Hyppää pääsisältöön

Varoitus: Käen poikasia maastossa!

Käen poikanen, kaksi leppälinnun poikasta
Käen poikanen syrjäyttää leppälinnun poikasia Käen poikanen, kaksi leppälinnun poikasta Kuva: Yle/Pirjo Koskinen käen poikanen leppälinnun pöntössä

Jos törmäät avuttoman näköiseen linnunpoikaseen metsässä, jätä se rauhaan. Emolinnut ovat todennäköisesti lähellä ja tuovat ötökkäsapuskaa jälkikasvulleen heti tilaisuuden tullen. Näin on käenkin kohdalla, vaikka siitä huolehtivatkin kasvattivanhemmat. Ja vaikka omatkin poikaset tarvitsisivat kipeästi energiaa ja proteiineja kasvaakseen.

Ruokolahdella tätä eloonjäämiskampppailua tutkitaan tsekkitutkijoiden voimin.

Samaan aikaan kun osa poikasista on jo jättänyt pöntöt, aikuiset käet kukkuvat vielä innokkaasti. Kosiomenot ovat vielä käynnissä. Muiden lintujen on syytä olla valppaina kohtalokkaan huijauksen varalta.

Käki tekee nimittäin kaiken toisin.

Kun muut linnut rakentavat pesänsä ja kasvattavat jälkeläisensä itse, käkinaaras vakoilee toisten lintujen pesän sijainnin, seuraa milloin muniminen käynnistyy ja käy livauttamassa oman munansa joukkoon, kun isäntälinnut ovat poissa. Yksi muna yhteen pesään, toinen toiseen ja kolmas kolmanteen. Yhteensä munia voi tulla jopa kaksikymmentä, tavallisin määrä lienee kymmenen tienoilla. Kaikki eri pesiin, etteivät omat jälkeläiset joudu kilpailemaan keskenään.

Suomessa kohtalokkaan vierailun kohteeksi joutuu usein leppälintu.

Leppälinnun poikasia kädessä
Leppälinnun poikasia rengastajan kädessä Leppälinnun poikasia kädessä Kuva: Yle/Pirjo Koskinen leppälinnun poikasia rengastajan kädessä

Käelle otollisia, tarpeeksi suuriaukkoisia leppälinnun pönttöjä on Ruokolahdella lähes neljäsataa. Käkikuvaaja Juha Haikola pystytti ne jo 80-luvulla, ja vuosi toisensa jälkeen noin viitisenkymmentä leppälintua pesii pöntöissä. Osassa niistä vierailee myös käki.

Tutkijoille kohde on paratiisi. Tsekin Akatemia rahoittaakin lintujen loispesinnästä tehtävää tutkimusta, ja suomalaisessa kangasmetsässä kiertää ahkerasti neljä eksoottisen näköistä miestä tarkastamassa pönttöjä.

Jokaisella pöntöllä on oma tunnuksensa.

Pöntössä G11 käytiin kuvaushetkellä taistelua elämästä. Se piti sisällään kahdeksan vastakuoriutunutta leppälinnun poikasta. Ja yhden väsähtäneen käenpoikasen. Yksi leppälinnun poikasista oli jo sysätty pois pesämaljasta, mutta tutkijoidenkin yllätykseksi se oli hengissä vielä seuraavana päivänä.

Sen pelastus oli ehkä lätsähtänyt, lähes koko pöntön pohjan peittämä pesämalja.

Käen poikanen ei tunnista, missä on poikanen, missä pöntön seinä. Se puskee vaistomaisesti kaikkea selkäänsä osuvaa.

Yleensä poikaset putoavat helposti reunan yli, ja linnut kuolevat tavallisesti kylmään. Tai nälkään, jos eivät kerjää riittävän tehokkaasti. Tämä tapahtuu nopeasti vastakuoriutuneen poikasen kohdalla. Mutta matalassa, lähes koko pöntön pohjan täyttämässä pesämaljassa monen poikasen pesästä vierittäminen on usein käen poikaselle liian suuri urakka.

Luonnon koloissa pesivistä leppälinnuista ja käen loispesinnöistä niissä ei juurikaan ole havaintoja. Pöntöstä G11- kuten myös tutkimusalueen muista pöntöistä - kertyy vuosi toisensa jälkeen kullanarvoista aineistoa, jonka avulla selvitetään käen elämän eriskummallisia vaiheita.

Hämnästeltävää riittää, vaikka tämäkin siivekäs tekee vain sitä mitä geenit käskevät. Käki ei voi luonnolleen mitään.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto