jimin kyllästyttyä laulamiseen. Bändiltä julkaistiin hänen biisejään sisältävä singlelevy, mutta Pemsin radio- tai tv-tallenteita ei ole jälkimaailmalle jäänyt.

Bluesia, jazzia ja runoa

Talvehdittuaan Englannissa Pembroke palasi Suomeen ja pääsi tuoreeltaan mukaan käänteentekevään Blues Section -ryhmään. Hendrix- ja jazzvaikutteineen, äänikokeiluineen ja laajoine improvisaatioineen se edusti Suomessa kokonaan uudentyylistä popmusiikkia.

Mainos Blues Sectionin Hey Hey Hey -singlestä Stump-lehdessä 1967.
Blues Sectionin kakkossinglen mainos Stump-lehdessä 1967 Mainos Blues Sectionin Hey Hey Hey -singlestä Stump-lehdessä 1967. Kuva: Stump-lehti stump

Blues Sectionista tuli ensiaskeleitaan ottavan Love Recordsin ensimmäinen rockbändi. Suurin osa bändin esikoisalbumin ja kolmen ensimmäisen singlen kappaleista oli Pembroken sanoittamia tai säveltämiä. Ne kertoivat jo hänen kyvyistään melodikkona ja omintakeisena laululyyrikkona.

Pembroke lähti yhtyeestä keväällä 1968, mutta yhteys Loveen poiki uusia hankkeita. Muun muassa jazzavantgardisti ja säveltäjä Henrik Otto Donner käytti omissa produktioissaan mielellään nuoria rockmuusikoita, etenkin Blues Sectionin väkeä.

Yksi Pembroken uran erikoisimmista esiintymisistä lienee ollut Pentti Saarikosken runoihin perustuva produktio, jonka Donner valmisti Pori Jazziin kesällä 1969. Suomea vielä hieman kankeasti ääntävän englantilaisen laulukavereina olivat Arja Saijonmaa, Pepe Willberg ja Tarleena Sammalkorpi.

Art rockista deep poppiin

Wigwam oli ehditty jo perustaa, kun Pembroke kevättalvella 1969 pyydettiin sen neljänneksi jäseneksi. Tänään iltapäivällä -ohjelmassa vuodelta 1981 hän tiivistää vuotensa yhtyeen riveissä: "Kaikenlaista biisiä ja musiikkia tuli soitettua."

Pembroke vastailee radiotoimittajien uteluihin lyhyesti ja melko pyöreästi, kuten yleensäkin suomeksi tehdyissä haastatteluissa.

Joka tapauksessa Wigwamissa sävellajit alkoivat kuulemma selviämään, ja ajan myötä laulusolistista kasvoikin bändin toinen kosketinsoittaja.

Wigwamissa mä opin missä d-molli on.― Jim Pembroke 1981

Wigwam sai lämpimän vastaanoton mm. Tanskassa, Englannissa ja Hollannissa, mutta levyt eivät koskaan lähteneet kunnolla myymään. Soittajilla ei ollut erityistä intoa markkinointihenkisiin toimiin, sillä "meillä oli tarkoitus tehdä vain musiikkia".

Aiemmin mainitussa Q-klubin haastattelussa Pembroke sanoo kansainvälisen läpimurron kaatuneen siihen, ettei osa bändin jäsenistä mielinyt muuttaa Englantiin, josta käsin maailmanvalloitustyötä olisi ollut helpompi tehdä.

Jim Pembroke on ihan perinteinen singer-songwriter. Se on vielä keskeisempi jalusta tälle art rockin jälkeisen Wigwamin musiikille kuin proge.― Pekka Rechardt tv-haastattelussa 2007

Pembroke nousi Wigwamin pääasialliseksi biisintekijäksi vuonna 1974, kun kosketinsoittaja Jukka Gustavson ja basisti Pekka Pohjola lähtivät omille teilleen. Bändin materiaali muuttui yksinkertaisemmaksi ja "popmaisemmaksi", rönsyilevyys ja kokeelliset rakenteet korvautuivat selkeillä ja melodisilla kappaleilla.

Vuonna 2007 tehdyssä tv-haastattelussa Wigwam-kitaristi Pekka Rechardt nimittää tyyliä "deep popiksi" erotukseksi "vanhan Wigwamin" taiderockista. Siinä oli progen kunnianhimoisuutta ja omaehtoisuutta, mutta keskeistä olivat "hyvät biisit".

Kuvitteellinen yökerho

Vuonna 1972 ilmestyi Pembroken ensimmäinen soololevy Wicked Ivory, joka yhdisteli erilaisia musiikkiaineksia bluesista ja vaudeville-iskelmästä alkaen. Albumi oli rakennettu ikään kuin suoraksi radiolähetykseksi yökerhosta, jossa eri artistit esittivät outoja laulujaan.

Kuvitellun yökerhon taiteilijat ja heidät esittelevä juontaja olivat kaikki tietenkin fiktiivisiä hahmoja, kuten myös herra Hot Thumbs O'Riley, jonka nimissä koko levy julkaistiin. Puoliteatraalinen kokonaisuus herätti laajaa kiinnostusta, ja myös television Musiikkiykkönen teki Jimistä jutun:

Vietnamin sotaa kommentoiva Grass for Blades -balladi poimittiin Wicked Ivorylta myös Wigwamin pysyväksi keikkabiisiksi. Vuonna 1973 se taltioitiin Ylen Liisankadun studiossa Popstudio-ohjelmaa varten:

1970-luvulla Pembroke teki kaikkiaan kolme soololevyä. Wigwamin hajoamisen jälkeen hän perusti vuonna 1980 uuden, niin ikään Wigwam-nimiseksi kaavaillun kokoonpanon, joka lopulta ristittiin Jim Pembroke Bandiksi. Yhtye teki kehutun Flat Broke -albumin.

Edellä mainitun Tänään iltapäivällä -jutun aikoihin ryhmä oli jo hajonnut, ja Pembroke valmisteli uutta sooloprojektia. Kesällä 1981 ilmestyneen Party Upstairsin oli alkujaan määrä olla "vihdoinkin todellinen soololevy, pelkkä piano ja laulu sataprosenttisena". Aivan sellaista ei lopputuloksesta tullut, mutta pääasiassa Pembrokea tukee raidoilla vain Jukka Orman kitara.

TIP-haastattelun lomassa Pembroke esittää akustisen kitaran kera sooloalbumin kappaleen 4 Million Telephones. Biisi kuultiin myös hänen kovin lyhytikäiseksi jääneen Jimbo-yhtyeensä ainoalla singlejulkaisulla syksyllä 1981.

Kulisseissa ja euroviisuissa

Bändiensä lisäksi Pembroke teki jo 1970-luvulta alkaen runsaasti "näkymätöntä" työtä popmusiikin kulisseissa. Hän on laatinut sävellyksiä tai sanoituksia mm. Hurriganesille, Royalsille, Kalevalalle, Maaritille, Kojolle ja Riki Sorsalle.

Kansallisen musiikkielämän keskiöön Pembroke ajautui hetkeksi vuonna 1981, kun hänen Riki Sorsalle kirjoittamansa Reggae O.K. voitti Suomen euroviisukarsinnan. Seuraavana vuonna tapaus uusiutui, kun Kojon esittämä Nuku pommiin valittiin Suomen viisuedustajaksi Englannin Harrogateen.

Juhlinnan kohteeksi säveltäjä ei toki kohonnut, sillä valintaraatien päätökset nostattivat osassa yleisöä jyrkkiä vastalauseita. Harrogatessa tuomisiksi saadut nolla pistettä eivät nekään olleet omiaan nostamaan syyllisiä kansallissankareiksi.

Pembroke on piipahdellut myös solisti- tai soittajavieraana joillakin levyillä ja eri bändien livekokoonpanoissa. 1970- ja 1980-luvuilla hän esiintyi mm. Hurriganesin, Hasse Walli All Starsin ja Pedro Hietasen johtaman Pedro's Heavy Gentlemenin riveissä.

Wigwam palailee pätkittäin

1990-luvun alussa koettiin Wigwamin ensimmäinen comeback, kun ex-jäsenet Pembroke, Rechardt, Hietanen ja Måsse Groundstroem kokosivat legendaarisen bändin uudelleen. Rumpalina oli nuorempaa vuosikertaa edustava Jan Noponen. Muutamien henkilövaihdosten ja Light Ages -albumin jälkeen toiminta kuitenkin hiipui jo vuonna 1993, ja vuosikymmenen puolivälissä Pembroke muutti Yhdysvaltoihin ja sittemmin synnyinmaahansa Englantiin.

2000-luvun alussa Wigwam nousi uudelleen esiintymislavoille, ja tällä kertaa se pysyi pystyssä kuusi vuotta. Pembroken, Rechardtin, Groundstroemin, Esa Kotilaisen ja Kepa Kettusen voimin tehty studioalbumi Titans Wheel ylitti vuonna 2002 Ajankohtaisen Kakkosen uutiskynnyksen.

Mä yritän tehdä hyviä biisejä.― Jim Pembroke 2002

Wigwamin toisen paluun yhteydessä puhuttiin jälleen progesta ja sen uudesta tulemisesta, mutta Pembroke itse kommentoi ajankohtaisohjelman haastattelussa tyynesti: "Emmä osaa sanoa, onko tää progebändi. Mä yritän tehdä hyviä biisejä."

Jim Pembroken biisejä Blues Sectionille

Vuonna 2014 Jim Pembroke julkaisi albumin If the Rain Comes, joka oli hänen ensimmäinen soololevynsä 33 vuoteen.
Artikkelin lähteinä on käytetty mm. Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjaa (Fanzine 1983) ja Mikko Meriläisen artikkelia Jim Pembroken vaiheet (wigwam.fi) linkkeineen. Hyviä haastattelujuttuja ovat mm. Claes Johansenin Jim Pembroke Interview (wigwam.fi) vuodelta 1983 ja Pekka Tegelmanin Englantilaismies Stadissa (elvisry.fi) vuodelta 2003. Hyödyllistä luettavaa on myös Claes Johansenin artikkeli The Importance of Pembroke (wigwam.fi).

  • "You wanted the best? Well they didn't fuckin' make it!" – Guns N' Roses kasvoi maailman suurimmaksi rockbändiksi

    Orkesterin haastatteluita ja musavideoita kootusti.

    Los Angelesissa 1985 perustettu Guns N' Roses oli 1990-luvun alussa maailman suurin, vaarallisin, vetovoimaisin ja myydyin hard rock -yhtye. Orkesteri jalosti 1980-luvulla rehevästi kukkineen tukkametallin kokoluokkaan, jossa maailman suurimmat stadionit jäivät pian liian pieniksi kapasiteetiltaan. Artikkeliin on koottu Guns N' Rosesin jäsenten haastatteluita sekä musiikkivideoita bändin kultakaudelta.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Amerikansuomalainen majuri kävi ufossa

Majuri Wayne Aho tapasi vuodesta 1957 alkaen lentävien lautasten henkilökuntaa moneen otteeseen. Vieraillessaan Suomessa vuonna 1965 "ufojen pr-mies" vakuutti vieraiden olevan ystävällismielisellä asialla.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Knalleja, sateenvarjoja, loitsuja ja olviretkeä - radiodraamaa keskikesän juhlaan

    Radiodraaman juhannuspaketissa useita toivekuunnelmia

    Hellii juhannuksena helle tai piinaa sade ja savuava grilli, voivat radiodraaman ystävät uppoutua kuunnelmien maailmaan. Seikkaile Knallin ja sateenvarjon kanssa New Yorkin alamaailmassa, noitien kera juhannustanhuvilla ja selvitä hukkuneen miehen kohtalo komisario Vahtosen kanssa.

  • Ota radiodraamat mukaasi kesään!

    Lataa kuunnelmat omalle laitteelle

    Kaikki arkistosta julkaistavat radiodraamat ovat kuunneltavissa Areenan kautta, mutta osa on myös ladattavissa omalle laitteelle. Ota suosikkisi mukaan ja uppoudu kuunnelmien maailmaan mökkirannassa, tunturissa tai ulkomailla nettiyhteyksien ulottumattomissa. Kokoamme tälle sivulle ladattavat radiodraamat, jotka on julkaistu arkistosopimuksen puitteissa.

  • Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998

    Tuska-festivaalit keräävät yhteen metallimusiikin ystävät

    Tuska-festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1998. Helsingin Tavastia-klubilta kaksipäiväisenä sisätapahtumana aloittanut festivaali on kasvanut vuosien saatossa Pohjoismaiden suurimmaksi metallimusiikkitapahtumaksi.

  • "You wanted the best? Well they didn't fuckin' make it!" – Guns N' Roses kasvoi maailman suurimmaksi rockbändiksi

    Orkesterin haastatteluita ja musavideoita kootusti.

    Los Angelesissa 1985 perustettu Guns N' Roses oli 1990-luvun alussa maailman suurin, vaarallisin, vetovoimaisin ja myydyin hard rock -yhtye. Orkesteri jalosti 1980-luvulla rehevästi kukkineen tukkametallin kokoluokkaan, jossa maailman suurimmat stadionit jäivät pian liian pieniksi kapasiteetiltaan. Artikkeliin on koottu Guns N' Rosesin jäsenten haastatteluita sekä musiikkivideoita bändin kultakaudelta.

  • Onko rock saatanasta?

    Seinäjokelaiset helluntainuoret julkaisivat 1980-luvun puolivälissä kasetin, joka esitti todisteita heavy rockin moraalittomuudesta ja jumalattomuudesta.

  • Kesäloma Suomessa ei ole hullumpi ajatus

    Matkailufilmi 1962 piirtää Suomesta postikortinmaisen kuvan.

    Suomessa riittää matkailijalle nähtävä ja koettavaa yllin kyllin. Yli 60 000 järveä, koskematon luonto, historialliset nähtävyydet, komeat kaupungit ja hyvin varustetut leirintäalueet ovat kesämatkailijan paratiisi.

  • Lomamatka 70-luvulle

    Lomamatka 70-luvulle -sarjassa kolme erilaista porukkaa matkustaa kesäisessä 2010-luvun Suomessa 1970-luvun autoilla ja varusteilla. Matkassa on yksinhuoltajaäiti lapsineen, italialais-suomalainen perhe pompannappeineen ja espoolaiset nuoret kleinbussillaan.

  • Lasten kesäsuunnitelmia vuonna 1966

    Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa

    Toimittaja Pekka Holopaisen revolverihaastattelussa kuullaan leikkipuistossa telmivien helsikiläislasten kesänviettoaikeita. Suvena suunnattiin niin kesäsiirtolaan kuin mummolaankin.

  • Twistin ennätys Suomeen 60 tunnin ketkuttelulla

    Twist-tanssin ME-aika tanssittiin keväällä 1963.

    Nilkkatuet ja kääreet tarvittiin avuksi, kun Suomeen tanssittiin twistin maailmanennätys keväällä 1963. Voittajapari keinutti lanteitaan yhtä soittoa lähes kolme vuorokautta.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Yle Teemalla humpataan ja sheikataan.

    Teeman Elävän arkiston Tanssin huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät nyt omana kokonaisuutenaan Yle Areenassa.

  • Suomi letkajenkan ME-kuumeessa

    Letkisennätyksiä tehtailtiin vuonna 1964 lähes viikottain.

    Suomi eli kevättalvella 1964 todellista letkajenkkahuumaa. Tanssimuodista tuli suomalaisille uusi urheilulaji, jossa tehtailtiin maailmanennätyksiä lähes viikottain.

  • Lambada villitsee

    Lambadan tahtiin keinuttiin Suomessakin 1980-luvulla.

    Etelä-Amerikasta peräisin oleva tanssi lambada levisi maailmalle ja villitsi Suomenkin 1980-luvulla.

  • Tiputanssi oli kasarihitti

    Tiputanssia tanssittiin kasarina melkein kaikkialla.

    80-luvun alussa Suomessa hurahdettiin tiputanssiin, jota tanssittiin niin pikkujouluissa kuin Linnan juhlissakin.

  • Lapset haastattelevat Ahtisaarta

    Presidentti muisteli mm. äidin makoisia kermakakkuja.

    Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari otti itsenäisyyspäivän 1997 alla vastaan joukon lapsia Linnassa ja kertoi mm. äitinsä leipomista makoisista kermakakuista.

  • Ahtisaari syrjäytti Sorsan ja kiri vaalivoittoon

    Ahtisaaren matka presidentiksi.

    Presidentti Koivisto ilmoitti 1993, ettei hän enää asettuisi ehdolle vuoden 1994 vaaleissa. SDP:ssä käytiin esivaali valtiosihteeri Martti Ahtisaaren ja entisen pääministerin Kalevi Sorsan kesken. Sisäpolitiikan työmyyrälle Sorsalle tappio oli karvas.

  • Kosovo oli Ahtisaarelle vaikein

    Tuore rauhannobelisti kertoo sovittelijan urastaan.

    Martti Ahtisaaren kansainvälinen ura sai huipennuksen vuonna 2008, kun hänelle luovutettiin Nobelin rauhanpalkinto yli 30-vuotisesta urastaan kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi. Itse hän arvioi Kosovon itsenäisyyden ratkaisemisen vaikeimmaksi työkseen.

  • Kotikadun kolmannen kauden suurin mysteeri löytyy ullakolta

    Neljäs kausi tulee katsottavaksi lokakuussa.

    Kotikadun kolme ensimmäistä kautta ovat nyt katsottavissa Areenassa. Jokainen kausi on katsottavissa kuusi kuukautta, joten vielä on aikaa aloittaa koko sarja alusta. Ensimmäinen kausi on katseltavissa 25.7. saakka. Vuosina 1997–1998 nähty kolmas kausi saapui juuri juhannuksen kynnyksellä katsottavaksi. Toinen kausi pättyi jaksoon, jossa tanssittiin Jannen ja Pirkon häitä.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Paula Koivuniemi aloitti uransa teini-iässä

    Keikkailu alkoi jo 1960-luvun alussa.

    Paula Koivuniemi lauloi 17-vuotiaana Etelä-Pohjanmaan alueradiossa vuonna 1965. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai Pekka Puupään herkistymään tv:ssä. 1970-luvun alussa tavataan täysverinen keikkatyöläinen, joka on jo tottunut kaikkeen: Paula ja bändi soittavat poppia koululaisten kuntoilutapahtumassa frisbeenheittelyn välillä.

  • Onnellinen mies on reilu ja omituinen

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva elokuva.

    Arto Paasilinnan romaaniin pohjautuva tv-elokuva Onnellinen mies kertoo siltainsinööri Akseli Jaatisesta. Omalaatuinen siltainsinööri herättää tempauksillaan pahennusta.

  • Ryydinkeksijät ottivat rohkean sivuaskeleen tv-viihteen valtavirrasta

    "Se on vanha suola, jota kannattaa jonottaa."

    Vuonna 1976 esitetty yhdeksänosainen sketsisarja Ryydinkeksijät jatkoi Merirosvoradion laineilla, mutta visuaalisesti askeettisempana ja sisällöllisesti astetta absurdimpana. Ilmiömäisten Heikki Kinnusen, Leo Lastumäen, Petra Freyn, Esko Roineen, Erkki Liikasen ja Risto Mäkelän seurassa nähtiin nyt myös Esko Salminen ja Heikki Nousiainen.

  • Hääyö myytävänä - kaikella on hintansa

    Tragikomedia juurettomuudesta ja ihmisen hyväksikäytöstä.

    Lasse Naukkarinen on pitkällä urallaan tullut tunnetuksi ennen kaikkea persoonallisena dokumenttielokuvien ohjaajana. Yli 60 elokuvan joukkoon mahtuu kuitenkin myös neljä fiktioelokuvaa. Näistä toinen oli 1979 TV1:n teatteritoimitukselle tehty Hääyö myytävänä. Naukkarinen on paitsi ohjannut elokuvan, myös kirjoittanut sen.

  • “Kaikki missä räjäytetään asuntovaunuja on kovaa kamaa” – Ylen Musiikki-tv oli musavideoiden runsaudensarvi

    Ohjelman tuottaja Anssi Autio muistelee sarjan vaiheita.

    Musiikki-tv oli Ylen musiikkivideoihin keskittynyt televisiosarja, joka toi katsojien ulottuville myös hitusen erikoisempia kappaleita sekä musiikkityylejä. Tv-ohjelman tavoitteena oli esitellä vuosittain peräti yli 2000 musiikkivideota. Vuosina 2006–2009 esitetyn ohjelman vastaava tuottaja Anssi Autio muisteli Elävälle arkistolle sarjan vaiheita vuonna 2017.

  • Blogi: Musiikki-tv:ssä tuutattiin tuutausareita laidasta laitaan

    Musiikki-tv alkoi tv:stä vuonna 2006

    Kun Musiikki-tv aloitti lähetyksensä vuonna 2006 monitoimimies Timblalandin tuottamat levyt hallitsivat klubeja ja listoja. Nelly Furtadon Loose- ja Justin Timberlaken FutureSex/LoveSounds -albumeilta ei voinut välttyä. Unohtamatta Gnarls Barkleyn Crazy-hittiä. Mutta mikä oikeastaan oli ominaista vuoden 2006 soundia? Musiikki-tv:n Uuden musiikin erikoisohjelma piirsi aiheesta lavean kokonaiskuvan unohtamatta obskuurempia vaihtoehtoja. Lasipalatsin studiosta uusinta musiikkia esittelivät toimittajat Sonja Kailassaari ja Tomi Saarinen.

  • Suomalaisuuden ilmentymiä eri vuosikymmenten ohjelmissa

    Vuosikymmenet mediassa

    Lähde kanssamme katsomaan ja kuulemaan, mitä Suomesta on taltioitu ja millaisena suomalaisuus on näyttäytynyt eri vuosikymmenten ohjelmissa. Vanhimmat filmit ovat yli sadan vuoden takaa, jolloin suomalaisuus sykki, mutta itsenäinen Suomi oli vielä syntymässä. Tuoreimmat ohjelmat ovat juuri valmistumassa.

  • Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Serafiina 14 v. katsoi Häräntappoasetta: "Odotukset matalalla, mutta ekan jakson jälkeen huvittaa klikata toistakin"

    Muidenkin ikäisteni kannattaisi katsoa edes eka jakso.

    Aika outo nimi. Kuulostaa joltain länkkärisarjalta, joka on täynnä toimintaa. Ja se ei vaikuta hyvältä teemalta nuorten sarjalle. Ahaa okei, sarjan kuvauksessa lukee, että kaupunkilaispoika Alpo Korva joutuu heinätöihin kaukaisten sukulaisten luo. Se tuntuukin järkevämmältä teemalta vanhalle 1980-luvun suomalaiselle nuorten sarjalle.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Kultahippuja korville - radiodraaman arkistot aukeavat

    Yle avaa tuhansia tunteja radiodraamaa Areenaan

    Radion kuunnelmatuotanto sai alkunsa Yleisradion syntyvuonna 1926. Ensimmäinen kuunnelma lähetettiin viidentenä toimintapäivänä. Kuuluttajaksi taloon tullut Markus Rautio loi Radioteatterin kokeilemalla näyttelijöiden kanssa, miten mikrofoni reagoi eri tilanteissa.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.