Hyppää pääsisältöön

Kehärata-hankkeen varrella oli monta mutkaa

Junaliikenne kauan odotetulla Kehäradalla käynnistyi heinäkuun alusta 2015 kuuden vuoden rakennustöiden jälkeen. Tärkeä kulkuyhteys Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan välillä näki näin vihdoin päivänvalon. Vaikeuksia hankkeen aikana kuitenkin riitti.

Yleistietoa Kehäradasta

Kehärata on kaksiraiteinen ja tarkoitettu pelkästään henkilöliikenteelle. Se on pituudeltaan 18 kilometriä sisältäen kahdeksan kilometrin tunneliosuuden, kolme pinta-asemaa (Leinelä, Kivistö ja Vehkala) sekä kaksi tunneliasemaa (Lentoasema ja Aviapolis). Rakennuskustannukset olivat yhteensä noin 740 miljoonaa euroa.

Kehäradan linjaus- ja asemasuunnitelma vuodelta 2003
Marja-radan linjaus- ja asemasuunnitelma vuodelta 2003 poikkeaa jonkin verran toteutuneesta Kehäradasta. Kehäradan linjaus- ja asemasuunnitelma vuodelta 2003 Kuva: Yle kuvanauha lentoasema
Idea pääradan ja Martinlaakson radan välisestä poikkiyhteydestä ei ollut uusi; se syntyi jo viimeksi mainitun valmistuessa vuonna 1975. Tästä juontuu myös alkuperäinen nimitys Marja-rata eli Martinlaakson radan jatke. Ennen toteutumistaan se jäi kuitenkin hautumaan ajatusasteelle vielä vuosikymmeniksi.

Valmisteluja radan suhteen kyllä tehtiin. Ensimmäinen yleissuunnitelma hankkeelle luotiin jo 1981 ja kahta vuotta myöhemmin siihen liittyvä aluevaraus sisällytettiin Vantaan yleiskaavaan. Kului kuitenkin vielä kymmenisen vuotta ennen kuin Marja-rata 1994 hyväksyttiin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ja siitä tuli virallinen liikennehanke. Tämänkin jälkeen edessä oli vielä lukuisten selvitystöiden tekeminen ja rahoituksen hankkiminen.

2000-luvun alussa laadittiin tulevan radan tarveselvitys sekä ympäristövaikutusten arviointi. Tämän jälkeen ryhdyttiin työstämään tarkempaa yleissuunnitelmaa, joka valmistui 2003. Seuraavien vuosien aikana hankkeelle haettiin kaikki tarvittavat luvat ja se sai lopullisen rakennuspäätöksen valtion rahoituksen varmistuttua 2007. Prosessin yhteydessä Vantaan kaupunkisuunnittelulautakunta myös nimesi rataosuuden virallisesti Kehäradaksi.

Rakennustyöt käynnistyivät symbolisesti maaliskuussa 2009 radan peruskiven muuraamisella Vantaan Ilolassa. Tilaisuuteen osallistui muun muassa liikenneministeri Anu Vehviläinen sekä Ratahallintokeskuksen ja Vantaan kaupungin edustajia. Maastomittaukset ja pohjatutkimukset olivat alkaneet edellisenä syksynä ja kevään aikana ryhdyttiin louhimaan myös ratatunnelia ja asemien paikkoja.

Hankkeen ensimmäinen vaihe piti sisällään viiden aseman sekä rataosuuden rakentamisen kokonaisuudessaan. Lisäksi toista vaihetta varten oli tarkoitus valmistella kolme asemavarausta. Aikataulun mukainen valmistumisaika Kehäradalle oli vuonna 2014 ja projekti lähtikin hyvin käyntiin.

Rakentamisen kannalta merkittäviä ongelmia ilmeni syksyllä 2010, kun lentokentän alla tehtävien louhintojen yhteydessä törmättiin glykolivuotoihin ja laajaan mikrobikasvustoon. Lentokoneiden jäänestoaineessa käytettyä glykolia oli vuosien saatossa päässyt maaperään suuria määriä ja sen todettiin syövyttävän rakenteilla olevan tunnelin betoni- ja teräsrakenteita.

Mitään semmoista mission impossiblea tässä ei ole.

Ongelmista johtuen tunnelia jouduttiin vahvistamaan suojarakenteilla, mikä johti suoraan kustannusten nousuun ja valmistumisen viivästymiseen. Yle uutisten haastattelussa projektipäällikkö Juha Kansonen myönsi rakennustöiden maan alla olevan ennakoitua haastavampia ja kalliimpia, mutta painotti urakoitsijoiden olevan sitoutuneita saattamaan työ valmiiksi ajallaan. Kehäradan suunniteltu käyttöönotto siirrettiin vuoden 2015 puolelle.

Vielä 2004 Uudenmaan uutisissa silloisen Marja-radan arveltiin valmistuvan vuosikymmenen vaihteeseen mennessä ja kustantavan arviolta 300 miljoonaa euroa. Nämä luvut osoittautuivat kuitenkin liian optimistisiksi ja 2013 edelleen keskeneräisen hankkeen hintalappu oli kohonnut jo noin 740 miljoonaan.

Kehäradan linjaus- ja asemasuunnitelma
Kehäradan lopullinen linjaus ja asemat Kehäradan linjaus- ja asemasuunnitelma Kuva: Wikipedia lentoasema

Alkuperäisen vuonna 2007 tehdyn sopimuksen mukaan valtion osuus Kehäradasta oli kiinteä reilut 370 miljoonaa euroa eli 73 prosenttia budjetoiduista rakennuskustannuksista. Hanketta varten haettu EU-tuki ja Finavian osuus kattoivat puolestaan noin 40 miljoonaa. Ongelmista ja viivästymisestä johtuneiden lisäkulujen maksajaksi joutui Vantaan kaupunki, jonka osuus kasvoi lopulta lähes kolmannekseen, liki 250 miljoonaan euroon.

Kaikesta huolimatta Kehärata valmistui lopulta suuren kiinnostuksen saattelemana. Helsinki-Vantaan lentoasema oli pitkään Euroopan vilkkain kenttä, jolta ei ollut raideyhteyttä lähikaupunkiin. Tämä epäkohta korjaantui uuden radan myötä. Lisäksi se loi poikkiyhteyden Vantaan eri laitamien välille ja helpotti lukuisten työmatkalaisten kulkemista. Arvioitu matkustajamäärä Kehäradalla on päivittäin jopa 400 000. Tulevaisuutta ajatellen rata mahdollisti myös uusien asuinalueiden ja työpaikkojen syntymisen hyvien kulkuyhteyksien varteen jopa kymmenille tuhansille ihmisille.

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.