Hyppää pääsisältöön

Missä ovat sirkusnorsut?

Norsuja Ringling Bros. and Barnum & Bailey -sirkuksen esityksessä Yhdysvalloissa vuonna 2009.
Norsuja Ringling Bros. and Barnum & Bailey -sirkuksen esityksessä Yhdysvalloissa vuonna 2009. Suomessa sirkusnorsut kiellettiin vuonna 1986. Norsuja Ringling Bros. and Barnum & Bailey -sirkuksen esityksessä Yhdysvalloissa vuonna 2009. Kuva: Nazim Uddin / Flickr sirkuskaravaani
Leijonankouluttaja Zoja Puska
Suomen historian ainoa naispuolinen leijonankesyttäjä Zoja Puska. Leijonankouluttaja Zoja Puska Kuva: Zoja Puskan arkisto sirkuskaravaani

Nikolai Pavlenko esiintyy tiikereidensä kanssa venäläisessä State Circus of Samarassa vuonna 2013
Nikolai Pavlenko esiintyy tiikereidensä kanssa venäläisessä State Circus of Samarassa vuonna 2013 Nikolai Pavlenko esiintyy tiikereidensä kanssa venäläisessä State Circus of Samarassa vuonna 2013 Kuva: Circopedia / Creative Commons sirkuskaravaani

Monella saattaa olla vielä mielikuva perinteisestä sirkuksesta, jossa leijonankesyttäjät heiluttavat piiskaa ja tuolia isoille kissaeläimille ja norsut tasapainottelevat takajaloillaan. Nykyään Suomen laki kieltää villieläimien esittelyn ja niiden kanssa tehtävät ohjelmanumerot sirkuksissa. Näytöksissä saa olla mukana vain kotieläimiä kuten hevosia, aaseja, lemmikkilintuja, koiria, kissoja sekä (hieman erikoisesti myös) merileijonia.

Suomen eläinsuojelulaki määrää myös, että sirkuseläinten pitoon täytyy hakea aina lupaa viranomaisilta. Lupahakemuksessa täytyy kertoa, miten ja missä eläimet asuvat ja millaisia temppuja ne aikovat esittää. Eläinlääkärit voivat myös tehdä milloin tahansa pistotarkastuksia. Silloin eläintenhoitajat esittelevät, miten eläinten ruokkimisesta, hygieniasta ja kuljettamisesta huolehditaan kiertueella. Sirkus Finlandian merileijonilla on jopa omat passinsa, eikä leijonia saa kuljettaa maasta toiseen ilman viranomaisten lupaa.

1800- ja 1900-lukujen aikana Suomessa ehti kuitenkin esiintyä monia villi- ja petoeläimiä: apinoita, leijonia, norsuja ja karhuja.

Kuuluisin suomalainen leijonankesyttäjä lienee Zoja Puska. Hän syntyi sirkusperheeseen ja aloitti uransa 1950-luvulla kasvattamalla sirkuskarhuja. Myöhemmin hänen perheensä vaihtoi kaksi karhunpoikasta leijonaan.

Sirkus Finlandia ja Suomen Tivoli omistivat omat norsunsa 1960-1980 lukujen aikana. Norsukiellon tullessa voimaan Sirkus Finlandian Vanni-niminen norsu ja Suomen Tivolin Pepita-norsu siirrettiin molemmat Zoolandian eläinpuistoon.

Vaikka villieläimet ovat historiaa Suomen sirkuksissa, lait eivät ole vielä yhtä tiukkoja kaikissa muissa maissa. Ainakin Venäjällä ja Yhdysvalloissa on edelleen näytöksiä, joissa käytetään esimerkiksi norsuja ja kissapetoja.

Kommentit
  • Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Kasvattajat

    Kasvun seuraaminen on ihmeellistä lapsille ja aikuisille.

    Kasvun seuraaminen on ihmeellistä niin lapsille kuin aikuisille, sillä jokainen siemen on uuden elämän alku. Kun siementä ravitaan mullalla, vedellä ja valolla, siitä kasvaa taimi ja taimesta kasvi, joka aikanaan voi puhjeta kukkaan ja tuottaa satoa. Tellustajat-verkkosanomien toimittaja Hilkka Hämähäkki raportoi!

  • Hilkka Hämähäkin verkkosanomat: Lainaajat

    Läheskään kaikkea ei tarvitse ostaa itselle omaksi.

    Oletko lainannut ystävältäsi lelua tai käynyt kirjastossa lainaamassa kirjoja? Silloin olet osa jakamistaloutta. Läheskään kaikkea ei tarvitse ostaa itselle omaksi. Tellustajat-verkkosanomien toimittaja Hilkka Hämähäkki raportoi!

  • Ruso ja rihmalat seikkailevat metsässä

    Metsäisiä seikkailuita pikku sienten kanssa.

    Ruso ja rihmalat (Mush-Mush and the Mushables) vie mukanaan sienitason seikkailuihin, joissa neuvokkaat kaverukset Ruso, Mesi ja Sepi pitävät toistensa ja erityiskykyjensä tuella huolta metsästä ja hilpeän vauhdikkaasta kylästään.