Hyppää pääsisältöön

Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko. Kiekuminen palasi radioon uudelleen 1990-luvulla ja aamukukkoja onkin vuosien varrella ollut useita.

Kukko-äänilevy joka on päivätty 17.3.1949
Kukko-äänilevy joka on päivätty 17/3/49 Kukko-äänilevy joka on päivätty 17.3.1949 Kuva: Yle/Ville Matilainen äänilevy

Yllä kuultavan aamukukko-tallenteen äänilevyn keskiössä lukee: Aamukukko Otettu käytäntöön 30/4 -39. Äänite on siis otettu käyttöön 30.4.1939 ja se on restauroitu nyt kuultavaksi vuonna 2013.

Äänitteessä kuulemme kukon kiekuvan ja kauempaa kuuluu vaimeasti naapurikukkojen vastauskieunta. Aivan levyn lopussa alkaa kuulua kanojen aamuista narinaa, joka kuitenkaan ei ehdi voimistua kaakatukseksi.

Kukko oli kiekunut Ylen radiossa kuitenkin jo aikaisemminkin. Vuonna 1939 käyttöön otetun levyn kotelosta nimittäin löytyi myös jo käyttökelvottomaksi tuhoutunut levy, joka oli päivätty: 2.10.1937. Tuhoutuneella levyllä esiintyi vielä varhaisempi aamukukko, Hämeenkylän ”surullinen kukko”.

Hollolan valkoinen kukko kotiutui radiostudioon

Kukkokuva Kouluradion vuodne 1946 julkiasusta. Tekstissä kukkoon viitataan kuvatun "pari vuotta aiemmin" Ylen studiolla.
Valkoinen Aamukukko Hollolasta. Kukon kuva löytyi vuoden 1946 syysohjelmistoa esitelleestä julkaisusta Kouluradio. Kukkokuva Kouluradion vuodne 1946 julkiasusta. Tekstissä kukkoon viitataan kuvatun "pari vuotta aiemmin" Ylen studiolla. Kuva: Yle/Ville Matilainen aamukukko

Radion vuoden 1946 syysohjelmistoa esitellyt julkaisu Kouluradio kertoo yhden aamukukon tarinan melko tarkasti. Yleisradiossa vieraili 1940-luvulla komea valkoinen kukko Hollolasta. Kukon oli tarkoitus laulaa kiekaisunsa levylle. Tätä levyä voitaisiin soittaa myöhemmin aamuisin radiossa, kuten 1930-luvulla äänitettyjä vastineita.

Hollolalainen kukko asettui suorastaan asumaan Ylen Fabianinkadun radiotalon studioon. Studio, jonka kukko oli saanut majapaikakseen, oli varusteltu vesi- ja jyväastioilla. Tilan pöytä, tuolit ja flyygeli oli peitetty suojapapereilla.

Ensimmäisenä aamunaan kukko kärsi pahasta ramppikuumeesta, eikä sen kiekumisesta tullut mitään. Kouluradion julkaisussa ei kerrota tarkallen kuinka monta päivää Hollolan kukko studiossa asui, mutta eräänä päivänä tallentaminen joka tapauksessa onnistui. Studio oli pidetty koko yön pilkkopimeänä ja vasta hieman ennen kello kuutta valot sytytettiin.

Kukko oli ilmeisesti oppinut vierailunsa aikana jotain radiotyöstä, koska se oli aloittanut kiekumisensa mikrofoniin vasta punaisen lähetys-merkkivalon sytyttyä.

Aamukukko, joka syötiin radioväen joulujuhlassa

Aamukukkojen vaiheista löytyy tiedonmurunen yllä kuultavasta tallenteesta, joka kuvaa radiokuuluttajalegenda Carl-Erik Creutzin viimeistä työvuoroa Yleisradiossa vuonna 1976. Otteessa Creutz muistelee radiolähetysten aamut käynnistäneen kukon kiekaisua ja nimeää linnun "Jokilehdon kukoksi". Kyseinen kukko kun oli alkujaan kotoisin radioteknikko Jokilehdon kanafarmilta.

Creutzin muistelema aamukukko päätyi myöhemmin arpajaispalkinnoksi ja lopulta se syötiin radion joulujuhlan jälkeen "joskus 1940-luvulla".

Fiftarikukko, ysärikukko ja aamukukon eläkkeet

Yllä kuultavan kiekaisuäänitteen levyn keskiöön on merkitty päivämäärä 13.11.1950, joka lienee äänitteen käyttöönottopäivä. Ylen tekniikan papereiden mukaan aamukukkoa kuultiin viimeisen kerran 28. syyskuuta 1963, jonka jälkeen aamukukko siirtyi radiosta "eläkkeelle". Samana vuonna radion yleisohjelma sai rinnalleen toisen radiokanavan eli rinnakkaisohjelman.

Aamukukko teki paluun Radio Ylen Ykkösen aamuihin 1990-luvulla. Ysärikukon säännöllisesti aamukuudelta kuultu kiekuminen käynnistyy yllä olevasta soittimesta.

Ylen Ykkösen toinen toistuva äänite oli keskiöisin kuultu Maamme-laulu. Kansallislaulu kuultiin tuolla paikalla viimeisen kerran toukokuussa 1994, koska kesästä eteenpäin ykköskanavan lähetykset muuttuivat ympärivuorokautisiksi.

Vihoviimeisen kerran aamukukko kiekaisi omalla paikallaan radiossa vuoden 2000 uudenvuodenaattona. Kukko jäi siis toistamiseen eläkkeelle vuoden 2001 ensimmäisestä päivästä lähtien. Radiossa on sittemmin aloitettu päivää mm. erilaisten lempeä-äänisten lintujen ja äänitunnusten seurassa.

Ylen Ykkösen nimeksi muutettiin vuonna 2003 Yle Radio 1, jonka yllä kuultavassa katsojakysymysten vastausohjelmassa kerrattiin aamukukon vaiheita vuonna 2014.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – diplomaatit auttoivat tuhansia pakolaisia

    Brotherus ja Edelstam kertovat vaiheistaan Chilessä.

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto