Hyppää pääsisältöön

Peliala on murroksessa ja se näkyy Karoliina Korppoossa

Karoliina Korppoo (2015)
Karoliina Korppoo Karoliina Korppoo (2015) Kuva: Yle / Marco Hyvärinen karoliina korppoo

Näin syntyy hittipeli: Linnoittaudutaan kellariin kolmeksi vuodeksi. Juodaan Cokista, nukutaan ilmapatjoilla ja pyyhitään huurua rilleistä. Nyt peliala on murroksessa, sillä nörtit ovat tulleet kellareistaan, tavanneet muita ihmisiä ja ymmärtäneet, että pitsaan tarvitaan myös rahaa. Pelialan muutos kiteytyy Karoliina Korppooseen, joka suunnitteli Cities: Skylines -pelin.

Skylines on tämän vuoden puhutuin kotimainen peli. Se on nelinkertainen yllättäjä Suomen kasvavalla pelialalla.

Ensinnäkin, peli myi viidessä viikossa miljoona kappaletta. Se on uskomaton suoritus kenelle tahansa, saati 13 hengen suomalaisyritykselle.

Toiseksi, Suomen pelialaa hallitsevat mobiilipelit, mutta Skylines on PC-peli, vieläpä perinteitä kunnioittava kaupunkisimulaattori. Kolmanneksi, peli on tehty Tampereella, ei Helsingissä.

Ja vielä viimein, pelin pääsuunnittelija on nainen.

Pelialan muutosta käsitellään myös ohjaamassani Tekijänä-dokumentissa, jonka päähenkilö on Karoliina Korppoo. Halusin kertoa, millaista on olla nainen miesvaltaisella alalla, mutta koko kysymys sai minut vaivautuneeksi. Ihan oikeasti, eikö tätä asiaa voisi jo sivuuttaa Suomessa vuonna 2015?

Aikuisikään tullut peliala naisistuu hiljakseen

Pelialan työt voi jakaa raa’asti neljään: johto, suunnittelu, ohjelmointi ja taidepuoli, joka sisältää grafiikan ja äänisuunnittelun. Näistä osa-alueista vähiten naisia on pelisuunnittelijoina.

Cities: Skylines (screenshot 2015)
Cities: Skylines (screenshot 2015) Kuva: Paradox Interactive cities: skylines

”Olen pelisuunnittelija, ja hyvä siinä. Sillä ei ole mitään tekemistä sukupuoleni kanssa”, Korppoo sanoo, ja jatkaa: ”Mutta mediaa on kyllä kiinnostanut se, että Colossal Orderissa suunnittelija ja toimitusjohtaja ovat naisia”.

Suomalaisen pelialan takana ovat poikien ja miesten kaveriporukat, joilla oli unelma ikiomasta pelistä. Tästä syystä peliala on ollut hyvin, hyvin miesvaltaista.

”En koskaan haaveillut pelialasta, vaikka olen kyllä aina pelannut tosi paljon. Pelit kulkivat siinä kaiken muun mukana”, Karoliina Korppoo tunnustaa.

Hänestä tuli suunnittelija sattumalta. Medianomi-opintojen kautta Korppoo päätyi mobiilipelien testaajaksi ja graafikoksi pelialan yritykseen. Yrityksen suunnittelijana toimi firman toimitusjohtaja, jolla oli usein kädet täynnä toimarin töitä. Siksipä Korppoo alkoi tehdä myös pelisuunnittelua.

Kun peliala kehittyy, myös firmat kasvavat. Samalla peliala monipuolistuu. Alalle tulee lisää naisia, mutta myös ulkomaista osaamista.

Naisistuminen näkyy jo tilastoissa: Pelialalla työskenteli viisi vuotta sitten tuhat henkeä. Heistä 16 prosenttia oli naisia. Vuonna 2014 alalla työskenteli jo 2500 henkeä, joista naisia oli viidennes. Ala naisistuu siis prosentin vuosivauhdilla.

#gamergate

Miehet eivät ole hallinneet pelialaa ainoastaan tekijäpuolella. Pertti Peruspelaajaa on totuttu ajattelemaan nuorena miehenä, jota kiinnostavat väkivaltaiset ja seksistiset pelit.

Asia ei ole koskaan ollut noin yksinkertainen, mutta peliala on kasvussa myös siitä syystä, että yhä useampi iästä ja sukupuolesta riippumatta pelaa, ja pelien kirjo on laaja.

Syksyllä 2014 pelisuunnittelija Zoe Quinn ja Brianna Wu sekä kulttuurintutkijaAnita Sarkeesian joutuivat häirinnän kohteeksi. #gamergate levisi, ja naiset saivat eriasteisia uhkauksia ja solvauksia.

Korppoota luultiin vielä muutama vuosi sitten pelialan tapahtumissa aina aveciksi.

”Pelejä ja pelaajia on nykyään kaikenlaisia. Tämä selvästi aiheuttaa joillekin pelaajille tunteen, että heiltä ollaan viemässä jotain. Gamergatessä on käsittääkseni kyse siitä, että osa pelaajista kokee olonsa uhatuksi”, Korppoo sanoo.

Skylinesia suunnitellessa olikin hyvin tärkeää, että peliä pystyisi pelaamaan myös kokemattomat pelaajat.

Sanotaan suoraan: peliala on ollut miesten oma temmellyskenttä, mutta kuinka kauan se jatkuu?

Totuus on, että Korppoota luultiin vielä muutama vuosi sitten pelialan tapahtumissa aina aveciksi. Youtubessa häntä kommentoidaan kärkkäämmin vain koska hän on nainen.

Kotimainen peliala on kasvanut 150 prosenttia neljän vuoden aikana, jos mittarina pidetään työntekijöiden määrää. Koska peliala on vasta syntynyt, alan koulutus alkanut ja pelialaan panostetaan rihikuivalla, on myös tasa-arvosta voitava puhua.

Siitä on puhuttava, vaikka Korppoon ammattitaito ei liity sukupuoleen.

Kirjoituksen taustaksi on haastateltu pelialan yhdistyksen Neogamesin johtajaa KooPee Hiltusta.

Tekijänä: Karoliina Korppoo
Yle Areena 27.7.2015; Yle Teema 29.7.2015 klo 19:45 ja Yle TV2 13.8.2015 klo 23:45

Tekijänä - Pelintekijä sarjan muut artikkelit:

Hill Climb Racing -mäkiautopeliä on ladattu yli 400 miljoonaa kertaa
Veli Laamanen ja unelma omasta pelifirmasta
Simo Rajamäki - Rakastan pelin tekemisen oravanpyörää
Peliala imaisi Elina Arposen mukaansa

Aiheeseen liittyvää:

Tutkimus: Naisia verkossa sättivät miehet ovat kirjaimellisesti luusereita
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan historioitsija Juho Kuorikoski
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan verkottaja Sonja Ängeslevä
Sukellus pelimaailmaan: Bisnesenkeli Jaakko Salminen
Sukellus pelimaailmaan: Juho Kuorikoski, Jaakko Salminen ja Sonja Ängeslevä
Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo on yllättävä pakkaus

Kommentit
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.