Hyppää pääsisältöön

Õhtu reidil

Tallinna.
Tallinna. Kuva: DENNIS G. JARVIS tallinna

Tallinnan tornit on melkoinen metafora. Suomalaisille hyvinkin tuttu kaupunkinäkymä on Itämeren historia taskukoossa ja sen tornit ”unohdettujen ihmisten muisto kadonneesta kodista”. Näkymän unenomaisuudesta ja kotikaupungistaan lähtemään joutuvien virolaisten unien maisemasta kirjoittaa virolainen kirjailija Viivi Luik Varjoteatterissaan.

Virolaisen kirjailijan Viivi Luikin syvyyssukellus eurooppalaisiin kohtalonhetkiin ja silmänräpäyksiin on ihmeellinen kirja. Viron rantoja huuhtelee Suomenlahti, Itämeri, jonka laineet pyyhkivät mantereen yli aina Välimerelle asti. Itämeri, Baltic Sea, Ostsee, Baltisches Meer, Mare Balticum.

Aallot Itämerellä.
Aallot Itämerellä. Kuva: Yle, Salla Hongisto itämeri

Itämeri ilman historiaa on pelkkiä raakunkuoria. Itämeri ilman biologiaa ja suojelua on särkyneitä raakunkuoria. Maakaasuputkien ja sukellusvenejahtien Itämeri ei kulttuuria kaipaa.
kuvitus itämeren heinäkuu -projektia varten
kuvitus itämeren heinäkuu -projektia varten Kuva: Yle/Erkki Suonio itämeren heinäkuu

Mutta mikä on Itämeren sävel? Onko se Georg Otsin Ilta redillä vai Buddenbrookien Hannon sonaatti? Lyypekistä Pietariin on pitkä matka ja Baltian meren ylittäminen on valtava pohjoinen metafora, yhtä iso kuin Hansa Euroopan kaupunkien historiassa.

Varjoteatterin kertoja törmää omaan ja kotimaansa historiaan matkallaan Berliiniin ja Berliinistä Roomaan. Eurooppaa ei kuitenkaan voi jakaa vaikka vihan ja vainon vuodet seuraavatkin lapsuusmuistoina.

Kesälukemiseksi suosittelen Viivi Luikin terävää ja surumielistä, tunteikasta ja analyyttista Varjoteatteria, esseististä muistelmateosta ja fiktiivistä elämänkertaa (suom. Anja Salokannel).

Lauantaina 18.7. kuunnellaan Itämeren innoittamia toivelevyjä ja –runoja. Itämeri soi sävelinä ja sanoina!

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri