Hyppää pääsisältöön

Peliala on murroksessa ja se näkyy Karoliina Korppoossa

Karoliina Korppoo (2015)
Karoliina Korppoo Karoliina Korppoo (2015) Kuva: Yle / Marco Hyvärinen karoliina korppoo

Näin syntyy hittipeli: Linnoittaudutaan kellariin kolmeksi vuodeksi. Juodaan Cokista, nukutaan ilmapatjoilla ja pyyhitään huurua rilleistä. Nyt peliala on murroksessa, sillä nörtit ovat tulleet kellareistaan, tavanneet muita ihmisiä ja ymmärtäneet, että pitsaan tarvitaan myös rahaa. Pelialan muutos kiteytyy Karoliina Korppooseen, joka suunnitteli Cities: Skylines -pelin.

Skylines on tämän vuoden puhutuin kotimainen peli. Se on nelinkertainen yllättäjä Suomen kasvavalla pelialalla.

Ensinnäkin, peli myi viidessä viikossa miljoona kappaletta. Se on uskomaton suoritus kenelle tahansa, saati 13 hengen suomalaisyritykselle.

Toiseksi, Suomen pelialaa hallitsevat mobiilipelit, mutta Skylines on PC-peli, vieläpä perinteitä kunnioittava kaupunkisimulaattori. Kolmanneksi, peli on tehty Tampereella, ei Helsingissä.

Ja vielä viimein, pelin pääsuunnittelija on nainen.

Pelialan muutosta käsitellään myös ohjaamassani Tekijänä-dokumentissa, jonka päähenkilö on Karoliina Korppoo. Halusin kertoa, millaista on olla nainen miesvaltaisella alalla, mutta koko kysymys sai minut vaivautuneeksi. Ihan oikeasti, eikö tätä asiaa voisi jo sivuuttaa Suomessa vuonna 2015?

Aikuisikään tullut peliala naisistuu hiljakseen

Pelialan työt voi jakaa raa’asti neljään: johto, suunnittelu, ohjelmointi ja taidepuoli, joka sisältää grafiikan ja äänisuunnittelun. Näistä osa-alueista vähiten naisia on pelisuunnittelijoina.

Cities: Skylines (screenshot 2015)
Cities: Skylines (screenshot 2015) Kuva: Paradox Interactive cities: skylines

”Olen pelisuunnittelija, ja hyvä siinä. Sillä ei ole mitään tekemistä sukupuoleni kanssa”, Korppoo sanoo, ja jatkaa: ”Mutta mediaa on kyllä kiinnostanut se, että Colossal Orderissa suunnittelija ja toimitusjohtaja ovat naisia”.

Suomalaisen pelialan takana ovat poikien ja miesten kaveriporukat, joilla oli unelma ikiomasta pelistä. Tästä syystä peliala on ollut hyvin, hyvin miesvaltaista.

”En koskaan haaveillut pelialasta, vaikka olen kyllä aina pelannut tosi paljon. Pelit kulkivat siinä kaiken muun mukana”, Karoliina Korppoo tunnustaa.

Hänestä tuli suunnittelija sattumalta. Medianomi-opintojen kautta Korppoo päätyi mobiilipelien testaajaksi ja graafikoksi pelialan yritykseen. Yrityksen suunnittelijana toimi firman toimitusjohtaja, jolla oli usein kädet täynnä toimarin töitä. Siksipä Korppoo alkoi tehdä myös pelisuunnittelua.

Kun peliala kehittyy, myös firmat kasvavat. Samalla peliala monipuolistuu. Alalle tulee lisää naisia, mutta myös ulkomaista osaamista.

Naisistuminen näkyy jo tilastoissa: Pelialalla työskenteli viisi vuotta sitten tuhat henkeä. Heistä 16 prosenttia oli naisia. Vuonna 2014 alalla työskenteli jo 2500 henkeä, joista naisia oli viidennes. Ala naisistuu siis prosentin vuosivauhdilla.

#gamergate

Miehet eivät ole hallinneet pelialaa ainoastaan tekijäpuolella. Pertti Peruspelaajaa on totuttu ajattelemaan nuorena miehenä, jota kiinnostavat väkivaltaiset ja seksistiset pelit.

Asia ei ole koskaan ollut noin yksinkertainen, mutta peliala on kasvussa myös siitä syystä, että yhä useampi iästä ja sukupuolesta riippumatta pelaa, ja pelien kirjo on laaja.

Syksyllä 2014 pelisuunnittelija Zoe Quinn ja Brianna Wu sekä kulttuurintutkijaAnita Sarkeesian joutuivat häirinnän kohteeksi. #gamergate levisi, ja naiset saivat eriasteisia uhkauksia ja solvauksia.

Korppoota luultiin vielä muutama vuosi sitten pelialan tapahtumissa aina aveciksi.

”Pelejä ja pelaajia on nykyään kaikenlaisia. Tämä selvästi aiheuttaa joillekin pelaajille tunteen, että heiltä ollaan viemässä jotain. Gamergatessä on käsittääkseni kyse siitä, että osa pelaajista kokee olonsa uhatuksi”, Korppoo sanoo.

Skylinesia suunnitellessa olikin hyvin tärkeää, että peliä pystyisi pelaamaan myös kokemattomat pelaajat.

Sanotaan suoraan: peliala on ollut miesten oma temmellyskenttä, mutta kuinka kauan se jatkuu?

Totuus on, että Korppoota luultiin vielä muutama vuosi sitten pelialan tapahtumissa aina aveciksi. Youtubessa häntä kommentoidaan kärkkäämmin vain koska hän on nainen.

Kotimainen peliala on kasvanut 150 prosenttia neljän vuoden aikana, jos mittarina pidetään työntekijöiden määrää. Koska peliala on vasta syntynyt, alan koulutus alkanut ja pelialaan panostetaan rihikuivalla, on myös tasa-arvosta voitava puhua.

Siitä on puhuttava, vaikka Korppoon ammattitaito ei liity sukupuoleen.

Kirjoituksen taustaksi on haastateltu pelialan yhdistyksen Neogamesin johtajaa KooPee Hiltusta.

Tekijänä: Karoliina Korppoo
Yle Areena 27.7.2015; Yle Teema 29.7.2015 klo 19:45 ja Yle TV2 13.8.2015 klo 23:45

Tekijänä - Pelintekijä sarjan muut artikkelit:

Hill Climb Racing -mäkiautopeliä on ladattu yli 400 miljoonaa kertaa
Veli Laamanen ja unelma omasta pelifirmasta
Simo Rajamäki - Rakastan pelin tekemisen oravanpyörää
Peliala imaisi Elina Arposen mukaansa

Aiheeseen liittyvää:

Tutkimus: Naisia verkossa sättivät miehet ovat kirjaimellisesti luusereita
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan historioitsija Juho Kuorikoski
Sukellus pelimaailmaan: Pelialan verkottaja Sonja Ängeslevä
Sukellus pelimaailmaan: Bisnesenkeli Jaakko Salminen
Sukellus pelimaailmaan: Juho Kuorikoski, Jaakko Salminen ja Sonja Ängeslevä
Pelisuunnittelija Karoliina Korppoo on yllättävä pakkaus

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Rakenna soitin! Taltta ja nuija.

    Kaularaudan ura levenee taltalla ja nuijalla.

    Jopnni Roos rakentaa ensimmäistä kitaraansa. Nyt pitäisi osata taltata juuri sopivan kokoinen ura kaularaudalle.

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.