Hyppää pääsisältöön

Peliala on murroksessa ja se näkyy Karoliina Korppoossa

Karoliina Korppoo (2015)
Karoliina Korppoo Karoliina Korppoo (2015) Kuva: Yle / Marco Hyvärinen karoliina korppoo

Näin syntyy hittipeli: Linnoittaudutaan kellariin kolmeksi vuodeksi. Juodaan Cokista, nukutaan ilmapatjoilla ja pyyhitään huurua rilleistä. Nyt peliala on murroksessa, sillä nörtit ovat tulleet kellareistaan, tavanneet muita ihmisiä ja ymmärtäneet, että pitsaan tarvitaan myös rahaa. Pelialan muutos kiteytyy Karoliina Korppooseen, joka suunnitteli Cities: Skylines -pelin.

Skylines on tämän vuoden puhutuin kotimainen peli. Se on nelinkertainen yllättäjä Suomen kasvavalla pelialalla.

Ensinnäkin, peli myi viidessä viikossa miljoona kappaletta. Se on uskomaton suoritus kenelle tahansa, saati 13 hengen suomalaisyritykselle.

Toiseksi, Suomen pelialaa hallitsevat mobiilipelit, mutta Skylines on PC-peli, vieläpä perinteitä kunnioittava kaupunkisimulaattori. Kolmanneksi, peli on tehty Tampereella, ei Helsingissä.

Ja vielä viimein, pelin pääsuunnittelija on nainen.

Pelialan muutosta käsitellään myös ohjaamassani Tekijänä-dokumentissa, jonka päähenkilö on Karoliina Korppoo. Halusin kertoa, millaista on olla nainen miesvaltaisella alalla, mutta koko kysymys sai minut vaivautuneeksi. Ihan oikeasti, eikö tätä asiaa voisi jo sivuuttaa Suomessa vuonna 2015?

Aikuisikään tullut peliala naisistuu hiljakseen

Pelialan työt voi jakaa raa’asti neljään: johto, suunnittelu, ohjelmointi ja taidepuoli, joka sisältää grafiikan ja äänisuunnittelun. Näistä osa-alueista vähiten naisia on pelisuunnittelijoina.

Cities: Skylines (screenshot 2015)
Cities: Skylines (screenshot 2015) Kuva: Paradox Interactive cities: skylines

”Olen pelisuunnittelija, ja hyvä siinä. Sillä ei ole mitään tekemistä sukupuoleni kanssa”, Korppoo sanoo, ja jatkaa: ”Mutta mediaa on kyllä kiinnostanut se, että Colossal Orderissa suunnittelija ja toimitusjohtaja ovat naisia”.

Suomalaisen pelialan takana ovat poikien ja miesten kaveriporukat, joilla oli unelma ikiomasta pelistä. Tästä syystä peliala on ollut hyvin, hyvin miesvaltaista.

”En koskaan haaveillut pelialasta, vaikka olen kyllä aina pelannut tosi paljon. Pelit kulkivat siinä kaiken muun mukana”, Karoliina Korppoo tunnustaa.

Hänestä tuli suunnittelija sattumalta. Medianomi-opintojen kautta Korppoo päätyi mobiilipelien testaajaksi ja graafikoksi pelialan yritykseen. Yrityksen suunnittelijana toimi firman toimitusjohtaja, jolla oli usein kädet täynnä toimarin töitä. Siksipä Korppoo alkoi tehdä myös pelisuunnittelua.

Kun peliala kehittyy, myös firmat kasvavat. Samalla peliala monipuolistuu. Alalle tulee lisää naisia, mutta myös ulkomaista osaamista.

Naisistuminen näkyy jo tilastoissa: Pelialalla työskenteli viisi vuotta sitten tuhat henkeä. Heistä 16 prosenttia oli naisia. Vuonna 2014 alalla työskenteli jo 2500 henkeä, joista naisia oli viidennes. Ala naisistuu siis prosentin vuosivauhdilla.

#gamergate

Miehet eivät ole hallinneet pelialaa ainoastaan tekijäpuolella. Pertti Peruspelaajaa on totuttu ajattelemaan nuorena miehenä, jota kiinnostavat väkivaltaiset ja seksistiset pelit.

Asia ei ole koskaan ollut noin yksinkertainen, mutta peliala on kasvussa myös siitä syystä, että yhä useampi iästä ja sukupuolesta riippumatta pelaa, ja pelien kirjo on laaja.

Syksyllä 2014 pelisuunnittelija Zoe Quinn ja Brianna Wu sekä kulttuurintutkijaAnita Sarkeesian joutuivat häirinnän kohteeksi. #gamergate levisi, ja naiset saivat eriasteisia uhkauksia ja solvauksia.

Korppoota luultiin vielä muutama vuosi sitten pelialan tapahtumissa aina aveciksi.

”Pelejä ja pelaajia on nykyään kaikenlaisia. Tämä selvästi aiheuttaa joillekin pelaajille tunteen, että heiltä ollaan viemässä jotain. Gamergatessä on käsittääkseni kyse siitä, että osa pelaajista kokee olonsa uhatuksi”, Korppoo sanoo.

Skylinesia suunnitellessa olikin hyvin tärkeää, että peliä pystyisi pelaamaan myös kokemattomat pelaajat.

Sanotaan suoraan: peliala on ollut miesten oma temmellyskenttä, mutta kuinka kauan se jatkuu?

Totuus on, että Korppoota luultiin vielä muutama vuosi sitten pelialan tapahtumissa aina aveciksi. Youtubessa häntä kommentoidaan kärkkäämmin vain koska hän on nainen.

Kotimainen peliala on kasvanut 150 prosenttia neljän vuoden aikana, jos mittarina pidetään työntekijöiden määrää. Koska peliala on vasta syntynyt, alan koulutus alkanut ja pelialaan panostetaan rihikuivalla, on myös tasa-arvosta voitava puhua.

Siitä on puhuttava, vaikka Korppoon ammattitaito ei liity sukupuoleen.

Kirjoituksen taustaksi on haastateltu pelialan yhdistyksen Neogamesin johtajaa KooPee Hiltusta.

Tekijänä: Karoliina Korppoo
Yle Areena 27.7.2015; Yle Teema 29.7.2015 klo 19:45 ja Yle TV2 13.8.2015 klo 23:45

Tekijänä - Pelintekijä sarjan muut artikkelit:

Hill Climb Racing -mäkiautopeliä on ladattu yli 400 miljoonaa kertaa
Veli Laamanen ja unelma omasta pelifirmasta
Simo Rajamäki - Rakastan pelin tekemisen oravanpyörää
Peliala imaisi Elina Arposen mukaansa

Aiheeseen liittyvää:

Tutkimus: Naisia verkossa sättivät miehet ovat kirjaimellisesti luusereita
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan historioitsija Juho Kuorikoski
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan verkottaja Sonja Ängeslevä
Sukellus pelimaailmaan: Bisnesenkeli Jaakko Salminen
Sukellus pelimaailmaan: Juho Kuorikoski, Jaakko Salminen ja Sonja Ängeslevä
Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo on yllättävä pakkaus

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Onnea Riikka, Saara ja kaikki muut! Valitsimme viisi e-kirjaa naistenviikolle

    Kirjojen Suomen lukuvinkit naistenviikkoon

    Onnea Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili, Kristiina, Tiina ja kaikki yli kuusisataatuhatta naista, jotka vietätte nimipäiviänne naistenviikolla. Kirjojen Suomi antaa teille nimipäivälahjaksi viisi naisten kirjoittamaa e-kirjaa. Nautinnollisia lukuhetkiä! Klikkaamalla lue kirja -linkkejä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon.

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäinen on hullunkurinen ja rakastettu kuusikymppinen

    Kirsi Kunnas Ylen Kirjojen Suomen haastattelussa

    Vaikea kuvitella, että Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-kirjat ovat jo kuusikymppisiä. Vaikka kirjat ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen, ei kirjailija itse vieläkään ymmärrä kaikkia runojensa ja satujensa salaisuuksia. Kirjoittaessa kantava ajatus olikin, että lukija saisi itse löytää ja oivaltaa asioita.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Rakkaus ja kyynisyys – miksi Martti Kirsitien kirje kuolleelle rakastetulleen teki niin suuren vaikutuksen

    Martti Kirsitien kirjeen herättämiä ajatuksia rakkaudesta

    KulttuuriCocktail julkaisi taannoin poikkeuksellisen artikkelin. Siinä kerrottiin Marita Lindahlin, Suomen ainoan Miss Maailman, kuolemasta. Kuolinuutinen ei tehnyt siitä poikkeuksellista, vaan mukana ollut Lindahlin puolison kirje kuolleelle rakastetulleen. Martti Kirsitien sanat ovat vaikuttaneet moneen lukijaan – artikkelia on tätä kirjoittaessani luettu yli 50000 kertaa ja Kirsitien lauseita on siteerattu taajaan. Miksi kirje on vaikuttanut lukijoihin niin paljon?

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.

  • Hyggeiletkö kirjan kanssa? Lukemalla saa toteuttaa fetissiään yksityisyydestä

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Mediankäyttäjänä olo alkoi olla paranoidi varsinkin sen jälkeen, kun Edward Snowden neljä vuotta sitten paljasti Yhdysvaltain tiedusteluorganisaatioiden massavalvonnan laajuuden. Yhtäkkiä myös oma yksityinen älypuhelin alkoi ahdistaa taskussa. Älypuhelin, jonka avulla puhun ystävieni kanssa, käytän sosiaalista mediaa, luen kirjoja ja kuuntelen radiota, alkoi tuntua vieraalta ja tunkeilevalta.