Hyppää pääsisältöön

Aamukukot kiekuivat päivän radio-ohjelman alkaneeksi

Kukko kiekuu … kukko kiekuu … kukko kiekuu! Näin kuului aamuisin Suomen radiosta hellästi. Säännöllisesti aina 1930-luvulta vuoteen 1963 asti suoritti Ylen ainoan radiokanavan aamunavauksen radion aamukukko. Kiekuminen palasi radioon uudelleen 1990-luvulla ja aamukukkoja onkin vuosien varrella ollut useita.

Kukko-äänilevy joka on päivätty 17.3.1949
Kukko-äänilevy joka on päivätty 17/3/49 Kukko-äänilevy joka on päivätty 17.3.1949 Kuva: Yle/Ville Matilainen äänilevy

Yllä kuultavan aamukukko-tallenteen äänilevyn keskiössä lukee: Aamukukko Otettu käytäntöön 30/4 -39. Äänite on siis otettu käyttöön 30.4.1939 ja se on restauroitu nyt kuultavaksi vuonna 2013.

Äänitteessä kuulemme kukon kiekuvan ja kauempaa kuuluu vaimeasti naapurikukkojen vastauskieunta. Aivan levyn lopussa alkaa kuulua kanojen aamuista narinaa, joka kuitenkaan ei ehdi voimistua kaakatukseksi.

Kukko oli kiekunut Ylen radiossa kuitenkin jo aikaisemminkin. Vuonna 1939 käyttöön otetun levyn kotelosta nimittäin löytyi myös jo käyttökelvottomaksi tuhoutunut levy, joka oli päivätty: 2.10.1937. Tuhoutuneella levyllä esiintyi vielä varhaisempi aamukukko, Hämeenkylän ”surullinen kukko”.

Hollolan valkoinen kukko kotiutui radiostudioon

Kukkokuva Kouluradion vuodne 1946 julkiasusta. Tekstissä kukkoon viitataan kuvatun "pari vuotta aiemmin" Ylen studiolla.
Valkoinen Aamukukko Hollolasta. Kukon kuva löytyi vuoden 1946 syysohjelmistoa esitelleestä julkaisusta Kouluradio. Kukkokuva Kouluradion vuodne 1946 julkiasusta. Tekstissä kukkoon viitataan kuvatun "pari vuotta aiemmin" Ylen studiolla. Kuva: Yle/Ville Matilainen aamukukko

Radion vuoden 1946 syysohjelmistoa esitellyt julkaisu Kouluradio kertoo yhden aamukukon tarinan melko tarkasti. Yleisradiossa vieraili 1940-luvulla komea valkoinen kukko Hollolasta. Kukon oli tarkoitus laulaa kiekaisunsa levylle. Tätä levyä voitaisiin soittaa myöhemmin aamuisin radiossa, kuten 1930-luvulla äänitettyjä vastineita.

Hollolalainen kukko asettui suorastaan asumaan Ylen Fabianinkadun radiotalon studioon. Studio, jonka kukko oli saanut majapaikakseen, oli varusteltu vesi- ja jyväastioilla. Tilan pöytä, tuolit ja flyygeli oli peitetty suojapapereilla.

Ensimmäisenä aamunaan kukko kärsi pahasta ramppikuumeesta, eikä sen kiekumisesta tullut mitään. Kouluradion julkaisussa ei kerrota tarkallen kuinka monta päivää Hollolan kukko studiossa asui, mutta eräänä päivänä tallentaminen joka tapauksessa onnistui. Studio oli pidetty koko yön pilkkopimeänä ja vasta hieman ennen kello kuutta valot sytytettiin.

Kukko oli ilmeisesti oppinut vierailunsa aikana jotain radiotyöstä, koska se oli aloittanut kiekumisensa mikrofoniin vasta punaisen lähetys-merkkivalon sytyttyä.

Aamukukko, joka syötiin radioväen joulujuhlassa

Aamukukkojen vaiheista löytyy tiedonmurunen yllä kuultavasta tallenteesta, joka kuvaa radiokuuluttajalegenda Carl-Erik Creutzin viimeistä työvuoroa Yleisradiossa vuonna 1976. Otteessa Creutz muistelee radiolähetysten aamut käynnistäneen kukon kiekaisua ja nimeää linnun "Jokilehdon kukoksi". Kyseinen kukko kun oli alkujaan kotoisin radioteknikko Jokilehdon kanafarmilta.

Creutzin muistelema aamukukko päätyi myöhemmin arpajaispalkinnoksi ja lopulta se syötiin radion joulujuhlan jälkeen "joskus 1940-luvulla".

Fiftarikukko, ysärikukko ja aamukukon eläkkeet

Yllä kuultavan kiekaisuäänitteen levyn keskiöön on merkitty päivämäärä 13.11.1950, joka lienee äänitteen käyttöönottopäivä. Ylen tekniikan papereiden mukaan aamukukkoa kuultiin viimeisen kerran 28. syyskuuta 1963, jonka jälkeen aamukukko siirtyi radiosta "eläkkeelle". Samana vuonna radion yleisohjelma sai rinnalleen toisen radiokanavan eli rinnakkaisohjelman.

Aamukukko teki paluun Radio Ylen Ykkösen aamuihin 1990-luvulla. Ysärikukon säännöllisesti aamukuudelta kuultu kiekuminen käynnistyy yllä olevasta soittimesta.

Ylen Ykkösen toinen toistuva äänite oli keskiöisin kuultu Maamme-laulu. Kansallislaulu kuultiin tuolla paikalla viimeisen kerran toukokuussa 1994, koska kesästä eteenpäin ykköskanavan lähetykset muuttuivat ympärivuorokautisiksi.

Vihoviimeisen kerran aamukukko kiekaisi omalla paikallaan radiossa vuoden 2000 uudenvuodenaattona. Kukko jäi siis toistamiseen eläkkeelle vuoden 2001 ensimmäisestä päivästä lähtien. Radiossa on sittemmin aloitettu päivää mm. erilaisten lempeä-äänisten lintujen ja äänitunnusten seurassa.

Ylen Ykkösen nimeksi muutettiin vuonna 2003 Yle Radio 1, jonka yllä kuultavassa katsojakysymysten vastausohjelmassa kerrattiin aamukukon vaiheita vuonna 2014.

Kommentit
  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    "Suk-suk-suk-sukset ja sau-sau-sau-sauvat" mukaan ja ladulle! Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto