Hyppää pääsisältöön

Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

Kukko Ylen radiostudiossa ehkä 1930-luvulla (arvioitu).
Kukko Ylen radiostudiossa ehkä 1930-luvulla (arvioitu). Kuva: Yle Kuvapalvelu kukot,aamukukko

Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko. Kiekuminen palasi radioon uudelleen 1990-luvulla ja aamukukkoja onkin vuosien varrella ollut useita.

Yllä kuultavan aamukukko-tallenteen äänilevyn keskiössä lukee: Aamukukko Otettu käytäntöön 30/4 -39. Äänite on siis otettu käyttöön 30.4.1939 ja se on restauroitu nyt kuultavaksi vuonna 2013.

Äänitteessä kuulemme kukon kiekuvan ja kauempaa kuuluu vaimeasti naapurikukkojen vastauskieunta. Aivan levyn lopussa alkaa kuulua kanojen aamuista narinaa, joka kuitenkaan ei ehdi voimistua kaakatukseksi.

Kukko oli kiekunut Ylen radiossa kuitenkin jo aikaisemminkin. Vuonna 1939 käyttöön otetun levyn kotelosta nimittäin löytyi myös jo käyttökelvottomaksi tuhoutunut levy, joka oli päivätty: 2.10.1937. Tuhoutuneella levyllä esiintyi vielä varhaisempi aamukukko, Hämeenkylän ”surullinen kukko”.

Kukko-äänilevy joka on päivätty 17.3.1949
Kukko-äänilevy joka on päivätty 17/3/49 Kukko-äänilevy joka on päivätty 17.3.1949 Kuva: Yle/Ville Matilainen äänilevy

Hollolan valkoinen kukko kotiutui radiostudioon

Kukkokuva Kouluradion vuodne 1946 julkiasusta. Tekstissä kukkoon viitataan kuvatun "pari vuotta aiemmin" Ylen studiolla.
Valkoinen Aamukukko Hollolasta. Kukon kuva löytyi vuoden 1946 syysohjelmistoa esitelleestä julkaisusta Kouluradio. Kukkokuva Kouluradion vuodne 1946 julkiasusta. Tekstissä kukkoon viitataan kuvatun "pari vuotta aiemmin" Ylen studiolla. Kuva: Yle/Ville Matilainen aamukukko

Radion vuoden 1946 syysohjelmistoa esitellyt julkaisu Kouluradio kertoo yhden aamukukon tarinan melko tarkasti. Yleisradiossa vieraili 1940-luvulla komea valkoinen kukko Hollolasta. Kukon oli tarkoitus laulaa kiekaisunsa levylle. Tätä levyä voitaisiin soittaa myöhemmin aamuisin radiossa, kuten 1930-luvulla äänitettyjä vastineita.

Hollolalainen kukko asettui suorastaan asumaan Ylen Fabianinkadun radiotalon studioon. Studio, jonka kukko oli saanut majapaikakseen, oli varusteltu vesi- ja jyväastioilla. Tilan pöytä, tuolit ja flyygeli oli peitetty suojapapereilla.

Ensimmäisenä aamunaan kukko kärsi pahasta ramppikuumeesta, eikä sen kiekumisesta tullut mitään. Kouluradion julkaisussa ei kerrota tarkallen kuinka monta päivää Hollolan kukko studiossa asui, mutta eräänä päivänä tallentaminen joka tapauksessa onnistui. Studio oli pidetty koko yön pilkkopimeänä ja vasta hieman ennen kello kuutta valot sytytettiin.

Kukko oli ilmeisesti oppinut vierailunsa aikana jotain radiotyöstä, koska se oli aloittanut kiekumisensa mikrofoniin vasta punaisen lähetys-merkkivalon sytyttyä.

Aamukukko, joka syötiin radioväen joulujuhlassa

Aamukukkojen vaiheista löytyy tiedonmurunen yllä kuultavasta tallenteesta, joka kuvaa radiokuuluttajalegenda Carl-Erik Creutzin viimeistä työvuoroa Yleisradiossa vuonna 1976. Otteessa Creutz muistelee radiolähetysten aamut käynnistäneen kukon kiekaisua ja nimeää linnun "Jokilehdon kukoksi". Kyseinen kukko kun oli alkujaan kotoisin radioteknikko Jokilehdon kanafarmilta.

Creutzin muistelema aamukukko päätyi myöhemmin arpajaispalkinnoksi ja lopulta se syötiin radion joulujuhlan jälkeen "joskus 1940-luvulla".

Fiftarikukko, ysärikukko ja aamukukon eläkkeet

Yllä kuultavan kiekaisuäänitteen levyn keskiöön on merkitty päivämäärä 13.11.1950, joka lienee äänitteen käyttöönottopäivä. Ylen tekniikan papereiden mukaan aamukukkoa kuultiin viimeisen kerran 28. syyskuuta 1963, jonka jälkeen aamukukko siirtyi radiosta "eläkkeelle". Samana vuonna radion yleisohjelma sai rinnalleen toisen radiokanavan eli rinnakkaisohjelman.

Aamukukko teki paluun Radio Ylen Ykkösen aamuihin 1990-luvulla. Ysärikukon säännöllisesti aamukuudelta kuultu kiekuminen käynnistyy yllä olevasta soittimesta.

Ylen Ykkösen toinen toistuva äänite oli keskiöisin kuultu Maamme-laulu. Kansallislaulu kuultiin tuolla paikalla viimeisen kerran toukokuussa 1994, koska kesästä eteenpäin ykköskanavan lähetykset muuttuivat ympärivuorokautisiksi.

Vihoviimeisen kerran aamukukko kiekaisi omalla paikallaan radiossa vuoden 2000 uudenvuodenaattona. Kukko jäi siis toistamiseen eläkkeelle vuoden 2001 ensimmäisestä päivästä lähtien. Radiossa on sittemmin aloitettu päivää mm. erilaisten lempeä-äänisten lintujen ja äänitunnusten seurassa.

Ylen Ykkösen nimeksi muutettiin vuonna 2003 Yle Radio 1, jonka yllä kuultavassa katsojakysymysten vastausohjelmassa kerrattiin aamukukon vaiheita vuonna 2014.

Kommentit
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto