Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-ohjelman sivuilta.

Kesätuunarit: Mainospostit säilytyskoreiksi

Pirjo Kuisma punoo jätepaperista koreja.
Pirjo Kuisma punoo jätepaperista koreja. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen jätepaperi

Mainospostin määrä ärsyttää monia. Jotkut panevat jätepaperitulvan päreiksi. Jo parissa tunnissa mainosposti tai päivän sanomalehti taipuu käytännölliseksi ja taatusti ekologiseksi säilytyskoriksi.

Postin suoramainostuotteesta punottuja koreja.
Postin suoramainostuote hyötykäytössä. Postin suoramainostuotteesta punottuja koreja. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen jätepaperi

Turenkilainen Pirjo Kuisma kimpaantui Postin uuteen mainospostituotteeseen. Aikansa kaksi kertaa viikossa postilaatikkoon tupsahtavaa turhaketta kummasteltuaan hän päätti antaa Postiselle mahdollisuuden. Lopputuloksena oli kauniin oranssi kori. Materiaalin punontaominaisuudet eivät kuitenkaan olleet kummoiset.

— Ei maksa vaivaa, Postinen menköön tästä lähtien paperikeräykseen toteaa Pirjo.

"Säästäkää isot sanomalehdet!"

Sanomalehtipaperista punottu kori.
Sanomalehtipaperista punottu kori. Sanomalehtipaperista punottu kori. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen jätepaperi

Sanomalehtipaperia Pirjo käyttää punontamateriaalina mielellään.

— Se on joustavaa ja helppoa käsitellä. Se on myös yllättävän kestävä materiaali.

Ainoa, mikä sanomalehdissä askartelun kannalta nykyään harmittaa, on tabloid-koon yleistyminen.

Seinätapetista punottu kori.
Seinätapetista punottu kori. Seinätapetista punottu kori. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen tapetti

— Jos jollain on isoja, broadsheet-kokoisia lehtiä tallessa, niitä ei missään nimessä kannata heittää roskiin.

Koreja voi tehdä myös vanhoista tapetin jämistä. Materiaalina tapetti on sanomalehteä paljon tukevampaa. Tapetista saa tehtyä isomman ja jämäkämmän korin.

Sanomalehtikori punotaan samalla tekniikalla kuin pärekori. Lehtien lisäksi tarvitaan sakset, maalarinteippiä ja pyykkipoikia. Valmista pitäisi tulla parissa tunnissa.

Kirjanlehdet sopivat hakapunontaan

Kirjan lehdistä punottu iltalaukku.
Kirjan lehdistä punottu iltalaukku. Kirjan lehdistä punottu iltalaukku. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen jätepaperi

Antikvariaattiin kelpaamattomia vanhoja kirjojakin voi käyttää askartelumateriaalina. Kirjan lehdet sopivat hakapunontaan.

Hakapunonnassa yhdistellään 2:5 kokoisista paperipaloista taiteltuja "hakasia" ensin ketjuksi. Ketjut yhdistetään toisiinsa neulan ja langan avulla. Tekniikka on hidas, mutta melko yksinkertainen.

Pirjon punoma iltalaukku on käsityönä vaativammasta päästä.

Origami-ohjeilla jätepaperi kukkimaan

Jätepaperista tehtyjä kukkia.
Jätepaperista tehtyjä kukkia. Jätepaperista tehtyjä kukkia. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen jätepaperi

Pirjon askartelee paperista myös Kusudama-kukkia. Lahjapapereita ei saa laittaa paperinkeräykseen, mutta ne ovat mainiota materiaalia origami-askarteluun.

Kukkia voi tehdä monenlaisesta paperista ja sen alkuperäinen käyttötarkoituskin kertoo omaa tarinaansa.

— Työkaverin läksiäiskimppuunkin saatiin mahtumaan melkein koko työhistoria, nauraa Pirjo.

Älä polta, laita keräykseen

Mökkiolosuhteissa jätepaperista yritetään monasti päästä eroon polttamalla se saunan pesässä. Paperista syntyy kuitenkin valtava määrä tuhkaa, joka leviää palokaasujen mukana ja kertyy tulisijaan.

Sytykkeenä paperia voi käyttää, mutta kaiken kesän mittaan kertyvän jätepaperin ainoa oikea kierrätystapa on toimittaa se paperikeräykseen.

Yleisön lähettämät tuunausvinkit:

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.