Hyppää pääsisältöön

Itämeri on lähentänyt ympärysvaltioidensa kieliä

kuvitus itämeren heinäkuu -projektia varten
kuvitus itämeren heinäkuu -projektia varten Kuva: Yle/Erkki Suonio itämeren heinäkuu

Itämeri on monen kielikunnan ympäröimä meri. Itämeren rannoilla sijaitsee yhdeksän valtiota, ja meren rannoilla puhutaan ainakin kymmentä eri kieltä. On germaanisia, slaavilaisia, balttilaisia ja suomalais-ugrilaisia kieliä. Vaikka meri erottaa valtiot ja kielialueet, vuosituhanten saatossa kielet ovat muuttuneet enemmän samankaltaisiksi maiden välisten kontaktien takia.

On tyypillistä, että meri erottaa kansoja toisistaan. Siksi on normaalia, että meren eri puolilla puhutaan erityyppisiä kieliä, jotka eivät ole sukua keskenään, tai jotka ovat vain kaukaista sukua keskenään.

Kielentutkimuksen ja -opetuksen sekatyöläinen Jarno Raukko toteaa, että Itämeri on kuitenkin vuosituhanten saatossa myös yhdistänyt kansoja ja kieliä.

- Olivatpa kielet sitten eri sukua tai ei, ne ovat muuttuneet enemmän samankaltaisiksi. Tietyssä mielessä Itämeren rannoilla sijaitsevat kielikunnat tai kieliperheet ovat tulleet lähemmäksi toisiaan kontaktien takia.

Voidaankin puhua Itämeren kielialueesta.

- Me olemme yhdessä professori Jan-Ola Östmanin kanssa kehitelleet tällaista ideaa. Olemme kutsuneet sitä Itämeren kielialueeksi mutta sitä voisi kutsua myös nimellä sprahcbund eli kieliliitto. Alueella on ollut paljon kielikontakteja, ja ne ovat muokanneet kieliä enemmän samankaltaisiksi. Kun tällaisella alueella on paljon kieliä, kontakti ja vaikutus on ollut monensuuntaista, Raukko selittää.

Merellinen kaupankäynti on vaikuttanut suuresti

Viimeisen tuhannen vuoden aikana esimerkiksi viikinkien matkat, Hansaliitto ja Kalmarin unioni ovat vaikuttaneet kielten muokkautumiseen. Merenkävijöillä ja kaupankäynnillä on ollut suuri merkitys.

- Voidaan suoraan nähdä, että jos on ollut aktiivinen merenkävijäkansa, se on aiheuttanut yhteyden näiden kielten välillä, kielentutkimuksen ja -opetuksen sekatyöläinen Jarno Raukko toteaa.

Voidaanko suoraan nimetä, mitkä kansat tai kielet ovat vaikuttaneet muihin kieliin eniten?

- Yksi kuuluisimmista on pohjoisessa Saksassa puhuttava alasaksa. Esimerkiksi ruotsin kieli on muuttunut hyvin paljon alasaksan suuntaan sen jälkeen kun germaaniset kielet erosivat. Jos ruotsin kieltä vertaa esimerkiksi islantiin tai jopa norjaan, huomaa alasaksan vaikutuksen, Raukko sanoo.

Alasaksa on lisäksi vaikuttanut Itämeren itäpuoliskoon eli myös suomen, viron, latvian ja liettuan kielten varhaisemmat muodot ovat saaneet germaanisia vaikutteita.

- Toki myös slaavit ja baltit sekä suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvat kansat ovat myös kulkeneet Itämerellä, Raukko muistuttaa.

Koko Itämeren alueen kielissä on yhteisiä piirteitä

Mitkä sitten ovat näitä kieliliiton yhdistäviä tekijöitä? Kielentutkimuksen ja -opetuksen sekatyöläinen Jarno Raukko kertoo, että asia muuttuu sitä kiinnostavammaksi mitä suuremman määrän erilaisia kielen ilmiöitä ja kielen piirteitä ottaa huomioon.

- Perinteisesti kontaktitutkimus tai historiallinen kielitiede, joka katsoo miten kontaktit ovat vaikuttaneet kieliin, keskittyy lainasanoihin. Mutta jos ruvetaan katsomaan ääntämistä ja lauseoppia eli syntaksia, semantiikkaa eli merkitystä, kielen käyttöön, toiminnallisuuteen ja kulttuuriin liittyviä piirteitä tai pragmatiikkaa, on ehkä helpompi nähdä että yhteisiä piirteitä on koko alueella.

Piirre, joka yhdistää nimenomaan suomen, viron, latvian, liettuan ja puolan kieliä, mutta ei muita, on kyllä/ei -kysymyslauseiden muodostaminen.

- Se on ehkä puhtaimmillaan viron, latvian, liettuan ja puolan kielissä. Siellä on käytössä kysymyspartikkeli, joka tulee lauseen ensimmäiseksi jäseneksi ja se on virossa kas. Se, miten tämä suomessa ilmenee, on liitepartikkeli -ko/-kö. Ja tämä rakenne on kaikissa näissä kielissä, jotka ovat pohjoisesta etelään ihan suoraan toistensa alapuolella, Raukko kertoo.

- Jos tarkastelee ylipäänsä muita Euroopan kieliä, tämä ilmiö on rajautunut lähinnä näihin kieliin. Ja kun nämä kaikki kielialueet sattuvat olemaan Itämeren itäpuolella, on hyvä arvaus, että alueellisella kontaktilla saattaa olla tekemistä, Raukko jatkaa.

Muitakin yhdistäviä tekijöitä Itämeren kielialueella on.

- Varsinkin lauseoppi on sellainen, jossa on ihan perusteltua väittää, että esimerkiksi niistä suomalais-ugrilaisista eli uralilaisista kielistä, joita puhutaan tällä alueella, on tullut lauseopillisesti hyvin germaanisia verrattuna niihin uralilaisiin kieliin, jotka ovat niin sanotusti jääneet Uralin paikkeille. Eli Suomessa ja Virossa lauseenmuodostus on hyvin lähellä sitä, minkälaista se on esimerkiksi ruotsin ja saksan kielissä.

Yle Radio 1:n heinäkuun teema on Itämeri. Pasi Heikuran haastattelussa Jarno Raukko kertoo lisää Itämeren kieliliitosta.

Kommentit
  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri