Hyppää pääsisältöön

Peliala on murroksessa ja se näkyy Karoliina Korppoossa

Karoliina Korppoo (2015)
Karoliina Korppoo Karoliina Korppoo (2015) Kuva: Yle / Marco Hyvärinen karoliina korppoo

Näin syntyy hittipeli: Linnoittaudutaan kellariin kolmeksi vuodeksi. Juodaan Cokista, nukutaan ilmapatjoilla ja pyyhitään huurua rilleistä. Nyt peliala on murroksessa, sillä nörtit ovat tulleet kellareistaan, tavanneet muita ihmisiä ja ymmärtäneet, että pitsaan tarvitaan myös rahaa. Pelialan muutos kiteytyy Karoliina Korppooseen, joka suunnitteli Cities: Skylines -pelin.

Skylines on tämän vuoden puhutuin kotimainen peli. Se on nelinkertainen yllättäjä Suomen kasvavalla pelialalla.

Ensinnäkin, peli myi viidessä viikossa miljoona kappaletta. Se on uskomaton suoritus kenelle tahansa, saati 13 hengen suomalaisyritykselle.

Toiseksi, Suomen pelialaa hallitsevat mobiilipelit, mutta Skylines on PC-peli, vieläpä perinteitä kunnioittava kaupunkisimulaattori. Kolmanneksi, peli on tehty Tampereella, ei Helsingissä.

Ja vielä viimein, pelin pääsuunnittelija on nainen.

Pelialan muutosta käsitellään myös ohjaamassani Tekijänä-dokumentissa, jonka päähenkilö on Karoliina Korppoo. Halusin kertoa, millaista on olla nainen miesvaltaisella alalla, mutta koko kysymys sai minut vaivautuneeksi. Ihan oikeasti, eikö tätä asiaa voisi jo sivuuttaa Suomessa vuonna 2015?

Aikuisikään tullut peliala naisistuu hiljakseen

Pelialan työt voi jakaa raa’asti neljään: johto, suunnittelu, ohjelmointi ja taidepuoli, joka sisältää grafiikan ja äänisuunnittelun. Näistä osa-alueista vähiten naisia on pelisuunnittelijoina.

Cities: Skylines (screenshot 2015)
Cities: Skylines (screenshot 2015) Kuva: Paradox Interactive cities: skylines

”Olen pelisuunnittelija, ja hyvä siinä. Sillä ei ole mitään tekemistä sukupuoleni kanssa”, Korppoo sanoo, ja jatkaa: ”Mutta mediaa on kyllä kiinnostanut se, että Colossal Orderissa suunnittelija ja toimitusjohtaja ovat naisia”.

Suomalaisen pelialan takana ovat poikien ja miesten kaveriporukat, joilla oli unelma ikiomasta pelistä. Tästä syystä peliala on ollut hyvin, hyvin miesvaltaista.

”En koskaan haaveillut pelialasta, vaikka olen kyllä aina pelannut tosi paljon. Pelit kulkivat siinä kaiken muun mukana”, Karoliina Korppoo tunnustaa.

Hänestä tuli suunnittelija sattumalta. Medianomi-opintojen kautta Korppoo päätyi mobiilipelien testaajaksi ja graafikoksi pelialan yritykseen. Yrityksen suunnittelijana toimi firman toimitusjohtaja, jolla oli usein kädet täynnä toimarin töitä. Siksipä Korppoo alkoi tehdä myös pelisuunnittelua.

Kun peliala kehittyy, myös firmat kasvavat. Samalla peliala monipuolistuu. Alalle tulee lisää naisia, mutta myös ulkomaista osaamista.

Naisistuminen näkyy jo tilastoissa: Pelialalla työskenteli viisi vuotta sitten tuhat henkeä. Heistä 16 prosenttia oli naisia. Vuonna 2014 alalla työskenteli jo 2500 henkeä, joista naisia oli viidennes. Ala naisistuu siis prosentin vuosivauhdilla.

#gamergate

Miehet eivät ole hallinneet pelialaa ainoastaan tekijäpuolella. Pertti Peruspelaajaa on totuttu ajattelemaan nuorena miehenä, jota kiinnostavat väkivaltaiset ja seksistiset pelit.

Asia ei ole koskaan ollut noin yksinkertainen, mutta peliala on kasvussa myös siitä syystä, että yhä useampi iästä ja sukupuolesta riippumatta pelaa, ja pelien kirjo on laaja.

Syksyllä 2014 pelisuunnittelija Zoe Quinn ja Brianna Wu sekä kulttuurintutkijaAnita Sarkeesian joutuivat häirinnän kohteeksi. #gamergate levisi, ja naiset saivat eriasteisia uhkauksia ja solvauksia.

Korppoota luultiin vielä muutama vuosi sitten pelialan tapahtumissa aina aveciksi.

”Pelejä ja pelaajia on nykyään kaikenlaisia. Tämä selvästi aiheuttaa joillekin pelaajille tunteen, että heiltä ollaan viemässä jotain. Gamergatessä on käsittääkseni kyse siitä, että osa pelaajista kokee olonsa uhatuksi”, Korppoo sanoo.

Skylinesia suunnitellessa olikin hyvin tärkeää, että peliä pystyisi pelaamaan myös kokemattomat pelaajat.

Sanotaan suoraan: peliala on ollut miesten oma temmellyskenttä, mutta kuinka kauan se jatkuu?

Totuus on, että Korppoota luultiin vielä muutama vuosi sitten pelialan tapahtumissa aina aveciksi. Youtubessa häntä kommentoidaan kärkkäämmin vain koska hän on nainen.

Kotimainen peliala on kasvanut 150 prosenttia neljän vuoden aikana, jos mittarina pidetään työntekijöiden määrää. Koska peliala on vasta syntynyt, alan koulutus alkanut ja pelialaan panostetaan rihikuivalla, on myös tasa-arvosta voitava puhua.

Siitä on puhuttava, vaikka Korppoon ammattitaito ei liity sukupuoleen.

Kirjoituksen taustaksi on haastateltu pelialan yhdistyksen Neogamesin johtajaa KooPee Hiltusta.

Tekijänä: Karoliina Korppoo
Yle Areena 27.7.2015; Yle Teema 29.7.2015 klo 19:45 ja Yle TV2 13.8.2015 klo 23:45

Tekijänä - Pelintekijä sarjan muut artikkelit:

Hill Climb Racing -mäkiautopeliä on ladattu yli 400 miljoonaa kertaa
Veli Laamanen ja unelma omasta pelifirmasta
Simo Rajamäki - Rakastan pelin tekemisen oravanpyörää
Peliala imaisi Elina Arposen mukaansa

Aiheeseen liittyvää:

Tutkimus: Naisia verkossa sättivät miehet ovat kirjaimellisesti luusereita
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan historioitsija Juho Kuorikoski
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan verkottaja Sonja Ängeslevä
Sukellus pelimaailmaan: Bisnesenkeli Jaakko Salminen
Sukellus pelimaailmaan: Juho Kuorikoski, Jaakko Salminen ja Sonja Ängeslevä
Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo on yllättävä pakkaus

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri